ja hyvää kansainvälistä Alzheimerin päivää jokaiselle.
Olen joskus kertonutkin olevani koekaniinina monenlaisissa muistiin liittyvissä tutkimuksissa.
Tänään muistamattomuuden torjuntamatkalla ollessani pyydettiin yllättäen osallistumaan ruokakulttuurikyselyyn.
Mikäpä siinä - valmis olin;
Mitä söin lapsena, kuka valmisti ruoan, osallistuinko ruoanvalmistukseen, mikä oli lempiruokani, mistä en pitänyt, mieluisin ruokaan liittyvä tuoksu, oliko puutarha,
mitä kasvatimme, miten osallistuin puutarhanhoitoon, mitä söin aamiaiseksi ym. ym.
Haastattelija oli kiinnostunut suomalaisesta ruoasta johtuen siitä, että
Suomi ruokineen oli hänelle täysin outo ja eksoottinen. Siinä tuli käytyä läpi leipäreseptit, marjastamiset ja sienimetsät, josta juttu karkasi jopa metsätyyppeihin asti jne.
Kyselyn toinen puoli käsitteli tämän päivän eväitä ja tekemisiä.
Mielenkiintoinen kyselytovi olikin, vaikka paljon pidempi mihin olin varautunut.
Hetki kuvattiin ja äänitettiin kirjaa ja cd:tä varten. Tuo cd-aie jäi vähän hämäräksi,
kuka nyt sellaista kaipaisi(?).
Grafiikkaa lupasin mennä tekemään hankkeeseen liittyen.
Hyvää muistamista
19
153
Vastaukset
Minulle on määrätty ns. muistivitamiinia pistoksina. itaminiei ole itseni tehonnut.
Kun ruvettiin mainostamaan Betolvexia muistipillerinä, rupesin sitä kokeileman ja huomasin ”muutosta muistiini”. Vilkaisin Wikipediaan ja siellä mainittiin nuo pillerit ”joka vanhuksen muistipilereinä”. Olen syönyt nyt jatkuvasti neljä (4) pilleriä päivässä. En tässä julkisesti halua kuvata vaikutuksia. Keskittymiskyky ja muisti on munulla parantanut.
Jatkuviin muistamisiin!
Ruune- isoäiti_
Aivothan ovat ihmisen ainoa, oikea pääoma (anteeksi Marx) kyllä niiden hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.
Olen kuullut kaikkien B-ryhmän vitamiinien olevan tärkeitä aivoille, B 6 ja B12 kai ne tärkeimmät. Ilman ohjausta niitä ei kannata syödä. sillä yliannostuksen vaara on myös olemassa.
Aivot ovat ehdottomasti maailman ihmeellisin koneisto. Ajattelepa vaikka Einsteinia niin heti hänen kuvansa piirtyy mieleen. Äidin äänikin on siellä tallessa kuten Urho Kekkosen tai Tarvankin.
Voi sitä datan määrää.
Poikkitieteellisyydestäjohtuen aivotutkimukseen kuuluu monenlaista: filosofiaa, psykologiaa, genetiikkaa, neurologiaa, kemiaa, fysiikaa ym. ym jopa sähköoppia.
Moninaisissa muistitesteissä olen ollut koekaniinina esim. lähes kolmen tunni
magneettisessa resonanssikuvauksessa (MRI).
Joihinkin testeihin missä olen ollut ei oteta, jos syö lääkkeitä.
Metallia ei saanut olla kropassa ei edes silmärajaustatuointeja magneettikuvaukseen mennessä, mutta hammaspaikat eivät haitanneet.
Ruuneperi sanoi muistinsa parantuneen, mikä on ilahduttavaa.
On olemassa monia hyvin helppoja ja arkisia keinoja muistin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Aivojen plastisuudesta johtuu, että ne uusiutuvat. Yksi hyvä sääntö on,
että aivoja täytyy käyttää ei juuttua tapoihin ja tottumuuksiin siis rutiineihin.
Rutiinit ovat tarpeen vasta silloin kuin aivot ovat rappiolla eikä elämä muuten onnistu.
Tuli liian pitkä, anteeksi - jokaiikka
Jokaisen kannattaa kysyä lääkäriltä b vitamiinipiikkejä.
- reppuriika
Ajattelen että vitamiinisi on B-vitamiiniryhmiin kuuluva ja saattaa lisänä olla D-vitamiiniakin.
