Mitä ne security-sanomat on?

Eilen VHF huuteli useaan kertaan hälytystä saapuneesta DSC-sanomasta. Ei niihin silloin ehtinyt perehtyä, mutta kun katsoin satamassa, niin kaikissa oli määrityksenä "security", lähettäjän tunnuksena Turku radio. Ja ajankohdat vähän epäsäännöllisiä, ettei näyttäneet standardi säätiedotuksilta. Ja eihän ne tuu dsc:na vaan vaan tavallisina puhesanomina.
Ilmianna
Jaa

50 Vastausta


Ehkäpä joku merimerkki oli poissa paikoiltaan tai valo sammuksissa.
Ilmianna
Jaa
Omaatko mahdollisesti rajoitetun tai rannikkoradiopuhelimenhoitajan kirjan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kortissa lukee muistaakseni "rannikkolaivurin radiolupa". Mutta sain sen jo 90-luvulla, ei silloin tentissäkään juuri kiinnitetty huomiota dsc-sanomiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JäiVaivaamaan kirjoitti:
Kortissa lukee muistaakseni "rannikkolaivurin radiolupa". Mutta sain sen jo 90-luvulla, ei silloin tentissäkään juuri kiinnitetty huomiota dsc-sanomiin.
Juurikin noin kun 10-14 kirjoittaa tuossa alempana,mutta eikös se dsc:ään pitäisi tulla tekstinä luettavaksi.Kuitenkin kyseessä on merenkulkuturvallisuuteen liittyvä paikallinen ilmoitus.Jos mielenkiinto riittää ja tieto on tarpeellinen niin löydät sen myös netistä http://www.liikennevirasto.fi/ammattimerenkulku/merikartat/merikarttojen-paivityspalvelu/tiedonantoja-merenkulkijoille-vuodesta-20052
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Voi olla mikä tahansa vaara, mikä uhkaa turvallista matkantekoa aluksilla. Esim lastia tippunut mereen ja kontteja lillu vedessä tai mitä tahansa vastaavaa...
Ilmianna
Jaa
Nyt en muista ihan varmasti, mutta hämärä mielikuva on, että noilla on sama idea kuin säännöllisiä säätiedotuksia edeltävä puheviesti kanavalla 16. Eli kun tuollainen viesti tulee, niin tarkoitus olisi, että siirryt Turku Radion työskentelykanavalle kuuntelemaan, mistä tiedottavat.
Ilmianna
Jaa
Tällainen tieto löytyi:
Sécurité is a safety signal used as a preface to announce a navigation safety message. This may be an approaching storm, a navigation light failure, a submerged log in a harbor entrance or military gunnery practice in the area.
Ilmianna
Jaa
Jos tuli satunnaiseen aikaan, niin todennäköisesti uusi paikallisvaroitus. Olen huomannut, että joskus kesken kaiken kanavalla 16 ilmoitetaan uudesta paikallisvaroituksesta, joka luetaan työskentelykanavalla. Tavallisesti kysymys on sammuneesta loistosta, siirtyneestä viitasta tms.

Yhden ainoan kerran olen kuullut huviveneilijän kannalta "tärkeän" ilmoituksen, kun kerrottiin Saaristomerellä hajonneesta tukkilautasta.
Ilmianna
Jaa
Kyllä securite, panpan ja mayday -sanomat kuuluivat VHF-radiokäyttöluvan tutkintoon jo 80-luvulla ennen DSC:n käyttöönottoa. Outo lähtökysymys ihmiseltä joka väittää omaavansa lailliset paperit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kysymys taisi olla hiukan huonosti muotoiltu. Nuo sanomaluokat on sinänsä hallussa, puheliikenteessä. Mutta nyt tarkoitin sitä, että dsc hälyttää silloin tällöin ja puhelulokissa on vain tuollainen otsikkoteksti ja tieto, että se on tullut Turkuradion numerosta. Olen ihmetellyt, mitä ideaa niissä on, eihän siitä mitään informaatiota saa. Jos ne on jotain ennakkoilmoituksia tulevasta puhesanomasta työkanavalla,niin sitten tajuan.

Vaan voihan olla, että siellä olisi jotain muutakin tietoa. Ei ole tullut mieleen painaa enteriä siinä sanoman kohdalla, jos vaikka sieltä jotain löytyisi.

