Hei!
Ehkä tuleva liikunnanopettaja haluaisi kuulla teidän nuorten ajatuksia koululiikunnasta. Eli mikä siinä on hyvää, mikä huonoa, millainen on hyvä liikunnanopettaja ja miten koululiikunnasta saisi motivoivampaa ja mukavampaa? Kiitos kaikille jotka jaksatte vastata!:)
Ehkä tuleva liikunnanopettaja haluaisi kuulla teidän nuorten ajatuksia koululiikunnasta. Eli mikä siinä on hyvää, mikä huonoa, millainen on hyvä liikunnanopettaja ja miten koululiikunnasta saisi motivoivampaa ja mukavampaa? Kiitos kaikille jotka jaksatte vastata!:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
testit on tymiä, varsinkin 1500... kaikki pelailut on kivoi :) ja tanssi... kaikki muukin menee jos ei oo kisaa tai testausta
ei ainakaan hiihtoa ikinä!!!!!
hiihtoa ei ikinä! eikä uintia poikien kanssa..eikä tartte pakottaa mihinkään
No koululiikuntaa voisi parantaa poistamalla kaksois tunnit, tai ainakin tekemällä niin, että peliä vaihdetaan tunnin päästä. Ei kukaan jaksa tosissaan jääkiekkoa kahta tuntia putkeen ilman vaihtoja.
Hyvä liikunnan opettaja kysyy myös oppilaiden mielipidettä siitä, mitä tunneilla tehdään. Voisi vaikka alkuvuodesta kerätä jonkunlaisen listan siitä, mitä oppilaat haluaisivat tehdä vuoden mittaan.
Muuta en tähän hätään keksi. Toivottavasti jotain hyödytti:)
Täytyisi kuunnella oppilaiden mielipiteitä ja tehdä sellaista, mitä he haluavat. Kannattaisi myös lopettaa tosiaan kaikki testit ja sun muut, missä on tarkoitus mitata oppilaiden kuntoa ym. Itseasiassa numeroarvostelun voisi jättää kokonaan pois...
Mietin vain että eikö ainoa syy liikkumiselle ole se, että se pitää kunnossa? Näin ollen eikö olisi pikkasen parempi että liikkumisesta tehdää hauskaa, eikä mitään saamarin pakkopullaa suorituspaineineen?
Mielestäni on tosiaan hyvä, jos opettaja kysyy oppilaiden mielipiteitä liikuntamuodoista. Meillä on näin toimittu aina yläasteelta lähtien ja tapa on hyväksi havaittu. Koululiikuntaan vaikuttaa hyvin paljon oma asenne ja suhtautuminen, liikunnanopettajat harvoin nykyaikana ketään moittivat tai painostavat, vaikka suoritukset eivät kilpatasoisia olisikaan. Tärkeintä on yrittää. Itse olen tykännyt liikunnasta ja harrastan urheilua vapaa-ajallakin. Yläasteella meidän liikuntaryhmässä oli monta sellaista jotka eivät liikunnasta pitäneet ja istuivat sitten nurkassa farkut jalassa tunnit alusta loppuun. Opettaja ei saanut heihin mitään liikettä ja tunnit kuluivat usein tyhjänpäiväiseen lörpöttelyyn liikkumisen sijaan.
Liikuntatestit yleensä vaikuttaa numeroon hyvin vähän, eikä niitä tarvi niin henkilökohtaisesti ottaa. Omasta mielestäni on hyvä, että liikunnasta annetaan numero. Annetaanhan musiikista ja kuviksestakin, ja niissä vasta suorituspaineita tuleekin.
Mun mielestä päin vastoin liikuntaa pitäisi olla kaksi tuntia kerrallaan, koska yhdessä tunnissa ei ehdi mitään muuta ko vaihtaa liikkavaatteet ja pari minuuttia juosta ja sitten vaihtaa vaatteet pois. Kahessa tunnissa saisi kunnon pelit aikaan.
Niin, liikunnan pitäisi olla hauskaa. Mutta kun se ei koskaan kaikista ole, aina löytyy muutama niitä, jotka eivät suostu tekemään mitään. Vain numeron tai oikeammin hyväksytyksi saamisen takia he raahautuvat tunneille.
Mielestäni juuri oppilailta pitäisi kysyä vaihtoehtoja ja liikunnan pitäisi olla vaihtelevaa. Ei kisailua kelloa vastaan vaan yhdessäoloa.