Muistetaan, muistetaan, mitä ikävämpiä asioita sitä pidempään muistetaan. Se on aika tavallista vaikka sanotaan "ei muistele kärsimäänsä pahaa" ensimmäinen kirje korinttolaisille, aiheesta rakkaus. Mutta pikkuhiljaa kaikki korjaantuu, muisti heikkenee eikä ihminenkään jaksa suurta muistikuormaa kokonaan kantaa.
Eikä tarvitsekaan. 😊🍁🍂Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä mikä aiheuttaa Alzheimerin taudin, voiko sen välttää. Vai onko vain niin kokonaisvaltainen tapahtuma ihmisessä ettei syytä voi löytyä.
- looginen_ajattelu
Kai sen Alzheimer aiheuttaa.
Joskus aiemmin oli kattiloiden vaihto, alumiinikattilat kaapista ulos ja teräskattilat tilalle. Siis alumiinin vaikutus aivoihin, irtoaa keitettäessä ruokaan, varsinkin happamista keitoksista. Maitoruokia voi vieläkin keitellä alumiinikattilassa. Alumiini kerääntyy aivoihin oli viesti, joten varoa pitäisi myös närästyslääkkeitä jotka myös sisältävät hyvin usein alumiinia. Olisiko esim. tämäntyyppinen arkinen asia joka on pesiytynyt ihmisten tapoihin ja koitunut aivoterveydelle vaaraksi. Joskus tulee mieleen kun marjoja kehiteltiin mehumaijassa joka oli alumiinia, pahin mahdollinen, happamat marjat.
Alumiiniset heitettiin pois ja teräksiset tilalle. Mikä tuo teflon on, suhtaudun siihenkin epäillen, rautapannu paras, samoin pata. 🤔- M-Mia
Samoin teesein minäkin talouttani hoidan, rautapannu on useimmiten käytössäni,
tosin käristämisiä vähän väistelen nykyisin.
Uunipannu lohifileen paistamisessa on hyvä, siinä sen voi saada juuri parhaimmaksi. Usein laitan reunoille ympäri lapsuuden ihaninta suikaletta, pekonia, nykyisin tosin useimmiten kalkkuna- tai broilerpekonia, otan sen kymmenen minuutin kuluttua sitten lautaselle, ja jätän fileen paistumaan loppuun.
Teflonpannut ovat jääneet uunin alaluukkuun käyttöä vaille, ja alumiinia ei ole missään keittiökapistuksissani.
- Kauan.sitten
Mielenkiintoinen kokemus aloittajalla.
Rupesin miettimään omia lapsuudenaikaisia ruokia ja totesin, että oli turha miettiä lempiruokaa, sillä se syötiin, mitä pöydässä oli. Sota- ja pula-ajan menyyssä oli peruna pääasiassa, aamupuuro kamalasta kauraryynistä, jossa oli akanat mukana. Sieniä suolattiin, marjoja hillottiin. Niistä sentään jotain vaihtelua. Asuimme maalla kirkonkylässä, ja kansanhuolto oli sitä mieltä, että eihän maalainen kalakortteja tarvitse, kun kuitenkin kalastaa omat särpimensä. Viiteen vuoteen ei kalan kalaa meidän pöydässä komeillut.
Haastattelijalle olisi tullut aika outo lopputulos, sillä ruokatalous oli pakon sanelema.
Tämän päivän ruuat taitavat olla kaikki erilaisia kuin lapsuuden aikaiset. Sieniä kaipaisin kovasti, mutta entiset sienimaastot ovat kaikki kadonneet. Eipä oikein mieleeni nouse vuosikymmenien takaiset ateriat. Ja muistaako lapsi? Kiireellä syötiin ja takaisin leikkeihin, tai myöhemmin tiskien kimppuun. Perheen vanhimpana lapsena olin se, joka huushollasi eniten ja paimensi pienempiä. Lapsityövoimaa kyllä tarvittiin niinä aikoina.- Näin-oli-näreet
niihin sodan jälkeisiin aikoihin, kouluboxissa asuessa ruokavalio oli kovin huono,
kotoa tuli kyllä joskus paketti, jota säilytettiin vuokraisännän ja emännän verannan nurkassa,
ei mitään jääkaappia ollut käytössä.
Suomenkielisessä oppikoulussa ei ollut kouluruokailua, koulu sijaitsi armeijan kolmessa puisessa kasarmissa.