Koko tuo dsc on vähän hepreaa meikäläiselle. ei ole tullut opiskeltua, kun ei tarvitse.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ja mitäpä opimme tästä keskustelusta,viitaten aikaisempiin keskusteluihin tällä palstalla MeriVHF:n tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta.Ei taida vielä tänäpäivänä kännykkäkulttuurin väelle tulla securitee,panpan sekä mayday tiedotteet viimoisenpäälle olevaan älyvempaimeen siihen ainoaan viestintävälineeseen veneessä.Toki VHF:n käyttö vaatii myös asiantuntemusta jotta osaa hyödyntää sen ominaisuuksia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Opimme lähinnä sen, että Turku Radio lähettää informaatiota "tyhjyyteen" :) Vaikutus ja hyöty on sama kuin jos operaattori kiipeäisi työpaikkansa katolle ja huutaisi kaikkiin neljään pääilmansuuntaan.
No, ammattilaisille noista securite-sanomista voi olla hyötyäkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Opimme lähinnä sen, että Turku Radio lähettää informaatiota "tyhjyyteen" :) Vaikutus ja hyöty on sama kuin jos operaattori kiipeäisi työpaikkansa katolle ja huutaisi kaikkiin neljään pääilmansuuntaan.
No, ammattilaisille noista securite-sanomista voi olla hyötyäkin.
Tuskin lähettää tyhjyyteen.

"No, ammattilaisille noista securite-sanomista voi olla hyötyäkin. "

Ei sitten tullut mieleen se kuuluisa nokkimisjärjestys, eli se, että ehkä tuo VHF-liikenne on nimenomaan etupäässä juuri ammattilaisia varten???
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
unohtuiko.taas kirjoitti:
Tuskin lähettää tyhjyyteen.

"No, ammattilaisille noista securite-sanomista voi olla hyötyäkin. "

Ei sitten tullut mieleen se kuuluisa nokkimisjärjestys, eli se, että ehkä tuo VHF-liikenne on nimenomaan etupäässä juuri ammattilaisia varten???
Kommentti oli lähinnä suunnattu tuohon "kännykkäkulttuurin" mollaamiseen. Eli loppukaneetin voi ymmärtää vaikkapa niin, että vaikka huviveneilijöiden kannalta VHF-liikenne on vähämerkityksistä, niin ammattilaisille sillä saattaa vielä olla merkitystä.

Teen kuitenkin sen rajauksen, että VTS-kanavan liikenteen seuraamisesta on jossain määrin hyötyä huviveneilijällekin. Tosin AIS-vastaanotinten lisääntyminen vuorostaan vähentää sitäkin hyötyä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Kommentti oli lähinnä suunnattu tuohon "kännykkäkulttuurin" mollaamiseen. Eli loppukaneetin voi ymmärtää vaikkapa niin, että vaikka huviveneilijöiden kannalta VHF-liikenne on vähämerkityksistä, niin ammattilaisille sillä saattaa vielä olla merkitystä.

Teen kuitenkin sen rajauksen, että VTS-kanavan liikenteen seuraamisesta on jossain määrin hyötyä huviveneilijällekin. Tosin AIS-vastaanotinten lisääntyminen vuorostaan vähentää sitäkin hyötyä.
"Teen kuitenkin sen rajauksen, että VTS-kanavan liikenteen seuraamisesta on jossain määrin hyötyä huviveneilijällekin. Tosin AIS-vastaanotinten lisääntyminen vuorostaan vähentää sitäkin hyötyä."

Miten ruuhkaista noilla VTS-taajuuksilla tai ylipäänsä VHF-kanavilla on Suomessa? Kannattaako veneilijän huikata VTS-kanavalle aikeistaan jos sattuu seikkailemaan jonkin oikean laivaväylän tuntumassa, etenkin jos käsillä on laivaliikennettäkin?

Voisi ajatella, että jo pelkkä tieto siitä, että veneilijä on kuulolla saattaisi olla ammattiliikenteellekin hyödyksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PassiiviVaiAktiivi kirjoitti:
"Teen kuitenkin sen rajauksen, että VTS-kanavan liikenteen seuraamisesta on jossain määrin hyötyä huviveneilijällekin. Tosin AIS-vastaanotinten lisääntyminen vuorostaan vähentää sitäkin hyötyä."

Miten ruuhkaista noilla VTS-taajuuksilla tai ylipäänsä VHF-kanavilla on Suomessa? Kannattaako veneilijän huikata VTS-kanavalle aikeistaan jos sattuu seikkailemaan jonkin oikean laivaväylän tuntumassa, etenkin jos käsillä on laivaliikennettäkin?

