Alistalon salissa?

ö-Öö

Moniko lukenut?

No en minäkään. Pitäis lukea, suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Jotenkin pelottanut, liki 800 sivua, ilman juonta, ilman taphtumia, kuuden tunnin kokouksesta kertova teos. Kuitenkin suomen kirjallisuuden klassikoita. Jokainen tietää Volter Kilven, harva lukenut.

Vähän kuin Kalle Päätalo. Sen kirjoissa tosin tapahtuu ain jotain, erittittäin pitkäveteisesti tosin. Noh, Päätaloa luin paljon. Usko loppui romaaniin "Morsianta näyttämässä". Se kertoi matkasta Tampereelta Taivalkoskelle, 600 sivua. Lopetin lukemisen Oulun kohdalla, noin puolivälissä.

Kaikenlaiset venäjäläiset klassikot juu kahlattu läpi, mutta tossa Kilven kirjassa ois haastetta.

Miten on, kuka lukenut, fiilikset? Eiköhän lukaista, ajanvietettä talvi-iltoihin?

=DW=

49

647

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ncmnvv

      Alastalon salissa, olenpa lukenut, tylsä kuin mikä, että korkeakulttuuria luulisin.

      • ö-Öö

        Kiitos korjauksesta, typosi.

        Tosin, oli sullakin pilkkuvirhe :DDD.

        Mua vaan alkoi kiinnostaan jostain syystä. Jäänyt lukeminen liian vähälle viimevuosina. Pitäis kokeill. miten löytyy kestävyyttä nykyisin. Sen tiedän, jos kirjaan uppoutuu, siihen uppoutuu. Joskus nuorempana oli liikaa kaikkea muuta, yllättäen ei jaksanut keskittyä kovin pitkiin teksteihin. Nykyisin myös turhan hektistä, mutta ois halua koittaa ,miten keskittymisen kanssa nyt.

        Sen toki tiedän, kirja oikeasti on todella tylsä. Mutta se vois vois olla oikein hyvä, sais vähän keskittymiskyvystään takaisin, jos ton sais lukaistuksi.

        Jos onnaa, vois tavallaan alkaa uudetaan lukemaan isompia teoksia. Nykyisin lukeminen liian vähäistä, sen tiedän kyllä. Ei juuri lehtiä enenpää saa luetuksi, vaikka luenkin kokoajan. Luulen, tiedän, netti vaikuttanut tohon. Ennen nettiä. luin useamman kirjan viikossa, nykyisin hyvä, jos muutaman kirjan vuodessa. Nuorena luin kirjan joka ilta.

        Joo tylsä. sopinee tylsyyteen, kai.

        =DW=


      • New-age

        Huomenta. Kirjat ovat niin nam. Iltalukemisena Kristiina Vuoren Filippa.
        Tarkoitus sitten hankkia Westön viimeisin.


      • ncmnvv
        ö-Öö kirjoitti:

        Kiitos korjauksesta, typosi.

        Tosin, oli sullakin pilkkuvirhe :DDD.

        Mua vaan alkoi kiinnostaan jostain syystä. Jäänyt lukeminen liian vähälle viimevuosina. Pitäis kokeill. miten löytyy kestävyyttä nykyisin. Sen tiedän, jos kirjaan uppoutuu, siihen uppoutuu. Joskus nuorempana oli liikaa kaikkea muuta, yllättäen ei jaksanut keskittyä kovin pitkiin teksteihin. Nykyisin myös turhan hektistä, mutta ois halua koittaa ,miten keskittymisen kanssa nyt.

        Sen toki tiedän, kirja oikeasti on todella tylsä. Mutta se vois vois olla oikein hyvä, sais vähän keskittymiskyvystään takaisin, jos ton sais lukaistuksi.

        Jos onnaa, vois tavallaan alkaa uudetaan lukemaan isompia teoksia. Nykyisin lukeminen liian vähäistä, sen tiedän kyllä. Ei juuri lehtiä enenpää saa luetuksi, vaikka luenkin kokoajan. Luulen, tiedän, netti vaikuttanut tohon. Ennen nettiä. luin useamman kirjan viikossa, nykyisin hyvä, jos muutaman kirjan vuodessa. Nuorena luin kirjan joka ilta.

        Joo tylsä. sopinee tylsyyteen, kai.

        =DW=

        En koe tätä sellaiseksi ympäristöksi, että voisi avautua edes anonyymisti tai vaikka mikään pakko ei ole kertoa tosiasiallisia faktoja, silti harvemmin lähden sille linjalle. Siitä olen aivan samaa mieltä, että netti syö muun kirjallisen informaation käsittelyä, mikä raja siinä itsekullakin sitten sattuu kulloinkin olemaan.


    • hrmmi

      Yritetty on molempia, Kilpeä ja Päätaloa, mutta ei kärsivällisyys riitä.
      Alastalon salista jäi mieleen piipunlataaminen jota kesti 7 sivua:)))

    • Lukematon-lurjus

      Alistaako talon salissa.
      Ahdistaako talon salissa.
      Alastalon Mikon salissa.
      Alas talo laskeutuu salista.

      No eipä ole osunut hyppysiin, ei pysyisikään, on niin paksu, kuuleman mukaan.
      Ei kyllä uppoa Päätalonkaan jaaritukset. Joskus kokeilin, muutaman sivun jälkeen tökkäsi kuin kosmos kynällä kylkiluihin.

    • Salissaistuivat

      Alastalon salissa on luettu, joku toinenkin Kilven kirja varmaan. Kuten joku jo edellä kommentoikin, pitkäveteisen ja viipyilevän oloista kirjoitusta. Itse sain luettua koska saaristolaiselämän ja merenkulun liepeillä tapahtuvat asiat ovat aina sattuneesta syystä kiinnostaneet. Esim. Päätaloa en jaksa minäkään lukea, yrittänyt olen. Muuten luen paljon, mutta enimmäkseen historiaa yms.

