Veistelin koivusta ja haavasta, toistakymmentä kauhaa ja lusikkaa.
Viikon kuluttua, kun oli tarkoitus viimeistellä nuo työt, niin joka ainut kauha ja lusikka, oli kuppipuolelta kärjestä halki.
Lusikat oli tehty nuorien puiden runko-osista ja oksista, ja kauhat isojen puiden runko-osista pilkotuista klapeista
Samoin kävi myös vesiastiassa liotetuista klapeista veistettyjen lusikoiden kanssa, sen jälkeen kun ne olivat kuivuneet.
Tarkastelin myös sekaklapi kasassa olevia puita, niin kaikki klapit puulajista riippumatta, oli enemmän tai vähemmän haljenneita.
Miten tuo puun halkeaminen estetään, tai oliko kyseiseen hommaan valitut puulajit vääriä?
Viikon kuluttua, kun oli tarkoitus viimeistellä nuo työt, niin joka ainut kauha ja lusikka, oli kuppipuolelta kärjestä halki.
Lusikat oli tehty nuorien puiden runko-osista ja oksista, ja kauhat isojen puiden runko-osista pilkotuista klapeista
Samoin kävi myös vesiastiassa liotetuista klapeista veistettyjen lusikoiden kanssa, sen jälkeen kun ne olivat kuivuneet.
Tarkastelin myös sekaklapi kasassa olevia puita, niin kaikki klapit puulajista riippumatta, oli enemmän tai vähemmän haljenneita.
Miten tuo puun halkeaminen estetään, tai oliko kyseiseen hommaan valitut puulajit vääriä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaikeetahan se on, mutta väkevä suolavesi liotus auttaa, sahatavara kappale halkeaa päistään aina, joten älä veistä laudan päästä mitään, vaan vuole lusikka, ja sen pesäosa niin, että voit voit lopuksi katkaista n 5cm päästä pois. Älä tee kauhaa, lusikkaa kerralla valmiiksi, vaan vaihe vaiheelta, pari kolme välipäivää aina, että kappale kuivuu pikku hiljaa. Liottelisin suolavedessä, enkä päästäisi kuivumaan nopeasti. EI kuuman uunin pankolle, tms.
Haavasta olen tehnyt syöstäviä siten, että lohkonut aihioita, joita olen ensin kuivannut huoneenlämmössä muutamia päiviä, sitten tehnyt noin puolivalmiiksi, ja taas kuivausta viikko, jonka jälkeen vasta valmiiksi asti, ja ne on kyllä onnistuneet hyvin.
Älä tee klapeista. Anna puun kuivaa pitkään kuori ympärillä.