Voisi ajatella, että jo pelkkä tieto siitä, että veneilijä on kuulolla saattaisi olla ammattiliikenteellekin hyödyksi.
Muilla kanavilla ei tunnu olevan juuri mitään suomalaisten alusten välistä liikennettä, joskin olen kuullut, että vetouistelijat käyttäisivät kanavaa F2 (vaikka olen ollut siinä käsityksessä, että kaikki F-kanavat olisi varattu ammattikalastukseen, niin minulle on kerrottu vahvistamattomasta lähteestä, että nykyisin harrastekalastajat saisivat käyttää ko. kanavaa). Mutta VTS-kanava (71) on Stadin edustalla melko vilkas. Olen itsekin ennen AIS-vastaanottimen tuloa veneeseeni kerran tai kaksi huonossa näkyvyydessä kysellyt sieltä Kustaanmiekan tilannetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Muilla kanavilla ei tunnu olevan juuri mitään suomalaisten alusten välistä liikennettä, joskin olen kuullut, että vetouistelijat käyttäisivät kanavaa F2 (vaikka olen ollut siinä käsityksessä, että kaikki F-kanavat olisi varattu ammattikalastukseen, niin minulle on kerrottu vahvistamattomasta lähteestä, että nykyisin harrastekalastajat saisivat käyttää ko. kanavaa). Mutta VTS-kanava (71) on Stadin edustalla melko vilkas. Olen itsekin ennen AIS-vastaanottimen tuloa veneeseeni kerran tai kaksi huonossa näkyvyydessä kysellyt sieltä Kustaanmiekan tilannetta.
Kaikki F kanavat eivät ole varattu pelkille ammattikalastajille. Esim juuri F2.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Sen vähän kokemuksen perusteella mitä minulla on vesillä liikkumisesta, on koko DSC vähintäänkin turhanpäiväinen lisäsotku muuten niin selvässä ja yksinkertaisessa radiojärjestelmässä. Ei siitä koskaan tullut mitään kännykkää korvaavaa systeemiä, jolla olisi soiteltu veneestä toiseen puhelinnumeroa käyttämällä. DSC-mayday -lähetyksiä on Suomessa lähtetty järjestelmän käyttöaikana vissiin puolisen tusinaa jos oikein muistan. Kun vahingossa lähetettyjä ei lasketa. Systeemissähän ei edes ole mitään järjestelyä hätälähetyksen harjoittelemiseksi etukäteen.

Nythän koko meri-VHF puhelinvälitys on lopetettu aikapäiviä sitten, mutta muinaisjäänteenä on puolet kanavista duplexeja, joilla ei ole enää mitään virkaa ja simplex-kanavia alusten väliseen tai (ison) aluksen sisäiseen käyttöön on turhan vähän. Rakennetta on kuitenkin mahdotonta muuttaa tekniikan nykytilanteen mukaiseksi. Vielä 80-luvulla tuli joskus soitettua veneestä kotiin rannikkoaseman kautta ja kuuluvuus oli parempi kuin sen aikaisilla matkapuhelimilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Olen minäkin tutustunut hyvin läheisesti näihin VHF taajuuksiin ja pari sellaista radioasemanhoitajan todistusta on tullut suoritettuakin.
Meri VHF puhelimella on varmasti vielä pitkä tulevaisuus edessään koska "isoa" laivaa on hidasta kääntää, siis korvaavaa systeemiä ei ole näköpiirissä.
Me vanhemmat radiopuhelimen käyttäjät muistamme vielä sen legendaarisen ARP radiopuhelimen 60 - luvulta, joka käytti 450 Mhz taajuutta.
Loppuaikoina tosin Helsingissä oli sillä käsikäyttöisellä mallilla vaikea päästä mukaan, kun piti olla nopea sormi painamaan sitä kutsunappulaa, jotta sai keskusrouvaan yhteyden.
Sen järjestelmän todellinen luonne paljastui kaukana erämaassa. Minä en näet löytänyt käsivarren lapista sellaista paikkaa mistä sillä ei olisi päässyt linjoille mukaan.
Tuolla 450 Mhz taajudella oli uskomaton kantomatka ja kun tukiasemaverkosto oli kattava. niin se toimi kaikkialla maamme alueella. Sääli että se piti purkaa pois.
Nykyisin siellä lapissa joutuu kiipeämään tunturin laelle, jotta voisi edes toivoa saavansa yhteyden tukiasemaan - eikä aina sieltäkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jo toi 450kymppinen oli kova peli aikanaan,loppu aikanaan ekat gsm äijät elvistelevät puhelimillaan .kun näistä ei kuulunut enää mitään niin raahasin rantakalliolle vanhan benefonin tekemän kahitiilen kokoisen alumiini kuorisen puhelimen .ensin jätkät nauroivat kippurassa,hymy hyytyi nopeasti kun kuuluvuus oli huippuluokkaa ja miltei missä tahansa saaristoalueilla.nykyäänkään ei tahdo kuulua joka paikassa yhtä hyvin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Matkapuhelin kirjoitti:
Olen minäkin tutustunut hyvin läheisesti näihin VHF taajuuksiin ja pari sellaista radioasemanhoitajan todistusta on tullut suoritettuakin.
Meri VHF puhelimella on varmasti vielä pitkä tulevaisuus edessään koska "isoa" laivaa on hidasta kääntää, siis korvaavaa systeemiä ei ole näköpiirissä.
Me vanhemmat radiopuhelimen käyttäjät muistamme vielä sen legendaarisen ARP radiopuhelimen 60 - luvulta, joka käytti 450 Mhz taajuutta.
Loppuaikoina tosin Helsingissä oli sillä käsikäyttöisellä mallilla vaikea päästä mukaan, kun piti olla nopea sormi painamaan sitä kutsunappulaa, jotta sai keskusrouvaan yhteyden.
Sen järjestelmän todellinen luonne paljastui kaukana erämaassa. Minä en näet löytänyt käsivarren lapista sellaista paikkaa mistä sillä ei olisi päässyt linjoille mukaan.
Tuolla 450 Mhz taajudella oli uskomaton kantomatka ja kun tukiasemaverkosto oli kattava. niin se toimi kaikkialla maamme alueella. Sääli että se piti purkaa pois.
Nykyisin siellä lapissa joutuu kiipeämään tunturin laelle, jotta voisi edes toivoa saavansa yhteyden tukiasemaan - eikä aina sieltäkään.
Sinä mikään vanha radiopuhelimien käyttäjä ole, jos et edes tiedä, että ARP toimi VHF, eli 150 MHz taajuuksilla. 450 oli NMT:n eka sukupolvi.