Ja opettajat olivat tuollaisessa koulussa usein sodan merkitsemiä, sodasta juuri kotiutettuja. Sekin Rääkkylästä kotoisin ollut matematiikan maikka, joka sai raivokohtauksia oppilaidensa kanssa,
sanoi itse muuttaessaan kuopioon Kauppaopistoon, että minusta ei ole lasten opettajaksi.
Kuulin tämän myöhemmin yhdeltä koulukaveriltani, sillä maikka muutti sieltä vasta myöhemmin, kun olin jo opiskelemassa.
Siitä pitkästä laihasta miesmaikasta muistan kauniin taututyöskentelyn ja ihan selkeät monikulmiot, samoin yhtälöt ja koko taulun. Se oli taideteos.
Jos sain kokeista 10, joka oli ainoa luokallani, sen alla oli kaksi viivaa.
10.
===
. . .
Ruotsinkielisten koulu sijaitsi koulupuiston keskellä, ja muistutti kuninkaan linnaa.
Ihailin sitä puistoa, luulin tulleeni paratiisiin. Heillä oli hyvä kouluruokailu ruokasaleissaan,
tunsin muutamia ruotsalaisia oppikoululaisia. Heissä oli muutamia ihan kivojakin.
Myöhemmin abi-luokalla:
Ajoimme penkinpainajaisajelut ruotsalaisten abien kanssa, koska meitä oli vain 14.
. . .
Rahat siihen kaikkeen rantahurrien aateliseen luxukseen tulivat suomenkielisten tehtaalaisten selkänahoista.
Suomenkielisessä oppikoulussa meidän luokalla kirjoitettiin kuitenkin laudatureja. - Kuusi-vuotta
Ylioppilaaksi pääsy kesti minulla vain 6 vuotta.
- Näppisvirheitä
Näin-oli-näreet kirjoitti:
niihin sodan jälkeisiin aikoihin, kouluboxissa asuessa ruokavalio oli kovin huono,
kotoa tuli kyllä joskus paketti, jota säilytettiin vuokraisännän ja emännän verannan nurkassa,
ei mitään jääkaappia ollut käytössä.
Suomenkielisessä oppikoulussa ei ollut kouluruokailua, koulu sijaitsi armeijan kolmessa puisessa kasarmissa.
Ja opettajat olivat tuollaisessa koulussa usein sodan merkitsemiä, sodasta juuri kotiutettuja. Sekin Rääkkylästä kotoisin ollut matematiikan maikka, joka sai raivokohtauksia oppilaidensa kanssa,
sanoi itse muuttaessaan kuopioon Kauppaopistoon, että minusta ei ole lasten opettajaksi.
Kuulin tämän myöhemmin yhdeltä koulukaveriltani, sillä maikka muutti sieltä vasta myöhemmin, kun olin jo opiskelemassa.
Siitä pitkästä laihasta miesmaikasta muistan kauniin taututyöskentelyn ja ihan selkeät monikulmiot, samoin yhtälöt ja koko taulun. Se oli taideteos.
Jos sain kokeista 10, joka oli ainoa luokallani, sen alla oli kaksi viivaa.
10.
===
. . .
Ruotsinkielisten koulu sijaitsi koulupuiston keskellä, ja muistutti kuninkaan linnaa.
Ihailin sitä puistoa, luulin tulleeni paratiisiin. Heillä oli hyvä kouluruokailu ruokasaleissaan,
tunsin muutamia ruotsalaisia oppikoululaisia. Heissä oli muutamia ihan kivojakin.
Myöhemmin abi-luokalla:
Ajoimme penkinpainajaisajelut ruotsalaisten abien kanssa, koska meitä oli vain 14.
. . .
Rahat siihen kaikkeen rantahurrien aateliseen luxukseen tulivat suomenkielisten tehtaalaisten selkänahoista.
Suomenkielisessä oppikoulussa meidän luokalla kirjoitettiin kuitenkin laudatureja.on paljon, kun en viitsi laittaa valoja tullessani tähän. Taulutyöskentely , ihanan selkeät kuviot yms.
Sillä maikalla oli kauniit kirjaimet ja numerot, ja hyvä koko taulun hahmotuskyky, siitä tuli aina upea.
