Kuka on keksinyt pakonopeudet?

AvaruutenAsrtronotti

Kun ne oli keksitty niin niihin keksittiin laskea oikein kaavakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus, oikein mainiota huumoria etten sanoisi.

Jos rakennetaan tarpeeksi korkeat tikkaat ja annetaan tarpeeksi aikaa niin kiipeän Kuuhun etanan nopeudella?

9

206

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Periaatteessa kyllä, mutta mitä tekemistä tuolla esimerkilläsi on pakonopeuden kanssa?

      • TikapuitaMyötenTaivaasee

        Käytännössä ei!
        Mä haluun ainakin ensin nähdä jonku rakennusinsinöörin tekemät lujuuslaskelmat et miten paksut jalat kuuhun ylttäviin tikkaisiin pitää rakentaa, että ne kestää koko tikkaiden aiheuttaman kuormituksen!
        (ja tostahan keksis muutakin saivarreltavaa vaikka hyrymykky, mm. tuulten ja lämpötilan vaikutukset, mut: olkoon! Laiskotuttaa.)

        Ja alottajalle laiskanläksyksi:
        "Pakonopeus on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa)"

        Vaikuttaakos suhun tikkaita kiivetessäs muita voimia?


    • jdjsadhhsaf

      Vain sellainen esine, jota ei voida kiihdyttää koko matkaa tarvitsee ns. pakonopeuden.
      Jos rakettia voitaisiin polttaa koko matkan niin voitaisiin päästä perille millä nopeudella tahansa.
      Nykyiset avaruusaluksethan kuin ilotulitusraketteja. Ne sojahtaa vain hetken aikaa ja loppumatka mennään saadulla nopeudella. Alkusojahduksen jälkeen noeus alkaa hidastua, mutta jos nopeus on ollut riittävä ei vauhti ehdi loppua, ennenkuin ollaan maan vetovoiman ulkopuolella.

      • OsinOikeassaOlet

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "


      • airfoiljokaeikirj
        OsinOikeassaOlet kirjoitti:

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.


      • edcvgy

        Kyseessä on kahden energiatilan erotus, joka ilmaistaan liike-energiana ( (1/2) m v^2 ) ja sitä vastaavana nopeutena v.

        Puhutaan, että gravitaatioenergia on negatiivista energiaa. Näin onkin, jos esim kivenmurikan gravitaatioenergia äärettömän kaukana maasta katsotaan nollaksi. Tällöin maan pinnalle pudonneen murikan gravitaatioenergia on negatiivinen. Murikka putoaa "kuoppaan". Sen nostamiseksi sieltä ylös takaisin nollatasolle tarvitaan pakonopeutta vastaava energia.


      • SoonMoroAirfoil
        airfoiljokaeikirj kirjoitti:

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.

        Taitaa tuo ExB silti olla oikeassa. Potentiaalienergia ja liike-energia ovat tässä vain toistensa "vastakohtia", kun puhutaan energian häviämättömyydestä. On aivan sama, missä ajassa liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Energia ei häviä.

        Sataprosenttinen hyötysuhde on tietenkin yhtä teoreettinen kuin Kraussin "Oleta pyöreä lehmä"

        (Terveisin Ex PeJuPa eräältä jo lakkautetulta sivustolta)


      • VaiMitenTääMenee

        Hmmm?
        Eikös sekin ole potentiaalienergiaa, jos mä tapaan jossain oikeen ärsyttävän ihmisen jota tekis ieli tirvasta lättyy, mutta jätänkin lyömättä!
        Ja sit ku ens kerran käytän tota potentiaalienergiaa pursuavaa kättäni, esim. ruokaillessa, ni se vapautunu energia hajottaa lautasen, maitolasin ja halkasee vielä pahimmassa tapauksessa koko pöydän?

        Ja energian katoamattomuuden lakien mukaan ton lautasen, juomalasin ja pöydän jäänteet sit lähtee kimpassa vetää kärsään sitä alkuperäistä ärsyttävää ihmistä?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuolemanrangaistus

      Mielestäni kuolemanrangaistus on väärin kaikissa tilanteissa. Vaikka joku olisi murhannut 10 ihmistä, hänen surmaaminen
      Laki ja rikos
      68
      5463
    2. Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus

      Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,
      Maailman menoa
      236
      4294
    3. Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD

      Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 17
      Maailman menoa
      255
      2984
    4. Riikka Purra ei estä tehomaksun käyttöönottoa

      Sähkön hinnoittelua koskevan määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta, Energiavirastosta kerrotaan. Määräyk
      Maailman menoa
      34
      2697
    5. Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta

      joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina
      Maailman menoa
      92
      2567
    6. Maria Veitola kommentoi soutelija Saarion huomionhakuisuutta

      "Minusta on jotenkin kuvottavaa, kuinka kovalla intensiteetillä Suomi-media seuraa miessankari Jari Saarion merihätää. S
      Kotimaiset julkkisjuorut
      331
      1969
    7. Lopetan ikävöinnin

      Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään
      Ikävä
      5
      1872
    8. Muovipusseista pitäisi saada panttimaksu takaisin

      Ostan joka päivä yhden muovipussin, ja niistä palautuu keskimäärin takaisin kaupan pullomaatin yhteydessä olevaan roskik
      Maailman menoa
      56
      1652
    9. Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut

      Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.
      Maailman menoa
      12
      1547
    10. Jos kaikki lopulta kuolevat, onko edes pahimmillakaan rikoksilla mitään väliä?

      Kaikki kuolevat lopulta. Siksi ihmisten tekemillä rikoksillakaan ei lopulta ole mitään merkitystä. Joidenkin mielestä t
      Filosofia
      2
      1516
    Aihe