Vai vielä pari todistustakin.... Joopa joo.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
On DSC:n kylkiäisenä tullut yksi hyvä puoli eli hätäkutsu nappia painamalla. Vaikka olisihan sen varmaan voinut toteuttaa vähän kevyemminkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
SRC.75 kirjoitti:
Sinä mikään vanha radiopuhelimien käyttäjä ole, jos et edes tiedä, että ARP toimi VHF, eli 150 MHz taajuuksilla. 450 oli NMT:n eka sukupolvi.

Vai vielä pari todistustakin.... Joopa joo.
Anteeksi jos tuo taajuusasia nyt meni pieleen. Ilmankos se kantavuus oli niin hyvä kun noinkin pieni taajuus oli käytössä.
Nyt en kyllä ymmärrä miksi noin ikävällä tavalla sinun piti minua huomauttaa tuosta virheestäni, sillä en ole mikään radioalan tuntija, vaikka olen kyllä ilmailun ja meripuolen todistukset suorittanut.
Eihän se varmasti ole keneltäkään pois, vaikka käytin aikoinaan noita puhelimia ammattikäytössä hyvin monipuolisessa toiminnassa.
Toivottavasti et itse koskaan erehdy, vaan saat aina oikoa muiden sanomisia. Asiantuntjoita todella tarvitaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Matkapuhelin kirjoitti:
Anteeksi jos tuo taajuusasia nyt meni pieleen. Ilmankos se kantavuus oli niin hyvä kun noinkin pieni taajuus oli käytössä.
Nyt en kyllä ymmärrä miksi noin ikävällä tavalla sinun piti minua huomauttaa tuosta virheestäni, sillä en ole mikään radioalan tuntija, vaikka olen kyllä ilmailun ja meripuolen todistukset suorittanut.
Eihän se varmasti ole keneltäkään pois, vaikka käytin aikoinaan noita puhelimia ammattikäytössä hyvin monipuolisessa toiminnassa.
Toivottavasti et itse koskaan erehdy, vaan saat aina oikoa muiden sanomisia. Asiantuntjoita todella tarvitaan.
Pojat, pojat virheitä saattuu !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Semi-duplex-kanavia ei käytetä pelkän puhelun välittämisen takia, niissä on sekin idea että se pakottaa liikennöinnin aluksen ja rannikkoaseman väliseksi kun alukset eivät kuule toisiaan. Näin liikennöinti saattaa pysyä siistimpänä kun kenenkään ei tarvitse huudella väliin esimerkiksi Turku-radion työskentelykanavalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Satelliittipuhelimella saa yhteyden mistä vaan ja sen koko on kouraan mahtuva, jos nykyiset puhelimet mahtuvat kämmenelle.
Hintakaan ei ole kauhean suuri ja niitä saa käytettyinäkin.
Veneilyn muihuin kustannuksiin nähden laitteita voi sanoa edulliksiksi eikä vuosimaksut ole suuria.
Käyttö maksaa jonkin verran, mutta eihän sitä tarvitse käyttää muuten kuin tositarpeeseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
23 VASTAUSTA:
Samaa mieltä sikäli, että jos haluaa TURVALLISUUSvälineen, niin satelliittipuhelin on paras. Sillä saa varmasti yhteyden meripelastuskeskukseen mistä päin maailmaa hyvänsä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Satelliittipuhelimella saa ehkä yhteyden valtakunnalliseen keskukseen mutta ei lähimpään alukseen joka saattaa olla hyvinkin nopeasti paikalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Puoliplaanari kirjoitti:
Satelliittipuhelimella saa ehkä yhteyden valtakunnalliseen keskukseen mutta ei lähimpään alukseen joka saattaa olla hyvinkin nopeasti paikalla.
Juurikin on näin. Veneilijät ja merenkulku

Veneissä on nykyisin elektroniikkaa erilaisiin tarkoituksiin. Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin. Laitteen merkitys korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Meri-VHF-radiopuhelin mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Merivhfseainoaoikea kirjoitti:
Juurikin on näin. Veneilijät ja merenkulku

Veneissä on nykyisin elektroniikkaa erilaisiin tarkoituksiin. Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin. Laitteen merkitys korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Meri-VHF-radiopuhelin mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta.
"Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin."

