Kun ne oli keksitty niin niihin keksittiin laskea oikein kaavakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus, oikein mainiota huumoria etten sanoisi.
Jos rakennetaan tarpeeksi korkeat tikkaat ja annetaan tarpeeksi aikaa niin kiipeän Kuuhun etanan nopeudella?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus, oikein mainiota huumoria etten sanoisi.
Jos rakennetaan tarpeeksi korkeat tikkaat ja annetaan tarpeeksi aikaa niin kiipeän Kuuhun etanan nopeudella?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Periaatteessa kyllä, mutta mitä tekemistä tuolla esimerkilläsi on pakonopeuden kanssa?
Käytännössä ei!
Mä haluun ainakin ensin nähdä jonku rakennusinsinöörin tekemät lujuuslaskelmat et miten paksut jalat kuuhun ylttäviin tikkaisiin pitää rakentaa, että ne kestää koko tikkaiden aiheuttaman kuormituksen!
(ja tostahan keksis muutakin saivarreltavaa vaikka hyrymykky, mm. tuulten ja lämpötilan vaikutukset, mut: olkoon! Laiskotuttaa.)
Ja alottajalle laiskanläksyksi:
"Pakonopeus on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa)"
Vaikuttaakos suhun tikkaita kiivetessäs muita voimia?
Pakonopeuden keksi Isaac Newton aikoinaan. Tästä oli keväällä jo keskustelua eli lue ensin tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14809168/pakonopeus-maan-vetovoiman-kumoamiseksi-on
Vain sellainen esine, jota ei voida kiihdyttää koko matkaa tarvitsee ns. pakonopeuden.
Jos rakettia voitaisiin polttaa koko matkan niin voitaisiin päästä perille millä nopeudella tahansa.
Nykyiset avaruusaluksethan kuin ilotulitusraketteja. Ne sojahtaa vain hetken aikaa ja loppumatka mennään saadulla nopeudella. Alkusojahduksen jälkeen noeus alkaa hidastua, mutta jos nopeus on ollut riittävä ei vauhti ehdi loppua, ennenkuin ollaan maan vetovoiman ulkopuolella.
Olet+tainnut+käsittää+asian+vähän+puutteellisesti.+Katso+ExB:n+linkin+keskustelu.+Siinä+on+sanottu+kaikki+tarpeellinen.+
Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.
Kyseessä on kahden energiatilan erotus, joka ilmaistaan liike-energiana ( (1/2) m v^2 ) ja sitä vastaavana nopeutena v.
Puhutaan, että gravitaatioenergia on negatiivista energiaa. Näin onkin, jos esim kivenmurikan gravitaatioenergia äärettömän kaukana maasta katsotaan nollaksi. Tällöin maan pinnalle pudonneen murikan gravitaatioenergia on negatiivinen. Murikka putoaa "kuoppaan". Sen nostamiseksi sieltä ylös takaisin nollatasolle tarvitaan pakonopeutta vastaava energia.
Taitaa tuo ExB silti olla oikeassa. Potentiaalienergia ja liike-energia ovat tässä vain toistensa "vastakohtia", kun puhutaan energian häviämättömyydestä. On aivan sama, missä ajassa liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Energia ei häviä.
Sataprosenttinen hyötysuhde on tietenkin yhtä teoreettinen kuin Kraussin "Oleta pyöreä lehmä"
(Terveisin Ex PeJuPa eräältä jo lakkautetulta sivustolta)
Hmmm?
Eikös sekin ole potentiaalienergiaa, jos mä tapaan jossain oikeen ärsyttävän ihmisen jota tekis ieli tirvasta lättyy, mutta jätänkin lyömättä!
Ja sit ku ens kerran käytän tota potentiaalienergiaa pursuavaa kättäni, esim. ruokaillessa, ni se vapautunu energia hajottaa lautasen, maitolasin ja halkasee vielä pahimmassa tapauksessa koko pöydän?
Ja energian katoamattomuuden lakien mukaan ton lautasen, juomalasin ja pöydän jäänteet sit lähtee kimpassa vetää kärsään sitä alkuperäistä ärsyttävää ihmistä?