      • ValtteriVillapaita

        Marko Kilpi on tuoreempi tapaus kuin Volter Kilpi.

        Hyvin kovin monet lukevat Marko Kilven savolaisia jännäreitä:
        "Kas tuolla aamuauringon katveessa, kuopijon torilla, kalakukko putosi myyntitiskiltä konstaapeli Kukkosen varpaille, joita oli alustettu varvassandaaleilla. Sadatellessaan tapahtumaa Kukkosen mieleen kiiruhti kirjailija Volter Kilpi: minkä sorttiset vanhemmat antaa pojalle nimeksi Volter ja missä salissa tapahtui kaste?"

        Kilpi on myös Heavy music yhtye. Suomalainen.


    • Yksinkertainen.lukija

      Kirjojen lukeminen on tuurittaista. Joskus ihan ahmii ja sitten on aikoja, ettei jaksa keskittyä yhtään. Luin kerran Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Siinäkin oli pitkäveteisyyttä, mutta luin kuitenkin. Sitten luen kirjastosta ei-kuuluisuuksien kirjoittamia romaaneja, joista lyhyen esittelytekstin mukaan valitsen sellaisen jossa on vähän jännitystä, ei kuitenkaan murhaa murhan perään, vähän rakkautta, ei kuitenkaan mitään panojuttuja. Vähän sellaisia lapsellisia, vanhanaikaisia englantilaisia kartanojuttuja.
      Useimmiten luen kirjastossa erilaisia lehtiä, joissa on asiaa terveydestä, nikkaroinnista, liikunnasta ym. arkisista käytännön asioista. Ja tietenkin joskus seiskan lööpit, joten jonkin verran olen selvillä julkkisten kotkotuksista.
      En ole lukenut klassikkoja, olen muutaman kerran aloittanut, mutta kiinnostus on loppunut alkulehdillä. Rattoisia ilmaisuja kirjoittajilla pitkäveteisyydestä, mukava lukea.

    • Minun kannaltani paperi-kirjan lukeminen on mennyttä aikaa.
      Olen sen verran nyky-aikainen vanhus että en tunne tarpeelliseksi.
      Ehkäpä paperi-kirjoista on vielä keskustelijoita 80 palstalla?
      Siellähän on niitä huono-hanpaisia Omena-Hillon tekijöitäkin :)
      -
      Näyttää alkavan olla myös lapsienkin kohdalta.
      Lapsien kohdalta se on tavallaan sääli, sillä uskon tulevaisuudessakin tarvittavan heitä, jotka ovat riittävästi tietoisia ihmisten menneisyydestä.
      Tällä en tarkoita kirjojen-tarinoita.
      Tarkoitan paperia yleensä.
      Kirjoittamisen tekniikoita.
      Kykyä saada ihmiset ottamaan kantaa.
      Tavalla tai toisella.
      W.Kilpi, K.Pää-talo tms.
      Tässä aloituksessa nähtävästi halutaan haukuskella.
      Omaa kyvyttömyyttään ymmärtää elämää kaikilta puolin.
      Osoitetaan tois-puoleisuuttaan ninku.

      H.

      • New-age

        No, oletko itse lukenut Kilpeä tai Päätaloa?
        Jotenkin eivät houkuttele, kiehdo. Olisiko näitä pitänyt pakkolukea koulussa?

        En ole lukenut kummaltakaan kirjailijalta ainuttakaan. Vähän samaa kuin otanko kahvilassa bebeen vai suklaadonitsin. En ota sitten kumpaakaan, vaan mieluummin tuoreen sämpylän ja voinapin.


      • New-age kirjoitti:

        No, oletko itse lukenut Kilpeä tai Päätaloa?
        Jotenkin eivät houkuttele, kiehdo. Olisiko näitä pitänyt pakkolukea koulussa?

        En ole lukenut kummaltakaan kirjailijalta ainuttakaan. Vähän samaa kuin otanko kahvilassa bebeen vai suklaadonitsin. En ota sitten kumpaakaan, vaan mieluummin tuoreen sämpylän ja voinapin.

        "New-age"

        Olen kertonut aiemmin.
        Kirjojeni kohtalo mahtui hyvin lompakkooni.
        Muinoin ei olisi mahtunut alkuunkaan.
        Etsi

        EOC

        H.


      • New-age

        Keskimmäinen metafora on joko 0 tai kaikk' meni kirjoihin.


      • New-age kirjoitti:

        No, oletko itse lukenut Kilpeä tai Päätaloa?
        Jotenkin eivät houkuttele, kiehdo. Olisiko näitä pitänyt pakkolukea koulussa?

        En ole lukenut kummaltakaan kirjailijalta ainuttakaan. Vähän samaa kuin otanko kahvilassa bebeen vai suklaadonitsin. En ota sitten kumpaakaan, vaan mieluummin tuoreen sämpylän ja voinapin.

        Mitä sinä tiedät Päätalosta sanoa, koska et ole lukenut ainuttakaan hänen kirjaansa?

        Minä olen lukenut Päätalon koko tuotannon. Ne on niin nopea- ja helppolukuisia, ettei ne vaadi minkäänlaista keskittymistä. Luin ne silloin, kun lapset olivat pieniä. Siinä samalla pystyi kuuntelemaan mitä he höpöstelivät leikeissään ja niitä lukiessaan pystyi suunnittelemaan mielessään vaikka kauppalistaa ja silti pysyi kirjan juonessa mukana (jos niissä nyt yleensä sellaista oli).
        Tuolla niitä on vieläkin sängyn ja sohvien alukset täynnään.