Tuossa ei ole totuuden hiventä ja tiedät sen hyvin itsekin. Juuri kukaan niistä, joilla on meri-VHF. ei ikinä ota sillä Itämerellä liikkuessaa yhteyttä yhtään mihinkään vaan käyttää kännykkää.

Jos rajataan keskustelu vain hätätilanteiden yhteydenpitoon, on väitteessä enemmän perää, mutta todellisuudessa satelliittipuhelin on niissäkin tilanteissa parempi, koska sillä saa varmemmin yhteyden ammattilaisiin eli meripelastuskeskukseen. Jos olet seurannut vähänkin uutisia, tiedät, että se konsti on auttanut lukuisia veneilijöitä maailman merillä viime vuosina. Viranomaiset pystyvät sitten ohjaamaan lähettyvillä olevan kauppa-laivan apuun, jos heidän omaa kalustoaan ei ole ulottuvilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En oikein ymmärrä miten edullinen VHF ja kalliimpi satelliittipuhelin olisivat toisensa pois sulkevia laitteita, näkisin ne enemmän toisiaan täydentävinä, kummallakin on paikkansa. Saatan kyllä joku päivä hankkia satelliittipuhelimen mutta en silti luopuisi VHF:stä.

Veneilijöillä on joskus tapana liikkua porukassa ja silloin radiopuhelin on kätevin näiden väliseen yhteydenpitoon, olkoon se sitten meri-vhf tai joku muu. "Linja" on koko ajan auki ja jos jollakin on asiaa kaikki asianomaiset kuulevat kerralla. Tavallisen matkapuhelimen kuuluvuus on varsin heikko tähän tarkoitukseen ja aika harva malttaa käyttää satelliittipuhelinta pikkujuttuihin.

Isoilla merillä VHF-kantaman ulkopuolella satelliittipuhelin on varmasti ajanut MF/HF-radioiden ohi hätävarusteena, taitaa olla aika paljon edullisempikin. Itämerellä saat kyllä yhteyden VHF:llä. Saaristossa missä iso osa huviveneistä liikkuu lähin potentiaalinen avustaja ei välttämättä ole laiva ja kiirettäkään ei sovi aliarvioida jos vesi on kylmää ja tulee tarpeeksi paha vuoto tai tulipalo. Pelkkä DSC-viestin liikkeelle saaminen yhden napin painalluksella riittää, sen jälkeen asiasta tietävät sekä mahdolliset lähistön alukset että meripelastuskeskus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Puoliplaanari kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten edullinen VHF ja kalliimpi satelliittipuhelin olisivat toisensa pois sulkevia laitteita, näkisin ne enemmän toisiaan täydentävinä, kummallakin on paikkansa. Saatan kyllä joku päivä hankkia satelliittipuhelimen mutta en silti luopuisi VHF:stä.

Veneilijöillä on joskus tapana liikkua porukassa ja silloin radiopuhelin on kätevin näiden väliseen yhteydenpitoon, olkoon se sitten meri-vhf tai joku muu. "Linja" on koko ajan auki ja jos jollakin on asiaa kaikki asianomaiset kuulevat kerralla. Tavallisen matkapuhelimen kuuluvuus on varsin heikko tähän tarkoitukseen ja aika harva malttaa käyttää satelliittipuhelinta pikkujuttuihin.

Isoilla merillä VHF-kantaman ulkopuolella satelliittipuhelin on varmasti ajanut MF/HF-radioiden ohi hätävarusteena, taitaa olla aika paljon edullisempikin. Itämerellä saat kyllä yhteyden VHF:llä. Saaristossa missä iso osa huviveneistä liikkuu lähin potentiaalinen avustaja ei välttämättä ole laiva ja kiirettäkään ei sovi aliarvioida jos vesi on kylmää ja tulee tarpeeksi paha vuoto tai tulipalo. Pelkkä DSC-viestin liikkeelle saaminen yhden napin painalluksella riittää, sen jälkeen asiasta tietävät sekä mahdolliset lähistön alukset että meripelastuskeskus.
Kyse oli nyt oman väitteesi todenmukaisuudesta. Esitit VHF:n olevan veneilijän tärkein yhteysväline, mikä on selvästi epätosi (jos se olisi totta, niin kanavilla olisi melkoinen pulina koko ajan). Kyllä totuus on se, että valtaosa (luultavasti enemmän kuin 99,999%) veneilijöiden huutoetäisyyttä kauemmas yltävistä kommunikaatiotarpeista hoituu kännyköillä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Kyse oli nyt oman väitteesi todenmukaisuudesta. Esitit VHF:n olevan veneilijän tärkein yhteysväline, mikä on selvästi epätosi (jos se olisi totta, niin kanavilla olisi melkoinen pulina koko ajan). Kyllä totuus on se, että valtaosa (luultavasti enemmän kuin 99,999%) veneilijöiden huutoetäisyyttä kauemmas yltävistä kommunikaatiotarpeista hoituu kännyköillä.
Ai sinä sitten tiedät kaikkien henkilöiden kännykkänumerot aluksissa jotka ovat lähistölläsi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
"Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin."

