Oisko tämmönen diili parempi kuin asumisoikeus:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/321529-vuokralainen-voi-ostaa-asunnon-itselleen-uusi-malli-tekee-tuloaan
Alkupanostus 7%. Firmalla rakentuu pian talo Keimolaan. Jossain oli et tähän sais kunnon asumistuen, kun ollaan "vuokralla".
Täähän on osaomistus mut pienemmällä panostuksella ja lyhentäen lainaa. Vanhempani ostivat 20v sitte osaomistus neliön Hgistä 700000mk. Nyt asuntojen hinnat tuolla ratikan varrella 350-400k€.
Mut kuseeko täs hommassa joku, lafka menee nurin tmv?
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/321529-vuokralainen-voi-ostaa-asunnon-itselleen-uusi-malli-tekee-tuloaan
Alkupanostus 7%. Firmalla rakentuu pian talo Keimolaan. Jossain oli et tähän sais kunnon asumistuen, kun ollaan "vuokralla".
Täähän on osaomistus mut pienemmällä panostuksella ja lyhentäen lainaa. Vanhempani ostivat 20v sitte osaomistus neliön Hgistä 700000mk. Nyt asuntojen hinnat tuolla ratikan varrella 350-400k€.
Mut kuseeko täs hommassa joku, lafka menee nurin tmv?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hitostako tuon systeemin paremmuutta pystyy arvoimaan ennen kuin laittavat lukemat pöytään jotta voi alkaa laskemaan kustannuksia. Mutta tuo saattaa sopia sellaiselle joka ei saa pankista lainaa jua haluaa kuitenkin omistusasunnon.
Asumistukea saa myös omistusasuntoon ja jos yhtiöllä on rahoituslainaa niin sen rahoitusvastike on vuokraa vastaava eli uuden omistusasunnon hoitovastike on vaikka 200e ja rahoitusvastike yhtiölainasta vaikka 350e eli yhteensä 550e niin tuolla saa helsingissä asuva yksinäinen huoleton täyden asumistuen jos tulot jää alle alarajan. Korkovähennyksiä ei sitten tuossa tapauksessa saa.
Jos se rahoitusosuus on omaa pankkilainaa niin silloin saa korkovähennykset, mutta lainan lyhennyksiä ei lasketa asumiskustannuksiin eli asumistukea saa vain hoitovastikkeeseen 200e ja korkoihin.
ps. kannattaa miettiä kuka takaa vuokran suuruuden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen kun olet maksanut sen 7prosentin omarahoitusosuuden jota et sitten saa takaisin vaikka muuttaisit pois ennen kuin 20v tulee täyteen. Jos nyt vaikka kelju talonrakentaja löisi ensimmäisen vuoden vuokrat alakanttiin jolloin diili tuntuisi mahdottoman hyvältä, mutta jo toisena vuonna tulee 20 prossan vuokrankorotus.
Kuka maksaa korjaus- ja remontointi -kustannukset vai ovatko ne laskettu jo vuokriin vai tuleeko niistä aina erikseen vuokrankorotus kun remppaa jossain vaiheessa tullaan tekemään.
Voiko asunnon "myydä" jollekin jos muuttaa sieltä pois ennen 20v. tulee täyteen.
Nostaako korkotason nousu myös tässä tapauksessa kustannuksia ja varmaan nostaa, joten nyt kun korot ovat alhaalla niin vuokra saattaa tuntua, mutta korkojen noustessa paineet vuokran nostoon ovat ilmeiset.
Hyviä kysymyksiä.
Onko tosiaan näin, että myös rahoitusvastikkeeseen saa asumistukea? Olen elänyt siinä käsityksessä, että vain hoitovastikkeeseen saisi tukea. Silloinhan HITAS-asuminenkin voisi kannattaa epävarmassa työtilanteessa elävälle.
Saa saa. Kelan sivuille hus hus.
En tiedä onko joskus aiemmin ollut toisin, mutta nyt on näin.
Menin+Kelan+sivuille.+Suoraan+ei+sanota,+että+rahoitusvastikkeeseen+saisi+tukea.+Vai+sitäkö+tämä+tarkoittaa?+
"Asumismenoina voidaan huomioida hoitovastike, rahoitus- / pääomavastike ja ylimääräinen vastike."
http://www.kela.fi/documents/10180/2123415/Yleisen_asumistuen_laskuri_tayttoohje_sisallysluettelo.pdf/8fb4112e-ea19-4742-a67a-e9a55344beeb
Tämä oli yllättävä tieto. Eli Kela tukee ihmisten omaisuuden kertymistä.
Asumistukilain hallituksen esityksestä ei löydy perusteluja rahoitusvastikkeen korvaamisesta, vaan nimenomaisesti on todettu että 'Erityisesti vastikeasunnoissa vastikkeeseen voi sisältyä myös lainojen lyhentämisestä aiheutuvia menoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista tukea asumistuella', mutta Kelan tulkinnat voi olla tietty ihan oma lukunsa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_52 2014.pdf
Selkeästi kela ohjeistanut väärin, koska rahoitusvastike ei lain mukaan kuulu korvattavaksi ollenkaan, pelkästään lainojen korot.
Laissa on määritelty hoitomenot ja rahoitusmenot, ja se että siinä pyöritetään enimmäishoitomenojen yli menevää osaa rahoitusmenojen puolelle, ei muuta itse rahoitusmenojen määritelmää miksikään, mutta onpa lainsäätäjä kirjoittanut taas oikein kukkusen.
Sun lainauksesta jäi viimeinen lause pois eli tämä "hoito- ja rahoitusmenojen määrää on tarpeen vielä säännellä erikseen. "
Koko virke kuuluu siis näin.
"Kun asuntolainojen lyhentämisen tukemista ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
na, hoito- ja rahoitusmenojen määrää on tarpeen vielä säännellä erikseen. "
mitä sekoilet, ei minulla ole mainitsemastasi kohdasta lainausta ollenkaan (hallituksen esitys sivujen 8-9 taitteesta) sillä minun referaatti on yksityiskohtaisista perusteluista, sivun 20 toisen palstan ensimmäisestä kappaleesta (pdf-muotoisessa esityksessä)
ja jälkimmäinen 11:28 kommettini koskee luonnollisesti itse lakia ja johon en katsonut tarpeelliseksi tehdä mitään linkkiä, mutta tässä nyt sekin, Laki yleisestä asumistuesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
ja em. hallituksen esitys HE 52/2014 eduskunnan hyväksymä esitys, viittaukset löytyy sieltä lain lopusta muutoksineen.
" ei minulla ole mainitsemastasi kohdasta lainausta ollenkaan"
Eri kohta, sama asia ja heti perään ne perusteet joilla asumistuen maksamisen perusteet rahoitusvastikkeelle, johon kaiketi Kelakin vetoaa, koska sitä tukea maksaa.
Mutta jos ette usko niin kysykää KELASTA maksaako ne vai ei. Varsinkin ne joita asia mahdollisesti koskee niin ei jää mahdolliset tuet saamatta.
Voit esittää aivan vapaasti oman tulkintasi kunhan et väitä sitä minun sanomakseni, mutta huomautan, että rahoitusVASTIKE ei sisälly rahoitusMENOihin, koska se nimenomaisesti lain perusteluissa todettu, että lainan lyhennyksiä ei ole tarpeen tukea.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/13684032
Tossa jotain speksei. Nää tais olla kaikki varattuja tai myytyjä -ap