      • New-age

        En tiedäkään niistä lukematta mitään. Mutta eivät ne kiinnostakaan.
        Jos joku sanoisi, että kyllä sinun täytyy, ei onnistuisi. Jokin tökkii.
        Tämä lienee näitä makuasioita. Huomaan suosivani naiskirjailijoita.


    • Heikunkeikku

      En ole lukenut kyseistä kirjaa. 800 sivua ei pelota laisinkaan. Mitä paksumpi kirja sen pareet.
      En taida lukeakaan tuommosta kirjaa, jossa ei ole minkäämoista juonta, ei tapahtumia ja aihe vaikuttaa tylsältä. Kiitos vaan ehdotuksesta, mutta ei kiitos.

      Ottaa päähän, kun oon saanut "nämä 100 kirjaa sinun pitäisi lukea ennen kuolemaa"-kokoelmat luetuksi, niin ei ehdi huokasta edes helpotuksesta, kun joku typerys väsää uuden "nämä 100 kirjaa sinun pitäisi....."-kokoelman. Loputon suo luettavaksi.

      Luen paljon, tasasta tappavaa vauhtia. Minulla ei ole himo saada luettua kirja mahdollisimman äkkiä, vaan joka ilta sen verran, kun haluan.

      Aloittaja kirjoitti, että "nuorena luin kirjan joka ilta".
      Pikkuusen epäilytyttää. Vai pitikö sinun kirjoittaa "nuorena luin kirjaA joka ilta"?

      Jos yhtenä iltana yhden koko kirjan luit, niin lukemasi kirjat ovat täytyneet olla heevetin ohuita.
      TAI olet ns. harppojatyyppi. Harpot tekstiä loikahdellen, etkä lue joka riviä säntillisesti.
      TAI onhan toki sellainenkin mahdollisuus, että saat ahmaistua silmiisi pitkän pätkän tekstiä yhdellä kertaa.
      ? Mikä siis on totuus tuossa asiassa?

      • "Heikunkeikku"

        "Tässä aloituksessa nähtävästi halutaan haukuskella.
        Omaa kyvyttömyyttään ymmärtää elämää kaikilta puolin."

        H.


      • Heikunkeikku
        hunksz kirjoitti:

        "Heikunkeikku"

        "Tässä aloituksessa nähtävästi halutaan haukuskella.
        Omaa kyvyttömyyttään ymmärtää elämää kaikilta puolin."

        H.

        Sinultahan nuo haukuskelut sujuu.
        Diplomihaukkuja. Oli aihe mikä tahansa, hauhaut käpälistäs kiirii.

        Minä taas haukahtelen harvoin. Vaikka kurkunperäs haukut olis tulollaan,
        niin sinnikkäästi ja taitavasti pidätän ne siellä.

        Joskus on tarpeellista haukuskella. Niinpä sitte haukuskelen. Aiheesta tietysti aina.
        Yritän tehdä haukuskelut mahdollisimman taiten.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Sinultahan nuo haukuskelut sujuu.
        Diplomihaukkuja. Oli aihe mikä tahansa, hauhaut käpälistäs kiirii.

        Minä taas haukahtelen harvoin. Vaikka kurkunperäs haukut olis tulollaan,
        niin sinnikkäästi ja taitavasti pidätän ne siellä.

        Joskus on tarpeellista haukuskella. Niinpä sitte haukuskelen. Aiheesta tietysti aina.
        Yritän tehdä haukuskelut mahdollisimman taiten.

        "Heikunkeikku"

        Jospa kertoisit muutaman juttuni, jotka katsot haukuksi?
        Varo että et ala tunteelliseksi.

        H.


      • ö-Öö

        Totta se on.

        Kaks kertaa viikossa kirjastossa. Maanantaisin kasa kirjoja viikoksi, perjantaina muutama kirja viikonlopuksi. Mä niinkuin luin hikiän kirjaston läpi. Laidasta laitaan, erilaisia romskuja jne. En tiedä, olenko nopea lukemaan, mutta ahkera.

        Meni jotenkin silleen, luin jonkun kirjailijan tuotannon läpi, sitten seuraava. Tai joku aihealue. Olin ajkera kirjaston käyttäjä. Himassa oli lähinnä piplia, katekismus ja Kyösti Kallion muistelmat. Kun sai aikanaan vähän fyrkendaalia, aloin ostaman kirjoja. Noh, enää en osta, kirjastohuone täynnä. Sivumennen, mulla esim. noin 600 nimikettä scifiä...

        Mutta juu lukeminen muuttunut. Jonkin verran e-kirjoja tapletilla. Sellaista kunnon möhkälettä ei aikoihin. Ostin julkaistaessa Donnerin Mammutin. Oli tarkoitus lukaista se. En voi käsittää, minne olen laittanut sen, olen kyllä vähän haeskellut.

        Lukeminen muutunut liian sirpaleiseksi, kaikki maan päälehdet ja muuta päivittäin, epämääräistä muuta, mutta kunnon kirjaa ei aikoihin.

        Sama muuten musan kanssa. En edes muista, milloin olisin kuunnellut kokonaisen lp-levyn kerralla. Lähinnä irtopiisejä netistä. Noh, aina joskus jaksanut jossain konsertissa käydä. Mutta himassa korkeintaan jotain telkkarikeikkoja. Levysoitin pölyyntynyt. ja autostereoissa jotain häikkää. Hah, mökille uusin äänentoistolaitteet, ihan hyvätkin. Ei vaan ole saanut vedeltyä johtoja. Siellä se Nightwishin vanhahko tuplalevy edelleen on sellofaanissa :(

        Netti hyvä juttu, mutta vie aikaa, tai tavallaan tilaa, muulta. Itestä tullut liian impulsiivinen, siks aloin pohtiin aloituksen aihetta.