Tuossa ei ole totuuden hiventä ja tiedät sen hyvin itsekin. Juuri kukaan niistä, joilla on meri-VHF. ei ikinä ota sillä Itämerellä liikkuessaa yhteyttä yhtään mihinkään vaan käyttää kännykkää.

Jos rajataan keskustelu vain hätätilanteiden yhteydenpitoon, on väitteessä enemmän perää, mutta todellisuudessa satelliittipuhelin on niissäkin tilanteissa parempi, koska sillä saa varmemmin yhteyden ammattilaisiin eli meripelastuskeskukseen. Jos olet seurannut vähänkin uutisia, tiedät, että se konsti on auttanut lukuisia veneilijöitä maailman merillä viime vuosina. Viranomaiset pystyvät sitten ohjaamaan lähettyvillä olevan kauppa-laivan apuun, jos heidän omaa kalustoaan ei ole ulottuvilla.
Yllä oleva pätkä näyttäisi olevan ote viranomaisen sivustolta jossa vhf näyttelisi pääosaa ja matkapuhelin sivuosaa.Asiasta epätietoiset voivat paremman tiedon puutteessa asiaa tiedustella ylimmältä viranomais taholta elikkäs Rajavartiolaitos ja sieltä Merivartioston lohkokeskukset.Siellä osataan laittaa viestivälineet tärkeysjärjestykseen.Ja neuvonta on ilmaista!Hätäradioliikenteessä ensisijaisesti käytettävät kansainväliset hätätaajuudet:

VHF-DSC kanava 70
VHF kanava 16
MF-DSC taajuus 2187,5 kHz
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Kyse oli nyt oman väitteesi todenmukaisuudesta. Esitit VHF:n olevan veneilijän tärkein yhteysväline, mikä on selvästi epätosi (jos se olisi totta, niin kanavilla olisi melkoinen pulina koko ajan). Kyllä totuus on se, että valtaosa (luultavasti enemmän kuin 99,999%) veneilijöiden huutoetäisyyttä kauemmas yltävistä kommunikaatiotarpeista hoituu kännyköillä.
Minä en ole laittanut mitään välineitä tärkeysjärjestykseen, minusta sellainen vertailu ei ole mielekäs.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Selväselvinnäkijä kirjoitti:
Ai sinä sitten tiedät kaikkien henkilöiden kännykkänumerot aluksissa jotka ovat lähistölläsi?
Miksi minun pitäisikään tietää? Ei minulla ole mitään asiaa tuntemattomille henkilöille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Puoliplaanari kirjoitti:
Minä en ole laittanut mitään välineitä tärkeysjärjestykseen, minusta sellainen vertailu ei ole mielekäs.
Kyllä sinä omassa alkuperäisessä kommentissasi niin teit: "Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä..." Mutta asia lienee tullut jo selväksi. Jos sinulle on jotain epäselvää asiassa, niin jokin suomen kielioppia käsittelevä oppikirja on se, mistä löydät apua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kalautakivarille kirjoitti:
Yllä oleva pätkä näyttäisi olevan ote viranomaisen sivustolta jossa vhf näyttelisi pääosaa ja matkapuhelin sivuosaa.Asiasta epätietoiset voivat paremman tiedon puutteessa asiaa tiedustella ylimmältä viranomais taholta elikkäs Rajavartiolaitos ja sieltä Merivartioston lohkokeskukset.Siellä osataan laittaa viestivälineet tärkeysjärjestykseen.Ja neuvonta on ilmaista!Hätäradioliikenteessä ensisijaisesti käytettävät kansainväliset hätätaajuudet:

VHF-DSC kanava 70
VHF kanava 16
MF-DSC taajuus 2187,5 kHz
Jos se on suora lainaus, niin sitten virkamies on töpännyt. Virhe korjautuisi auttavasti joskaan ei todellisuutta vastaavasti lisäämällä sana "hätätilanteissa". Todellisuudessa kuitenkin VHF:n osuus hätäkutsuista on näkemieni vuositilastojen mukaan alle prosentin luokkaa ja ylivoimaisesti yleisin avunpyynnön väline on kännykkä. Merivartiosto on ilmeisesti lakannut julkaisemasta niitä tilastoja, ehkä siksi, että ne ovat ristiriidassa heidän oman ohjeensa kanssa :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Jos se on suora lainaus, niin sitten virkamies on töpännyt. Virhe korjautuisi auttavasti joskaan ei todellisuutta vastaavasti lisäämällä sana "hätätilanteissa". Todellisuudessa kuitenkin VHF:n osuus hätäkutsuista on näkemieni vuositilastojen mukaan alle prosentin luokkaa ja ylivoimaisesti yleisin avunpyynnön väline on kännykkä. Merivartiosto on ilmeisesti lakannut julkaisemasta niitä tilastoja, ehkä siksi, että ne ovat ristiriidassa heidän oman ohjeensa kanssa :)
Puututaanpa mieliaiheeseesi sanojen täsmällisestä merkityksestä. Sotket nimittän pahasti tässä käsitteet "tärkein" ja "eniten käytetty". Tietenkin kännykkä on se eniten käytetty, mutta jos pitää yhteys saada suurimmalla varmuudella, valinta on VHF. Suurin varmuus on selvästi lähempänä käsitettä "tärkein". Mukaan voidaan ottaa satelliittipuhelinkin, mutta sekään ei korvaa VHF:ää, vaikka onkin varmuuden varmistus.

