Pariskunnan A ja B osapuoli A kuolee, Heillä on 3 lasta, C, D ja E.
Kuoleman jälkeen käy ilmi että C on lainannut A:lta 30k€, josta on velkakirja.
D on lainannut 13k€, joka on kuitattu sanomalla:
"olkoon tämä ennakkoperintö", tästä ei siis velkakirjaa.
E on lainannut 3k€, joka on maksettu takaisin.
B kysyy ennen perunkirjoitusta D:ltä ja E:ltä :
"onko ok jos revin A:n ja C:n välisen velkakirjan?", johon E vastaa:"ei ole".
Tästä seuraa jatkokysymys: onko ok jos revin velkakirjan ja kirjoitan uuden B:n ja C:n välille määrältään 20k€, jota lyhennetään 200€/kk, johon D ja E myöntyvät.
Nyt kun kuolemasta on kulunut jo 2v. lainaa on lyhennetty 500€, mutta "lainattu" lisää 1000€, eli vaikuttaa siltä ettei ole aikomustakaan maksaa lainaa takaisin.
B on ns. C:n "talutushihnassa".
Kysynkin voiko E:n etuja ajaa jollainlailla, kun tapahtuneen huomioonottaen on ihan mahdollista että B:n ja C:n välinen velkakirja "katoaa"?
Kuoleman jälkeen käy ilmi että C on lainannut A:lta 30k€, josta on velkakirja.
D on lainannut 13k€, joka on kuitattu sanomalla:
"olkoon tämä ennakkoperintö", tästä ei siis velkakirjaa.
E on lainannut 3k€, joka on maksettu takaisin.
B kysyy ennen perunkirjoitusta D:ltä ja E:ltä :
"onko ok jos revin A:n ja C:n välisen velkakirjan?", johon E vastaa:"ei ole".
Tästä seuraa jatkokysymys: onko ok jos revin velkakirjan ja kirjoitan uuden B:n ja C:n välille määrältään 20k€, jota lyhennetään 200€/kk, johon D ja E myöntyvät.
Nyt kun kuolemasta on kulunut jo 2v. lainaa on lyhennetty 500€, mutta "lainattu" lisää 1000€, eli vaikuttaa siltä ettei ole aikomustakaan maksaa lainaa takaisin.
B on ns. C:n "talutushihnassa".
Kysynkin voiko E:n etuja ajaa jollainlailla, kun tapahtuneen huomioonottaen on ihan mahdollista että B:n ja C:n välinen velkakirja "katoaa"?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo maksamaton velka (20.000 € - 500 € 1.000 €) otetaan huomioon sitten B:n jälkeisessä perinnönjaossa, joko B:n kp:n omaisuutena tai sitten ennakkoperintönä C:lle.
Olettaen tietysti, että tuo velka, sen maksamattomuus j.n.e. voidaan todistaa. Todistustaakka menee teoriassa niin, että sinä E joudut ensin todistamaan sen, että velka on olemassa (jos sitä ei myönnetä), jonka jälkeen C:n tulee todistaa, että se on maksettu.
Muuta rikosta ei näytä olevan, kuin mahdollinen veropetos, jos 30t€ velan mitätöinnistä ei makseta lahjaveroa (C). D:n ennakkoperinnön osalta sama juttu, lahjaverovelvollisuus.
"Nyt kun kuolemasta on kulunut jo 2v. lainaa on lyhennetty 500€, mutta "lainattu" lisää 1000€, eli vaikuttaa siltä ettei ole aikomustakaan maksaa lainaa takaisin."
B:n ja C:n asiat eivät kuulu muille. He saavat toimia mielensä mukaan, jollei muusta ole sovittu.
B:n kuoltua voidaan maksamatonta velkaa pitää lakiosaa laskettaessa huomioon otettavana eränä, joka vaikuttaa D:n ja E:n lakiosien määrään.
D:n saama 13t€ ennakkoperintö pitää ottaa huomioon A:n jäämistöä jaettaessa niin, että se annetaan hänen perintöosaansa.
Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo.
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.
Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.