suomen karja

"...kyyttö, on saanut mielestäni liikaakin huomiota..."

Onhan se kyyttö ollut viime vuosina välillä näkyvästikin esillä. Mutta vielä 30- vuotta sitten kyyttö oli sukupuuton partaalla. Ne, jotka suomenkarjaa enää kasvattivat, olivat lähes kaikki länsisuomenkarjan kasvattajia. Kyytöistä oli joissakin laitoksissa jäljellä vain muutamia yksittäisiä alle kymmenen yksilön karjoja ja siksi koko rodun geeniperimä jo pahasti supistunut.

Sitten tapahtui melko erikoinen tapaus: Kiuruveden Kortekylällä oli yksinäinen naisihminen pitänyt kymmenpäistä itäsuomen karjaa 1980-luvun puoliväliin saakka, sekoittamatta sitä muihin lehmärotuihin. Näinä em. aikoina tämän karjan omistaja, Helvi Tossavainen kuoli. Karja oli menossa teuraaksi. Aivan viime tipassa joku keksi ehdottaa perikunnalle, että he ottaisivat yhteyttä taiteilija Miina Äkkijyrkkään. Miina ehti ostaa karjan juuri ennen, kuin teurastamon auto olisi ne hakenut. Teko oli todella merkittävä pelastus itäsuomenkarjan geeniperimää ajatellen.

ManneMaltillinen kirjoitti:

"...kyyttö, on saanut mielestäni liikaakin huomiota..."

Onhan se kyyttö ollut viime vuosina välillä näkyvästikin esillä. Mutta vielä 30- vuotta sitten kyyttö oli sukupuuton partaalla. Ne, jotka suomenkarjaa enää kasvattivat, olivat lähes kaikki länsisuomenkarjan kasvattajia. Kyytöistä oli joissakin laitoksissa jäljellä vain muutamia yksittäisiä alle kymmenen yksilön karjoja ja siksi koko rodun geeniperimä jo pahasti supistunut.

Sitten tapahtui melko erikoinen tapaus: Kiuruveden Kortekylällä oli yksinäinen naisihminen pitänyt kymmenpäistä itäsuomen karjaa 1980-luvun puoliväliin saakka, sekoittamatta sitä muihin lehmärotuihin. Näinä em. aikoina tämän karjan omistaja, Helvi Tossavainen kuoli. Karja oli menossa teuraaksi. Aivan viime tipassa joku keksi ehdottaa perikunnalle, että he ottaisivat yhteyttä taiteilija Miina Äkkijyrkkään. Miina ehti ostaa karjan juuri ennen, kuin teurastamon auto olisi ne hakenut. Teko oli todella merkittävä pelastus itäsuomenkarjan geeniperimää ajatellen.

Lue lisää

Niin, mutta entäs PSK? Sitä minä vain tuolla kommentilla tarkoitin että olihan tuo PSK myös aika huonolla tolalla silloin aikaisemmin, jos nyt ei aivan häviämässä, eikä LSK sonnejakaan ole aivan valtavasti käytettävissä vaikka se tosin näistä parhaiten säilynyt.

Jotenkin se "kyyttöhössötys" on vain minulla pursunnut yli, tietysti kyseinen rotu on tunnetuin koska sillä on ollut niinkin näkyvä puolustaja kun taiteilija Äkkijyrkkä on, ja se on ehdottomasti hieno asia. Mutta moni kaupunkilainen/ei karjanpitäjä tuntuu vain ensimmäisenä tunnistavan suomenkarjan roduista tai jopa suomenkarjana vain kyytön vaikka 2 muutakin hienoa rotua on. Makuasia tietysti mistä kukin pitää. Uhanalaisia ovat olleet kumpikin niistä myös, ei panostettu LSK:n säilyttämiseenkään ajoissa riittävästi vaikkei sille vastaavia vahinkoja käynyt.

Jos Äkkijyrkkä otti haltuun Tossavaisen karjan niin toinen merkittävä eri kanta oli muistaakseni sellainen jota puhutaan Vieno Nenosen kantana jolla myös taustallaan vastaava tarina ja se karja oli jossain vaiheessa ainakin Ilmari Majurin hallussa, hänestä ja karjastaan oli tv-dokumentti joskus. Kumpikin näistä kannoista ei ollut käsitykseni mukaan mitään erikoisen hyvin hoidettuja karjoja, jalostus oli pyörinyt samojen/saman sonnin ympärillä mikä karjassa oli eikä keinosiementäjä ollut käynyt vuosikausiin. Näin olen kuullut puhuttavan. Näistä korpien pikkutilojen vanhojen äitien hoitamista karjoista rotua lähdettiin kuitenkin elvyttämään ja on saatu säilytettyä.