        =DW=


      • IhmeH
        hunksz kirjoitti:

        "Heikunkeikku"

        Jospa kertoisit muutaman juttuni, jotka katsot haukuksi?
        Varo että et ala tunteelliseksi.

        H.

        Mitä tämä H. oikein tahtoo ja yrittää kertoa? Onko hänellä joku pakkomielle ajatella kuinka kaikki aloittajat tarkoittavat alituksensa jonkinlaiseksi haukkuma- alustaksi vai mistä on kyse?
        Mikä tarkoitus hänen omituisilla kommenteillaan on esim. tällä sivulla?


      • Älä-välitä-hullusta

        Voin kertoa Hoon taustoista hieman.
        Hän on oppivelvollisuudet laiminlyönyt hunsvotti.
        Elämän huutolaisena kuopasta kuoppaan.
        Ollut avo-hoidossa jo pidem-män aikaa, kuten hän itse kirjoittaakin.
        Mielenterveysvalvonta pettänyt, ei ole muistanut ottaa lääkkeitä.
        Vanhuudenhöperökin.


      • Heikunkeikku
        ö-Öö kirjoitti:

        Totta se on.

        Kaks kertaa viikossa kirjastossa. Maanantaisin kasa kirjoja viikoksi, perjantaina muutama kirja viikonlopuksi. Mä niinkuin luin hikiän kirjaston läpi. Laidasta laitaan, erilaisia romskuja jne. En tiedä, olenko nopea lukemaan, mutta ahkera.

        Meni jotenkin silleen, luin jonkun kirjailijan tuotannon läpi, sitten seuraava. Tai joku aihealue. Olin ajkera kirjaston käyttäjä. Himassa oli lähinnä piplia, katekismus ja Kyösti Kallion muistelmat. Kun sai aikanaan vähän fyrkendaalia, aloin ostaman kirjoja. Noh, enää en osta, kirjastohuone täynnä. Sivumennen, mulla esim. noin 600 nimikettä scifiä...

        Mutta juu lukeminen muuttunut. Jonkin verran e-kirjoja tapletilla. Sellaista kunnon möhkälettä ei aikoihin. Ostin julkaistaessa Donnerin Mammutin. Oli tarkoitus lukaista se. En voi käsittää, minne olen laittanut sen, olen kyllä vähän haeskellut.

        Lukeminen muutunut liian sirpaleiseksi, kaikki maan päälehdet ja muuta päivittäin, epämääräistä muuta, mutta kunnon kirjaa ei aikoihin.

        Sama muuten musan kanssa. En edes muista, milloin olisin kuunnellut kokonaisen lp-levyn kerralla. Lähinnä irtopiisejä netistä. Noh, aina joskus jaksanut jossain konsertissa käydä. Mutta himassa korkeintaan jotain telkkarikeikkoja. Levysoitin pölyyntynyt. ja autostereoissa jotain häikkää. Hah, mökille uusin äänentoistolaitteet, ihan hyvätkin. Ei vaan ole saanut vedeltyä johtoja. Siellä se Nightwishin vanhahko tuplalevy edelleen on sellofaanissa :(

        Netti hyvä juttu, mutta vie aikaa, tai tavallaan tilaa, muulta. Itestä tullut liian impulsiivinen, siks aloin pohtiin aloituksen aihetta.

        =DW=

        Ok, olet vedellyt kirjoja silmiisi nopealla systeemillä. Olet tainnut lukea monta tuntia päivässä.

        Minulla oli kaveri nuoruudessa, joka oli varsinainen harppoja. Hän aloitti kirjan lukemisen niin, että luki alusta jonkin matkaa, hyppäsi sitten monta sivua yli ja jatkoi taas jonkun sivun. Ei aikaakaan kun oli jo kirjan lopussa. Tapa se tuokin:)

        Minä luen vain ja ainoastaan iltaisin. Makuuasennossa sängyssä. Kun väsy lupsauttaa silmiin, sammutan valon ja alan nukkumaan.
        Monen monituista kirjaa oon kuitenkin tuollakin systeemillä saanut luettua.


    • Lacucaracha

      Pitäisi lukea vaikka ei kiinnosta ja yli kuusikymppisenä? Eikö se ole teeskentelyä potenssiin sata? Näissä lukemissa voi jo lukea sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Sivistys on kiinni aika lailla muista asioista kuin ulkoluvusta tai siitä, että luettelee lukeneensa kaikki klassikot käydäkseen - niin mistä?

      • ö-Öö

        ?

        Olen huolestunutsiitä, mennyt liian pirstaloituneeeksi lukeminen. Novellit menee, isompi romsku jotenkin jää aikomisen asteelle. Sekin, ei mitään toimintakirjaa, jotain muuta. Toi nyt vaan on yks sellanen suomikirjan klassikko, että ois ihan syytä lukea se. Että siinä suhteessa aukko sivistyksessä.

        Mitä tekemistä ulkoluvulla ja lukemisella on? En mä todellakaan aio opetella tota kirjaa ulkoa.

        Aika helpolla muuten huomaa, kuka enenpi katellut telkkaria, kuka lueskellut. Ja sitten erikseen net, jotka ei oikein tee kumpaakaan. Sama monissa muissakin asioissa, olkoon musa, historia, Ällistyttävän usein törmää ihmisiin, jotka vetoaa hevosmiesten tietotoimistoon "serkkupoika sanoi", net ei ite ajattele, tai tarkista mitään, menevät asioissakin jonkun toisen ihmsen selän taakse.

        Yleistieto ihan hyvä syy lueskella. Tylsäkin kirja voi antaa ajatuksia ja pohtimisen aiheita.

        =DW=


      • HevosmiestenTT
        ö-Öö kirjoitti:

        ?