Hupaisaa muuten, miten virkamies on töpännyt, kun ei ole samaa mieltä kanssasi. Miten voit luottaa ainoana tahona töppäileviin virkamiehiin hädän hetkellä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kalautakivarille kirjoitti:
Yllä oleva pätkä näyttäisi olevan ote viranomaisen sivustolta jossa vhf näyttelisi pääosaa ja matkapuhelin sivuosaa.Asiasta epätietoiset voivat paremman tiedon puutteessa asiaa tiedustella ylimmältä viranomais taholta elikkäs Rajavartiolaitos ja sieltä Merivartioston lohkokeskukset.Siellä osataan laittaa viestivälineet tärkeysjärjestykseen.Ja neuvonta on ilmaista!Hätäradioliikenteessä ensisijaisesti käytettävät kansainväliset hätätaajuudet:

VHF-DSC kanava 70
VHF kanava 16
MF-DSC taajuus 2187,5 kHz
Ei ne siellä merivartiostossa mitään näistä asioista tiedä. Kännykkä on ainoa mikä riittää, sen tietää Suoli24 ja se on taivaan tosi! Kukaan urpo ei nykyisin veneeseen ota kuin älypuhelimen, samlla laitteella hoituu navigointi ja yhteydenpito. Ainoa oikea laite on iPhone X, mitään muuta laitetta ei veneisiin saa nykyisin tuoda!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
"Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin."

Tuossa ei ole totuuden hiventä ja tiedät sen hyvin itsekin. Juuri kukaan niistä, joilla on meri-VHF. ei ikinä ota sillä Itämerellä liikkuessaa yhteyttä yhtään mihinkään vaan käyttää kännykkää.

Jos rajataan keskustelu vain hätätilanteiden yhteydenpitoon, on väitteessä enemmän perää, mutta todellisuudessa satelliittipuhelin on niissäkin tilanteissa parempi, koska sillä saa varmemmin yhteyden ammattilaisiin eli meripelastuskeskukseen. Jos olet seurannut vähänkin uutisia, tiedät, että se konsti on auttanut lukuisia veneilijöitä maailman merillä viime vuosina. Viranomaiset pystyvät sitten ohjaamaan lähettyvillä olevan kauppa-laivan apuun, jos heidän omaa kalustoaan ei ole ulottuvilla.
HÖPÖN LÖPÖN. Kirjoitat taas normaaliin tapaasi läpiä pähäsi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Kyse oli nyt oman väitteesi todenmukaisuudesta. Esitit VHF:n olevan veneilijän tärkein yhteysväline, mikä on selvästi epätosi (jos se olisi totta, niin kanavilla olisi melkoinen pulina koko ajan). Kyllä totuus on se, että valtaosa (luultavasti enemmän kuin 99,999%) veneilijöiden huutoetäisyyttä kauemmas yltävistä kommunikaatiotarpeista hoituu kännyköillä.
Esimerkki elävästä elämästä. Viimekin kesänä vastaani tuli alus, johon piti saada yhteys. Puhelinumeroa minulla ei ollut alukselle (alle 25m huvialus), mutta yhteyden sain kätevästi meri-VHF:llä. En edes tiedä henkilöiden nimiä ketä aluksessa oli, mutta silti sain asiani hoidettua. Ei se asia muuten liittynyt merenkulkuun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Jos se on suora lainaus, niin sitten virkamies on töpännyt. Virhe korjautuisi auttavasti joskaan ei todellisuutta vastaavasti lisäämällä sana "hätätilanteissa". Todellisuudessa kuitenkin VHF:n osuus hätäkutsuista on näkemieni vuositilastojen mukaan alle prosentin luokkaa ja ylivoimaisesti yleisin avunpyynnön väline on kännykkä. Merivartiosto on ilmeisesti lakannut julkaisemasta niitä tilastoja, ehkä siksi, että ne ovat ristiriidassa heidän oman ohjeensa kanssa :)
Aika usein tänä vuonnakin olen VHF:ltä kuullut, että kanssaveneilijä on ollut pulassa ja avun (pikaisenkin) tarpeessa. Yhteys on otettu merivartioston meripelastuskeskukseen sekä DSC:llä että puheena. Joukossa on ollut pahimmasta päästä mm. veneen tulipaloja (pari) ja useita uppoamisia, mutta myös koko joukko vähän pienempiä tapahtumia. Sen lisäksi merivartiosto on huhuillut koko joukkoa huvialuksia (tyyliin purjevene siellä ja siellä) useista eri syistä. Osa syistä on liittynyt suoraan meripelastustoimintaan (kyseinen vene ei ole ollut hädässä, vaan...).