Kyytöistä tuli mieleen että jokin lähes sadan eläimen karjakanta jos ei polveudu kummastakaan edellisestä on ollut Kaavilla Räsästen sisaruksilla, heistä oli sekä televisiossa että lehdissä joitakin vuosia paljon juttua. Iäkkäät sisarukset olivat hamstranneet asuintalon täyteen mm. jätepaperia kunnes se oli julistettu kunnan puolesta asumiskieltoon ja he asuivat navetan yhteydessä karjakeittiössä lattialla nukkuen. Navettaremontti oli epäonnistunut jotenkin niin ettei se täyttänyt tukiehtoja jolloin maataloustuet jäivät heillä saamatta ja maidon myynnissä meijeriin oli jotain ongelmaa... En tiedä onko heillä enää lehmiä ja mitä karjalle kävi lopulta.

Suuri etu rotujen tuotanto-ominaisuuksien kehittämisessä mutta myös yksi harmillinen takaisku suomenkarjojen monimuotoisuuden säilyttämisessä oli osaltaan ollut kantakirjat, ISK ja LSK lehmille perustettiin kantakirjat jo aika varhain eikä niihin hyväksytty ollenkaan sarvellisia eläimiä jolloin tämäkin osalla rodun eläimistä ollut ominaisuus karsiutui jalostuksessa vähitellen. Siinä Räsäsen kannassa oli kai sarvikyyttöä ja nykyään sitä pitäisi olla käsitykseni mukaan eräällä Etelä-Suomalaisella kehitysvammaisten asumisyhteisön maatilalla. LSK:n puolelta löytyy jonkin verran sarvellisia eläimiä ja eräs tuntemani useamman tämänlaisen eläimen omistaja on kiinnostunut säilyttämään tätä monimuotoista ominaisuutta.

Kyllä maitoa ja munia voi vieläkin ostaa naapurista, mutta hyvin pienimuotoisesti. Monella on esim. kymmenkunta kanaa, joista riittää silloin tällöin myydä munia jollekulle muullekin. Samoin tinkimaitoai voi ostaa naapurista, mutta raakamaidon riskeistä on tiedotettava ostajaa ( jokainen maidontuottaja käyttää itse raakamaitoa jotenkin, joten tosiasiassa on aikalailla riskitöntä) ja maidon suoramyynnille on haettava vuosittaiselle litramäärälle lupa, jota ei saa ylittää, tai sitten astuu voimaan kaikki jalostavan teollisuuden tuotantolaitosvaatimukset rakennukselle jne jne.

Tinkimaitoa saa myydä minun käsittääkseni luvatta olikohan 1300:n litraan saakka kunhan tiedoittaa asiakkaille jaettavalla tiedoitteella vaaditut mahdolliset riskit. Sitten jos ylittää tuon täytyy rakennuttaa/järjestää erillinen elintarvike/ja myymälävaatimukset käsittävä huoneisto. Jossain tilaisuudessa kysyin miten se maidon turvallisuus paranee tai muuttuu jos myisin vaikka 1301 litraa ja edelleen tuon jälkeen se maito joka tapauksessa haetaan samasta tankista samasta maitohuoneesta todennäköisesti samoin menetelmin ja tuodaan astia ojennettavaksi tuohon hienoon ja kalliiseen myyntihuoneistoon asiakkaalle... Maitohuoneistakin on jo aika tiukat kriteerit olemassa koskien jokaista maidontuottajataloutta joka myy/luovuttaa maitoa.

Saattaa olla, että ylittäessä tuon litramäärän täytyy tuon huoneen lisäksi ottaa säännöllisiä maitonäytteitä, tuotehan ei muutu mutta pointtina luulen olevan se että tämän litramäärän ylittäessä toiminta olisi niin laajaa että valvomattomana voisi syntyä vahingossa laajempi epidemia, esim. Ehec. Toisaalta mikään maitonäyte ei suoraan takaa tuotteen turvallisuutta välittömästi saati muina kun näytteenottopäivinä mutta saatiinpahan lisää byroktratiaa.

Myös se oli muistaakseni kiellettyä että et virallisesti esimerkiksi postilaatikkoreissullasi saa toimittaa ohimennen naapurille tinkimaitoa, vaan asiakkaan on itse noudettava se tilalta. Ja vaikka kylmäketju olisi kuinka taattu niin raakamaidon myynti on kielletty samoin esim. kaikissa kylätapahtumissa ainakin ilman eri lupaa ja valvontaa ellei asiakkaat hae maitoa tilalta.

Takavuosina oli ehec-bakteerista yksi epidemia jonka syynä oli perinnetilalta myyty raakamaito ja useampi lapsi sairastui ja joutui sairaalahoitoon. Sen jälkeenhän tätä byroktratiaa tuli lisää tosin yksi vaihtoehto oli kai kieltää maidon suoramyynti kokonaan.