        Olen huolestunutsiitä, mennyt liian pirstaloituneeeksi lukeminen. Novellit menee, isompi romsku jotenkin jää aikomisen asteelle. Sekin, ei mitään toimintakirjaa, jotain muuta. Toi nyt vaan on yks sellanen suomikirjan klassikko, että ois ihan syytä lukea se. Että siinä suhteessa aukko sivistyksessä.

        Mitä tekemistä ulkoluvulla ja lukemisella on? En mä todellakaan aio opetella tota kirjaa ulkoa.

        Aika helpolla muuten huomaa, kuka enenpi katellut telkkaria, kuka lueskellut. Ja sitten erikseen net, jotka ei oikein tee kumpaakaan. Sama monissa muissakin asioissa, olkoon musa, historia, Ällistyttävän usein törmää ihmisiin, jotka vetoaa hevosmiesten tietotoimistoon "serkkupoika sanoi", net ei ite ajattele, tai tarkista mitään, menevät asioissakin jonkun toisen ihmsen selän taakse.

        Yleistieto ihan hyvä syy lueskella. Tylsäkin kirja voi antaa ajatuksia ja pohtimisen aiheita.

        =DW=

        Juuri noita ns. hevosmiesten tietotoimistoon turvautuvia on mielestäni reilut 90 % kaikista ihmisistä. Kun jutut sitten aina suusta suuhun mennessään saavat pieniä lisäyksiä ja muunnelmia, sitä saattaa kuulla mitä kummallisempia totuuksia. Joutuu usein ihmettelemään että eikö kertojalla itselläänkin jo pitäisi arvostelukyvyn ja epäilysten jotenkin herätä, mutta kun ei, paksujakin valheita kerrotaan totuuksina.


      • ö-Öö kirjoitti:

        ?

        Olen huolestunutsiitä, mennyt liian pirstaloituneeeksi lukeminen. Novellit menee, isompi romsku jotenkin jää aikomisen asteelle. Sekin, ei mitään toimintakirjaa, jotain muuta. Toi nyt vaan on yks sellanen suomikirjan klassikko, että ois ihan syytä lukea se. Että siinä suhteessa aukko sivistyksessä.

        Mitä tekemistä ulkoluvulla ja lukemisella on? En mä todellakaan aio opetella tota kirjaa ulkoa.

        Aika helpolla muuten huomaa, kuka enenpi katellut telkkaria, kuka lueskellut. Ja sitten erikseen net, jotka ei oikein tee kumpaakaan. Sama monissa muissakin asioissa, olkoon musa, historia, Ällistyttävän usein törmää ihmisiin, jotka vetoaa hevosmiesten tietotoimistoon "serkkupoika sanoi", net ei ite ajattele, tai tarkista mitään, menevät asioissakin jonkun toisen ihmsen selän taakse.

        Yleistieto ihan hyvä syy lueskella. Tylsäkin kirja voi antaa ajatuksia ja pohtimisen aiheita.

        =DW=

        "teevee"


        Seuraava Profiili-kuvani on tieto-toimistostani.
        Full-HD-näytöltäni, jossa pyörii telkkari pienessä ikkunassa.
        Useimmiten näytölläni on useanpi pikku-ikkuna pyörimässä.
        Pirstaleista sanoisin.
        Vai kuinka?
        Kannattaa huomioida että kuva on otettu ihqu-uudella äly-kännylläni.
        Nokia 8
        599€ Lähtö-hinta. :)

        H.


      • New-age
        ö-Öö kirjoitti:

        ?

        Olen huolestunutsiitä, mennyt liian pirstaloituneeeksi lukeminen. Novellit menee, isompi romsku jotenkin jää aikomisen asteelle. Sekin, ei mitään toimintakirjaa, jotain muuta. Toi nyt vaan on yks sellanen suomikirjan klassikko, että ois ihan syytä lukea se. Että siinä suhteessa aukko sivistyksessä.

        Mitä tekemistä ulkoluvulla ja lukemisella on? En mä todellakaan aio opetella tota kirjaa ulkoa.

        Aika helpolla muuten huomaa, kuka enenpi katellut telkkaria, kuka lueskellut. Ja sitten erikseen net, jotka ei oikein tee kumpaakaan. Sama monissa muissakin asioissa, olkoon musa, historia, Ällistyttävän usein törmää ihmisiin, jotka vetoaa hevosmiesten tietotoimistoon "serkkupoika sanoi", net ei ite ajattele, tai tarkista mitään, menevät asioissakin jonkun toisen ihmsen selän taakse.

        Yleistieto ihan hyvä syy lueskella. Tylsäkin kirja voi antaa ajatuksia ja pohtimisen aiheita.

        =DW=

        Tästä tuli mieleen sellainen ajatus, että arvotetaanko tänä päivänä samoja kirjoja kuin vuosikymmeniä sitten.
        Ketkä ovat kansalliskirjailijoita/mikä on kansalliskirjallisuutta nyt?
        Edelleen Kalevala/Kanteletar, edelleen Kivi, joillekin Leino, toisille Hellaakoski? Ganth? Wuolijoki? Vai kuka/ketkä/mikä/mitkä?
        En uskalla väittää jotain ainoaksi oikeaksi "jokaisen olisi luettava" -teosta.
        Kyse on mielestäni vaihtoehdoista ja valinnoista. Mitä arvotetaan?
        Vaikuttako markkinointi? Mitkä ovat aidosti omia valintoja?
        .....jotta jäisi kokemus, lukukokemus....hyvä/huono ja voiko yleistää vrt. kriitikot, kilpailut, palkinnot.
        Aina voi arvailla, jääkö jotain ulkopuolelle, jotain tärkeää ja hyvää.
        Peittäkö tämän huttu, höyttö, mikä on aikasyöppöilyä.