Toisen tulipalon kuva:

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-9611274.jpg

Kun et kerran juuri veneile ja et omista meri-VHF:ää, niin mikä ihmeen tarve sinulla on kirjoitella todellista palturia asioista joista et selvästikään mitään tiedä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oikeastiveneilevä kirjoitti:
Aika usein tänä vuonnakin olen VHF:ltä kuullut, että kanssaveneilijä on ollut pulassa ja avun (pikaisenkin) tarpeessa. Yhteys on otettu merivartioston meripelastuskeskukseen sekä DSC:llä että puheena. Joukossa on ollut pahimmasta päästä mm. veneen tulipaloja (pari) ja useita uppoamisia, mutta myös koko joukko vähän pienempiä tapahtumia. Sen lisäksi merivartiosto on huhuillut koko joukkoa huvialuksia (tyyliin purjevene siellä ja siellä) useista eri syistä. Osa syistä on liittynyt suoraan meripelastustoimintaan (kyseinen vene ei ole ollut hädässä, vaan...).

Toisen tulipalon kuva:

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-9611274.jpg

Kun et kerran juuri veneile ja et omista meri-VHF:ää, niin mikä ihmeen tarve sinulla on kirjoitella todellista palturia asioista joista et selvästikään mitään tiedä.
Koska olen perehtynyt monena vuotena meripelastustilastoihin, voin varmuudella väittää, että valehtelet.

Suomen aluevesillä on vuosittain alle vain muutama tapaus, jossa avunpyyntö tapahtuu VHF:lla. Tämä on fakta, joka ei sinunkaltaisesi satusedän jutuista muuksi muutu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ne.käsitteet kirjoitti:
Puututaanpa mieliaiheeseesi sanojen täsmällisestä merkityksestä. Sotket nimittän pahasti tässä käsitteet "tärkein" ja "eniten käytetty". Tietenkin kännykkä on se eniten käytetty, mutta jos pitää yhteys saada suurimmalla varmuudella, valinta on VHF. Suurin varmuus on selvästi lähempänä käsitettä "tärkein". Mukaan voidaan ottaa satelliittipuhelinkin, mutta sekään ei korvaa VHF:ää, vaikka onkin varmuuden varmistus.

Hupaisaa muuten, miten virkamies on töpännyt, kun ei ole samaa mieltä kanssasi. Miten voit luottaa ainoana tahona töppäileviin virkamiehiin hädän hetkellä?
Käsityksesi sanojen merkityksestä on päin helvettiä. Suksi vittuun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Käsityksesi sanojen merkityksestä on päin helvettiä. Suksi vittuun.
Oi, miten ihailenkaan argumentoitiasi, pelkkää asiaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Koska olen perehtynyt monena vuotena meripelastustilastoihin, voin varmuudella väittää, että valehtelet.

Suomen aluevesillä on vuosittain alle vain muutama tapaus, jossa avunpyyntö tapahtuu VHF:lla. Tämä on fakta, joka ei sinunkaltaisesi satusedän jutuista muuksi muutu.
Eipä nuo edellä mainitut tapauksetkaan tilastoissa näy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Käsityksesi sanojen merkityksestä on päin helvettiä. Suksi vittuun.
Todella älykäs ulosanti tällä 10-14:lta. Taitaa olla oikeasti narsistinen persoona.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Koska olen perehtynyt monena vuotena meripelastustilastoihin, voin varmuudella väittää, että valehtelet.

Suomen aluevesillä on vuosittain alle vain muutama tapaus, jossa avunpyyntö tapahtuu VHF:lla. Tämä on fakta, joka ei sinunkaltaisesi satusedän jutuista muuksi muutu.
Uskallan väittää ettet ole kyseisiä tilastoja ikinä nähnytkään. Palturia kuitenkin suollat minkä ehdit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
paa se masiina pois päältä niin loppuu piipitys ja turhien sanomien vastaanotto.

mullakin se on vain koska sen iso ja piiitkä antenni on niiiiiin miehekäs ja kuul.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mitä ne security-sanomat on?

Eilen VHF huuteli useaan kertaan hälytystä saapuneesta DSC-sanomasta. Ei niihin silloin ehtinyt perehtyä, mutta kun katsoin satamassa, niin kaikissa oli määrityksenä "security", lähettäjän tunnuksena Turku radio. Ja ajankohdat vähän epäsäännöllisiä, ettei näyttäneet standardi säätiedotuksilta. Ja eihän ne tuu dsc:na vaan vaan tavallisina puhesanomina.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta