Olen nuori, mutten osa nuorisoa

Ikäni? 15 vuotta, poika, ehdottomasti oudoin ihminen omalta vuosiluokaltani.
Olen ateisti, mutta ymmärrän uskonnollisia näkemyksiä jonkin verran.
Koen olevani nuori, mutta en kuuluvani nuorisoon.
Asun taajaman ulkopuolella, ja olen hyvin onnellinen siitä - en halua asua betonilähiössä, vaan luonnon lähellä, omassa rauhassa.
Ei ole lähellä kauppoja, mäkkäreitä, subeja jne, mutta ei se haittaa.
En tykkää hengailla kavereiden kanssa jossain alepan kulmilla keskustellen siitä että kenellä on tehokkain mopo ja juoda ESssää.
Sillä välin kun muut miettii mopojen viritystä, minä mietin syntyjä syviä:
Miksi olemme täällä? Miten? Entäs sitten? Ja mitäs tämän jälkeen?
Omassa rauhassa mietiskely on minulle itselleni paljon mukavampaa kuin kavereiden kanssa hengailu.
Toisaalta, vaikka olenkin epäsosiaalisuuden multihuipentuma, niin pärjään ihmisten kanssa ihan hyvin. Pystyn keskustelemaan rakentavasti, ja kuuntelemaan ja ymmärtämään asioita monesta eri näkökulmasta. Kutsutaan myös interpsyykkiseksi älykkyydeksi.
Ja henkisesti olen vahva - Minulla on tietyt tulevaisuudentavoitteet, muunmuassa matkustelu ja rikastuminen. Enkä ajattele että ehkä pystyn, ehkä en. Ajattelen että kyllähän perkele pystyn! Sekin ajattelutapa vahvistaa mieltä aikas paljon.
Olen facebookissa ja snäpchätissä, mutta käytän niitä vähän - kerran viikossa ehkä.
Kävelen monesti koulun käytävillä ihan vaan huvin vuoksi ja katselen ympärilleni - monella, valitettavan monella on vaan kännykät kädessä ja instagramin selailu meneillään. Omasta mielestäni oikeasta maailmasta vierottautumista.
Entäs sitten esim. Oma imagoni koulussa? Minulle riittää se että minulle ei vihoitella tai niin edelleen. Ulkonäöksi riittää että on ihan siistissä kunnossa. En muutenkaan ole mikään komistus ja se johdattaaakin aiheeseen että entäs sitten seurustelu? Edes tyttökavereita ei ole koskaan oikeastaan ollut, joten en jaksa oikeastaan seurustelua ajatella. Pärjään hyvin oman mieleni kanssa.
Koulussakin olen käytännössä oma itseni - pienin poikkeavuuksin mutta silti.
Opetuksena on että ole tyytyväinen itseesi sellaisena kuin olet.
Älä anna somen hallita elämääsi.
Älä stressaa liikaa.
Älä ajattele omaa imagoasi liikaa - jonkin verran riittää.
Nauti jokaisesta päivästä.
Jokaisesta miellyttävästä asiasta ympärilläsi.
Hengitä ilmaa ja mieti.
Mitä voisit tehdä tulevaisuudessa.
Ja panosta siihen.
Nauti jokaisesta päivästä.
Kiitos jos luit. Vetäydyn wikipediaan.
:)