      • Meidän-aikamme-ohi

        - mikä on kansalliskirjallisuutta nyt?
        * jotain *
        Cheekin muistelmat.
        Elastinen luistelmat.
        Robinin huiskinnat.
        Kaikki mielenterveysongelmiin liittyvät elämänkerrat tältä vuosituhannelta, jos kertoja / kirjoittaja on alle 30 vuotias ja että
        WatsApp Tibder Kindet Instrammi jne.
        Eikä pidä unohtaa Jari Aasinsillan huumepussukoita, leivän päälle voita.


      • New-age

        Johan laitoit.
        Huttu, höttöä sanoisin. Miten nopeasti tuollaiset "muistelmat" vanhenee? Vuodessa tuollainen "kirjallisuus" on markettien halpishyllyssä.
        Vuodessa näillekin ihmisille kerkeää tapahtua kaikenlaista - II osa?
        Vuodessa kustantajat löytävät uutta lyhytjännitteistä.

        No, mitä pidät kansalliskirjallisuutena?


      • Meidän-aikamme-on-tässä

        Niinpä niin tyttöseni, elämme kertakäyttökulttuurissa, olemme eläneet kauan. Harva opus pääsee edes lähelle klassikko kategoriaa.
        Itse asiassa en edes keksi, mikä nykyajan kirjoista (viimeisen 20-30 vuoden ajalta) voisi olla sellainen, kansalliskirja, josta puhutaan vielä tulevaisuudessakin, joskus 2050 vuonna, ja luetaanko sitä koulussa?


      • New-age

        Tyttösesi: soisi luettavan jotain keskeistä. Mutta voisiko historian ja äidinkielen yhdistää. Voisiko opettaa lukemaan omaelämäkertoja. En armastanut historiaa, varsinkaan kun oli sotapainotteista. Isä ollut sodassa vajaa parikymmentä vuotta aiemmin. Kulttuurihistoria jäi raapaisuksi ehkä enemmän taidehistorian harteille.
        Nyt tykkään lukea "historiallisia" romaaneja, jotka ovat fiktiivisiä, mutta
        jotain niistä jää. Tekeväthän kirjailijat paljon tauststyötä, koska kuka nyt tietovirheestä kiinni haluaa jäädä.

        Kertakäyttökulutus. Niiin. Niin paljon roskaa...


    • Vähänharhailee

      Tuo harmiton hölmö H. kirjoittelee milloin milläkin sivustolla, oli mm. laittanut kyselyn Alastalon salissa- kirjasta eräälle aivan muun aloitusaiheen sivulle, aika ihgu taitaa ja olla?

    • Kuuntelen päivittäin äänikirjoja. Niissä on valikoima suppeampi mutta välillä löytää ihan mukavaa kuuntelemista. Päätaloa olen yrittänyt lukea, junnaavaa ja pitkäveteistä. Viimeinen savotta oli vähän erilainen, sen luin kokonaan.
      Ommellessa on mukava kuunnella äänikirjaa, iltaisin nukkumaan mennessä kannattaa valita sellainen joka ei tee liian valppaaksi, nukahdan joka ilta siihen että äänikirja on päällä. Olen lukenut ja kuunnellut kaikenlaista, en edes teininä välittänyt lukea nuorille tytöille tarkoitettuja kirjoja, enkä ainakaan Netta Muskettia ja muita saman tyyppisiä.
      Isällä oli kirjahyllyssä Olavi J. Paavolaisen synkkä yksinpuhelu, luin senkin läpi vähän toisilla kymmenillä, nyt en kyllä lukisi. Uskovaisessa kodissamme oli paljon uskonnollista kirjallisuutta, luin kaikki mitä käsiini sain. Raamattukin tuli luettua läpi, en siitä paljon ymmärtänyt, en kyllä ymmärrä vieläkään.
      Kuten aloittajakin sanoi, ei viitsi keskittyä kaikkeen, onneksi sentään löytyy jotain sellaista joka säväyttää.

      • ilmaisjulkaisuja

        Kun kuuntelee elämää ja ympäristöään aktiivisesti, niissä on kirjallisuutta yhden ihmisen tarpeiksi.
        Vähän tulee luettua enää, kirjoja ei ollenkaan.
        Netti on ^tappanut^ lupaaviakin vanhuksia.
        Onneksi on jäljellä ikäpolvea jotka eivät ole uuvahtaneet bittien orjaksi kokonaan vaan ylläpitävät paperisen kulttuurin kunnian kenttää.


      • ilmaisjulkaisuja kirjoitti:

        Kun kuuntelee elämää ja ympäristöään aktiivisesti, niissä on kirjallisuutta yhden ihmisen tarpeiksi.
        Vähän tulee luettua enää, kirjoja ei ollenkaan.
        Netti on ^tappanut^ lupaaviakin vanhuksia.
        Onneksi on jäljellä ikäpolvea jotka eivät ole uuvahtaneet bittien orjaksi kokonaan vaan ylläpitävät paperisen kulttuurin kunnian kenttää.

        Silmäni eivät kestä lukemista kun vähän kerrallaan, siksi kuuntelen äänikirjoja, on aina tavallinen kirjakin kesken, luen kirjoja joka päivä jonkin aikaa.
        En juuri liiku ihmisten ilmoilla, ainoa huvitus on vierailu lähikaupungissa lauantaisin, käydään kaverin kans syömässä ja ostoksilla.
        Elämäni on ollut aika kiireistä ja paljon vastuuta, nyt tykkään kun saan olla vain.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Silmäni eivät kestä lukemista kun vähän kerrallaan, siksi kuuntelen äänikirjoja, on aina tavallinen kirjakin kesken, luen kirjoja joka päivä jonkin aikaa.
        En juuri liiku ihmisten ilmoilla, ainoa huvitus on vierailu lähikaupungissa lauantaisin, käydään kaverin kans syömässä ja ostoksilla.
        Elämäni on ollut aika kiireistä ja paljon vastuuta, nyt tykkään kun saan olla vain.

