Menneinä aikoina laivat saattoivat viipyä merillä kuukausia, ja miehinen miehistö joutui olemaan koko tämän ajan ilman naisia. Eräs purjelaiva oli olut vastaavassa tilanteessa, eksyksissä merellä kuukausia, ja miehistön luonnolliset paineet alkoivat käydä sietämättömiksi. Kapteeni keksi kuitenkin ratkaisun ongelmaan, ja porasi suuren ja tyhjän tervatynnyrin kylkeen miehen mentävän reiän sopivalle korkeudelle.
Eipä mennyt aikaakaan, kun tynnyri oli jo täynnä. Kapteeni löi tulpan reikään, ja työnnätti sen yli laidan. Tynnyri ajelehti pian merellä oltuaan läheiseen rantaan.
Sattuipa niin että läheisestä luostarista oli nunnajoukko rannalla kävelyllä, ja he näkivät rantaan ajautuneen tynnyrin.
-Abbedissa, Abbedissa! katsokaa, mikä tuo tynnyri oikein on? Yksi sisarista huudahti
-En tiedä, avataan tynnyrin kansi ja katsotaan, Abbedissa vastasi.
Nunnat saivat tynnyrin kannen auki, ja sisältöä ihmetellessään sisar kysäisi:
-Abbedissa, Abbedissa! Mitä tuo valkoinen mönjä oikein on?
Abbedissa tökkäsi sormensa mönjään, nuuhkaisi sitä hieman ja lipaisi sitä hieman sormenpäästään kielellään.
-Sisaret, Jumala on siunannut meitä tänään lähettämällä meille tynnyrillisen steariinia rukouskynttilöiden valmistamista varten, Abbedissa riemuitsi.
Tynnyri kannettiin luostariin, ja ahkerat nunnat alkoivat valmistaa tynnyrin sisällöstä heti rukouskynttilöitä. Abbedissa määräsi jokaiselle nunnalle jaettavaksi rukouskynttilät muistutuksena Jumalan suopeudesta heitä kohtaan.
Sattuipa sitten niin, että yhdeksän kuukauden kuluttua luostarista oli tullut uskovaisten uusi pyhiinvaelluskohde, sillä sen kaikki asukkaat olivat tulleet neitseellisesti raskaiksi, ja saaneet lapsen!
Eipä mennyt aikaakaan, kun tynnyri oli jo täynnä. Kapteeni löi tulpan reikään, ja työnnätti sen yli laidan. Tynnyri ajelehti pian merellä oltuaan läheiseen rantaan.
Sattuipa niin että läheisestä luostarista oli nunnajoukko rannalla kävelyllä, ja he näkivät rantaan ajautuneen tynnyrin.
-Abbedissa, Abbedissa! katsokaa, mikä tuo tynnyri oikein on? Yksi sisarista huudahti
-En tiedä, avataan tynnyrin kansi ja katsotaan, Abbedissa vastasi.
Nunnat saivat tynnyrin kannen auki, ja sisältöä ihmetellessään sisar kysäisi:
-Abbedissa, Abbedissa! Mitä tuo valkoinen mönjä oikein on?
Abbedissa tökkäsi sormensa mönjään, nuuhkaisi sitä hieman ja lipaisi sitä hieman sormenpäästään kielellään.
-Sisaret, Jumala on siunannut meitä tänään lähettämällä meille tynnyrillisen steariinia rukouskynttilöiden valmistamista varten, Abbedissa riemuitsi.
Tynnyri kannettiin luostariin, ja ahkerat nunnat alkoivat valmistaa tynnyrin sisällöstä heti rukouskynttilöitä. Abbedissa määräsi jokaiselle nunnalle jaettavaksi rukouskynttilät muistutuksena Jumalan suopeudesta heitä kohtaan.
Sattuipa sitten niin, että yhdeksän kuukauden kuluttua luostarista oli tullut uskovaisten uusi pyhiinvaelluskohde, sillä sen kaikki asukkaat olivat tulleet neitseellisesti raskaiksi, ja saaneet lapsen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samainen alus purjehti jälleen kaukana merellä. Samaisella miehistöllä oli jälleen kauheat tyydyttämisen tarpeet. Joten tuttu reiällinen tynnyri oli jälleen kelvattava "naiseksi". Kapteenilla oli tällä kertaa mukana lemmikkiapina. Apina katseli laivalla ihmeissään, mitä ihmettä miehistö kukin vuorollaan puuhasi tynnyrin kimpussa. Päättipä apina itsekin käydä samaa kokeilemassa tynnyrin vieressä. Laivan kapteeni pisti jälleen tulpan täyteen tynnyriin ja tuuppasi sen merelle.
Samainen nunnaluostari sai jälleen kerran tutun tynnyrin rantaansa. No, päättivät tehdä oudosta tynnyrin sisässä olevasta vahasta kynttilöitä. Ja tietäähän sitä, mitä nunnat kynttilöillä tekevät...
Yhdeksän kuukauden kuluttua nunnien joukossa kuiskutellaan puolelta toiselle: "hän on raskaana", "sisar odottaa lasta", yms...
Eräs sisar kuitenkin tokaisee muille nunnille: "eihän tuo mikään ihme ole, abbedissa synnytti apinan..."