- Ramoona_
Ruokailuun liittyy paljon tunnemuistoja, varmasti viriää keskustelua missä tahansa ja huonomuistisemmankin kanssa. Lapsuudessa oli oltava ruoka-aikaan pöydässä, välipaloja ei niin vaan napsittukaan. Leikit ja pelit oli keskeytettävä , sitten taas jaksoi. Arkiruoka oli vaatimatonta, vaikka terveellistä ja ravitsevaa, ja koska paljon oltiin ulkona ja urheiltiin, kyllä perunat kastikkeineen tai kalakeitto hyvin upposivat kasvavien lasten vatsoihin. Oli ihanaa tulla lauantaina koulusta, kun kotona tervehti vastapaistetun pullan tuoksu ja iltaruuaksi hautui karjalanpaistia tai suolamuikkuista kalalaatikkoa , ihanan rapeiksi paistuneita sianlihaviipaleita päällä. Sunnuntaina oli aina jälkiruokaakin, kuten kiisseleitä. Melkein aina oli mustikkasoppaa, jota sai juoda lasista tai laittaa puuron seuraksi. Oli oma hyötypuutarha, juurekset ja vihanneksia sieltä saatiin kellariinkin, marjoja metsästä ja puutarhasta. Päivällispöydässä oli tärkeää se, että isä kyseli meiltä lapsilta koulun kuulumiset ja miten olimme olleet sovussa.
Tuoksumuistotkin ovat vahvoja, ja nekin liittyvät paljolti lapsuuden juhlahetkiin, herkkujen paistamiseen, kuusen ja hyasinttien tuoksuun, saunaan, kukkivaan kesään, syksyisiin omenoihin.
Uskon, että dementikkoihin saa yhteyden tuoksujenkin kautta. Rakastavaisetkin erossa toisistaan ollessaan nuuhkivat toisensa tyynyä tai yöasua, oman vauvan tuoksu on varmasti selkäytimessä. Musiikki on valtava muistojen aarrearkku, ja vaikka kaikki sanat unohtuisivat, musiikin kieli jää. Tärkeää on saada yhteys toisiimme, tavalla tai toisella. Yhteiset muistot hitsaavat sisaruksia , vanhempia ja lapsia, rakastavaisia. Vanhat tunneasiat voi muistaa elävästi sellainenkin, joka ei tiedä, mitä päivää ja vuotta nyt eletään.
Muistaminen onkin monimerkityksinen sana, se tarkoittaa myös toisen huomioon ottamista, kunnioittamista ja huolenpitoa. Unohdetun ihmisen kohtalo on surullinen hänen eläessään, kukaan ei sellaista ansaitse. Tämä kirjoittamani meni ohi Alzheimerin , mutta kukaan ei ole pelkkä diagnoosi, muistisairaallakin on valtavasti muistoja, on vain joskus esteitä saada ne ilmaistuksi eikä arki onnistu lähimuistin heikkouden takia. Pelottavaa on, jos tauti runtelee persoonan täysin erilaiseksi.On tuo hajuaisti meillä tallentanut monia kokemuksia. Olenkin kertonut aikanaan, miten voimakkaasti jäi kaupukilaislapsen mieleen puhtaan järviveden tuoksu maalla. Tervatun veneenkin sekoittuessa siihen,...savusaunan voimallinen savuntuoksu ja uuden vihdan pehmeys oli myös uusia kokemuksia. Mieleen ovat jääneet, niinkuin pirtin leivinuunissa tuoksuvat ruisleivät ja kirnuvoi.
Kaikki nuo metsäisetkin muistot, auringon lämmittämä polku, havunneulasten peittämänä, muurahaishapon kirpeys ruohonkorressa, ja männyn kaarnan tuoksu auringossa.
Ahomansikan makea tuoksu sormissakin vielä poimimisen jälkeen, ja laitumella olleen lehmän kylki tuoksui niin puhtaalle lypsäessä.
On hajuja joita kaihtaa,..turha niitä onkaan luetella, sitävastoin uskon minäkin, että syvälle mieleemme kytkeytyneet mieluisat muistot säilyvät pisimpään meillä.
Muistini siis kaukainen on liian hyvä, lähi muisti ei. Kyseistä tautia ei ole ollut suvussa.
Hajun tunteminen on alkanut olla liian hyvä...."Mikäpä siinä - valmis olin;=== Niin minäkin nyt vastailen ja hiukan huumorilla ajankulukseni, kun kone on vieläkin auki sulkemiskehoituksesta huolimatta.