        Sopiiko kysyä, mielikki.mummo, eikö kaihileikkaus parantanut silmiesi tilaa ? Itse odotan sitä kuin ihmettä. Kaihin lisäksi minulla on silmänpainetauti ja hajataittoa, mikä sekin haittaa lukemista. Niin että äänikirjoihin siirtyminen taitaa minullakin olla edessä ennen pitkää.


      • demeter1 kirjoitti:

        Sopiiko kysyä, mielikki.mummo, eikö kaihileikkaus parantanut silmiesi tilaa ? Itse odotan sitä kuin ihmettä. Kaihin lisäksi minulla on silmänpainetauti ja hajataittoa, mikä sekin haittaa lukemista. Niin että äänikirjoihin siirtyminen taitaa minullakin olla edessä ennen pitkää.

        Kaihileikkaus onnistui oikein hyvin, en edes tarvitse laseja kun lukiessani oikein pientä tekstiä. En silloinkaan jos valoa tarpeeksi.
        Minullakin on silmänpainetta, pitää käydä vähintään kerran vuodessa mittauttamassa.
        Eniten ehkä lukemista vaikeuttaa silmien kuivuus, laitan kostuttavia tippoja monta kertaa päivässä mutta silti lukiessa alkaa tuntumaan että on roskia silmissä. Leikkauksen jälkeen kosteuttavat tipat ovat ensimmäinen ehto, muutaman päivän ajan oli myös jotain antibioottipitoisia tippoja.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Kaihileikkaus onnistui oikein hyvin, en edes tarvitse laseja kun lukiessani oikein pientä tekstiä. En silloinkaan jos valoa tarpeeksi.
        Minullakin on silmänpainetta, pitää käydä vähintään kerran vuodessa mittauttamassa.
        Eniten ehkä lukemista vaikeuttaa silmien kuivuus, laitan kostuttavia tippoja monta kertaa päivässä mutta silti lukiessa alkaa tuntumaan että on roskia silmissä. Leikkauksen jälkeen kosteuttavat tipat ovat ensimmäinen ehto, muutaman päivän ajan oli myös jotain antibioottipitoisia tippoja.

        Kiva kuulla. Voi odotella leikkausta levollisin mielin..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Kiva kuulla. Voi odotella leikkausta levollisin mielin..))

        "demeter1"

        Luultavasti et tuntenut silloin helpotusta, kun minä, seikka-peräisesti kerroin miten leikkaus tehtiin ja mitä sen jälkeen.
        Vai vältteletkö tunnustamisen antoa minulle?
        Voih, kuten niiin monet toisetkin. :)

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "demeter1"

        Luultavasti et tuntenut silloin helpotusta, kun minä, seikka-peräisesti kerroin miten leikkaus tehtiin ja mitä sen jälkeen.
        Vai vältteletkö tunnustamisen antoa minulle?
        Voih, kuten niiin monet toisetkin. :)

        H.

        Enkös minä sentään kehunut seikkaperäistä selostustasi, hunksi ? Jos jäi väliin niin kehun nyt.
        Mutta katsos kun on muitakin, joille sama leikkaus on tehty ja ei kai ole kiellettyä kysyä myös heidän kokemuksistaan ? Enkä ole kyllä nähnyt, että olisit kertonut, millainen on statuksesi nyt, siis leikkauksen jälkeen...


      • demeter1 kirjoitti:

        Enkös minä sentään kehunut seikkaperäistä selostustasi, hunksi ? Jos jäi väliin niin kehun nyt.
        Mutta katsos kun on muitakin, joille sama leikkaus on tehty ja ei kai ole kiellettyä kysyä myös heidän kokemuksistaan ? Enkä ole kyllä nähnyt, että olisit kertonut, millainen on statuksesi nyt, siis leikkauksen jälkeen...

        "demeter1"

        Kyllä minä kerroin senkin.
        -
        Tavallinen Kaihi-leikkaus on kuin viipaloidut mauste-Kurkut.
        Aina samanlaiset.
        Saman-laisella otteella.
        Kuten kaikki muutkin, näen kaiken ja kauaksi.
        Uskoisin Tallinnaankin asti, ainakin korkealta.
        Jajuu.
        Ihan pieneen tarvitsen laseja.
        Mutta en esim.kirjan lukemiseen jne.
        Ja kuten muillakin, kirkkaassa valossa harvoin laseja pieneenkään tekstiin.
        Tohtori-täti kertoi tulevasta näöstäni etu-käteen.
        Ja ihan oikeassa oli.

        H.


      • ouio
        hunksz kirjoitti:

        "demeter1"

        Luultavasti et tuntenut silloin helpotusta, kun minä, seikka-peräisesti kerroin miten leikkaus tehtiin ja mitä sen jälkeen.
        Vai vältteletkö tunnustamisen antoa minulle?
        Voih, kuten niiin monet toisetkin. :)

        H.

        Ihan sivuhuomiona, minua ainakin ärsyttää tapasi kirjoittaa jokainen virke omaksi kappaleekseen (siis rivinvaihdolla), koska se tekee tekstin ilmiasusta vaikealukuisempaa sen vuoksi että siinä joutuu pakosta hetken arvioimaan myös sen kappalejaonnaisuuden merkitystä. Tosin täällä taitaa olla saman tyylin suosijoita muitakin tai josko se johtuu jostakin ihan muusta kuin varsinaisesti tarkoituksesta.


      • ouio kirjoitti:

        Ihan sivuhuomiona, minua ainakin ärsyttää tapasi kirjoittaa jokainen virke omaksi kappaleekseen (siis rivinvaihdolla), koska se tekee tekstin ilmiasusta vaikealukuisempaa sen vuoksi että siinä joutuu pakosta hetken arvioimaan myös sen kappalejaonnaisuuden merkitystä. Tosin täällä taitaa olla saman tyylin suosijoita muitakin tai josko se johtuu jostakin ihan muusta kuin varsinaisesti tarkoituksesta.

        "ouio"

        Hienoa!
        Olet oivaltanut jotain fiksua.
        Olet myös huomannut joittenkin omineen tyyliäni.
        Varmaan hekin ovat siis joutuneet ajattelemaan minua syvemmin kuin muita. :)

        H.


      • ouio
        hunksz kirjoitti:

        "ouio"

        Hienoa!
        Olet oivaltanut jotain fiksua.
        Olet myös huomannut joittenkin omineen tyyliäni.
        Varmaan hekin ovat siis joutuneet ajattelemaan minua syvemmin kuin muita. :)

        H.

        Kun oivaltaisit vielä itsekin.

        Kyllä minä kerroin senkin.
        -
        Tavallinen kaihileikkaus on kuin viipaloidut maustekurkut, aina samanlaiset, samanlaisella otteella.
        Kuten kaikki muutkin, näen kaiken ja kauaksi, uskoisin Tallinnaankin asti, ainakin korkealta.
        Ja juu, ihan pieneen tarvitsen laseja, mutta en esim. kirjan lukemiseen. Ja kuten muillakin, kirkkaassa valossa harvoin laseja pieneenkään tekstiin. Tohtoritäti kertoi tulevasta näöstäni etukäteen ja ihan oikeassa oli.


      • New-age

        Mono -moni - Mona-Lisa - mone-na -

        Taipuu, eikö taivukin.


      • ouio kirjoitti:

        Ihan sivuhuomiona, minua ainakin ärsyttää tapasi kirjoittaa jokainen virke omaksi kappaleekseen (siis rivinvaihdolla), koska se tekee tekstin ilmiasusta vaikealukuisempaa sen vuoksi että siinä joutuu pakosta hetken arvioimaan myös sen kappalejaonnaisuuden merkitystä. Tosin täällä taitaa olla saman tyylin suosijoita muitakin tai josko se johtuu jostakin ihan muusta kuin varsinaisesti tarkoituksesta.

        Kenestä mikäkin helpompaa.
        Minusta taas on helpompi lukea hyvin eroiteltuja lyhyitä lauseita kuin tiukkaan ahdettuja kolmen rivin lauseita. Sen niinkuin näkee yhdellä silmäyksellä, mitä siinä lukee.

        Tuosta ärsyttämisestä.
        Siinä minulla menee raja, että jos joku tällä palstalla alkaa minua ärsyttämään, niin silloin on piiiitkän paussin aika kunnes hermot alkavat olla taas reilassa.


    • En ole lukenut tuota klassikkoa. Ne tutut, jotka ovat lukeneet pitivät sitä pitkäveteisenä. Taitaa jäädä minulta lukematta.
      Olen mukana kirjapiirissä ja yritämme siellä seurata uutuuskirjoja ja vinkata vanhoistakin toisillemme.
      Se. mitä olemme huomanneet uusista kirjoista on niiden sivujen runsaus. Parhaillaan luen Anni Kytömäen Kultarintaa, sivumäärä 644. Sitä ennen luettiin Anthony Doerrin Kaikki se valo, jota emme näe, sivuja myöskin yli 600. Donna Tarttin Tiklissä oli yli 800 sivua...
      Tuollaisen tiiliskiviromaanin lukeminen on jo fyysisesti raskasta , kannatella nyt tuollaista painoa, jos sattuu lukemaan vaikka vuoteessa. Äänikirjoja en ole tottunut kuuntelemaan, mutta ehkä sekin aika vielä tulee. Niiden saatavuus kirjastosta on kyllä parempi kuin paperikirjan.

    • bessie-

      Voi olla, että olen lukenut, varma en ole. Olen aloittanut ja aika pian luovuttanut ainakin kaksi kertaa. Tiedän myös, että se jossain vaiheessa (kolmas kerta?) oli yhtämittaisesti yöpöydälläni (yöpöytänä toimineen pienen lipaston päällä tai laatikossa) useamman vuoden. Käytin kirjanmerkkiä, tarkoitus oli lukea kirja loppuun jatkaen aina siitä kohdasta mihin viimeksi olin uuvahtanut. En muista, luinko kirjan kunnolla ja kokonaan ihan loppuun asti, ilmeisesti en. Nyt tuntuu siltä, että voisin hyvin ottaa ja lukea kirjan 'kerralla'.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet

      Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu
      Seinäjoki
      175
      3961
    2. Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan

      ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:
      Maailman menoa
      375
      1790
    3. KJ Konetimber OY

      Haettu konkurssiin Eläke yhtiö Ilmarisen toimesta.
      Kuhmo
      86
      1767
    4. Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!

      Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum
      Loimaa
      48
      1545
    5. Olisiko sinulla mitään toiveita?

      Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin
      Ikävä
      46
      1482
    6. Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?

      Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j
      Sinkut
      205
      1235
    7. Millä kirjaimella nimeni alkaa

      Ja montako kirjainta sukunimestäni voi laskea? N to M
      Ikävä
      64
      1195
    8. Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen

      Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh
      Ikävä
      151
      1077
    9. Mitä tuntemuksia

      sinulle tulee, kun hän ilmestyy näköpiiriin? Vaihtelevatko ne?
      Ikävä
      84
      1026
    10. Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?

      Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi
      Sinkut
      148
      939
    Aihe