?Mitä söin lapsena;
=Varmaan kolmevuotiaaksi imeskelin äidin tissiä, koska, kun veljeni syntyi, niin halusin sitä silloinkin maistaa, mutta oli pahaa. Kaurapuuron muistan ainakin. (mikä luetaan lapsuudeksi)
?kuka valmisti ruoan;
=äiti tietenkin, vaikka kerran isä yritti huijata minut, koska oli laittanut äidin vaatteet päälle ja kun könysin hänen jalkaansa kiinni, niin huomasin, että liian karvaiset oli!D Itkuhan siinä pääsi, eikä mikään pikku itku.
?osallistuinko ruoanvalmistukseen;
=ekana isä opetti kaurapuuron keittoa, kuinka ryynejä ripautellaan vähitellen. Pullaa sain tietenkin pyöritellä ja pian myös leivän alustaa, piirakanteosta puhumattakaan ja kuten olen kertonut, olin jo 12-v leskimiehen kotiavustaja, jossa lypsin lehmän aamuin-illoin, päivällä oli koulua ja illalla vellinkeitto ja siinä huilatessa paistoin leivät ja piirakat.
?mikä oli lempiruokani;
=kaikki muu, paitsi kalasoppa ja kala yleensä, koska sitä oli jokapäivä. Mieleeni on jäänyt yksi kerta, kun kieltäydyin ehdottomasti ja en saanut muuta kuin leipää. Siispä tulin keittiön ikkunan alle ja kurkin sisään ja söin sitä leipääni surkeana, mutta armoa ei annettu. Nykyisin rakastan kalaa ja kaikkia järven- ja meren eläviä.
? mistä en pitänyt;
=Kaalisoppa oli ehdottomasti koulussa inhottavin ja pelastuin sen syömiseltä, kun oksensin. Jo hajukin sai yökkäämään ja ne inhottavat isot melkein raaat kaalinpalat. Sienikastike toinen ällö koulussa ja nyt rakastan. Tätini luona kerran minulle tarjottiin kaalisoppaa ja voi kun se oli ihanaa, vaikka ensin pelkäsin, että en pysty syömään sitä hajusta päätellen, joten hyvän kokin taidot on ruokailussa ne tärkeimmät.
?mieluisin ruokaan liittyvä tuoksu;
=tulipa hankala kysymys, mutta kyllä se oli lapsuudessa karjalanpaisti sunnuntaina, siinä ohella karjalanpiirakoiden tuoksu ja tuore pulla ja ne kakut. Ne oli aina sunnuntaisin tuoreimmillaan. (lauantaina ne tehtiin, koska sunnuntai oli rauhoitettu päivä työnteolta, paitsi äidilä, koska oli se karja)
?oliko puutarha;
=Oli, oli, oli maatila ja siinä kasvatettiin kaikkea syötävää meidän perheelle ja loput kalastettiin ja metsästettiin, paitsi minä en tietenkään silloin ihan lapsena, mutta isän kanssa olin jo pentuna verkonlaskussa. Isällä olikin kauhunhetki, kun seisaaltani jouduin verkon laskemaan takateljolta ja tietenkin putosin verkkoinenni veteen, mutta osasinhan minä uida ja vesi oli lämmin.
?mitä kasvatimme;
=No, tietenkin melkein kaikkea, aina kuusentaimista alkaen ja se olikin katkerin homma kitkeä niitä kesäisin. Tein minä kerran oikein emämokan, kun menin äidin kasvimaata kitkemään jo aikuisena ja sekoitin porkkanan ja tillin taimet, enkä uskaltanut edes tunnustaa, että sormet tuoksuu tilliltä.- Terveellisiäkin
Kaalikeitto ja kaalilaatikko ovat minun mieliruokiani.
- exemplaari
iPelaaminen murheena
Tämä palsta pelastajana.
Eroon yksinäisyydestä, peli-innosta ym. tällä kirjoittamisella.
Muiden kirjoittajien asiallinen kohtaaminen on suurena apuna elämässä.
Valitettavasti täällä on sellaisia ”elämän vihollisia”,jotka karkoittavat täältäkin.
.............................................................................................................
Miksi ei ylläpito poista henkilöön meneviä loukkauksia?
Voisimmeko me kaikki yhdessä perustaa oman saitin?
Minne käyttäisimme mainoksista saamamme rahat?
Ostaisimme yhteisen vanhainkodin, jossa leikkisimme yhdessä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458450Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde462358Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja262192- 951748
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811707- 371700
Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081133Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai181052Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51019- 531005