Kammottava laivaristeilyni sai alkunsa kännisestä päähänpistosta ja osittain vedonlyönnistä.
Astuin laivaan Helsingissä melkoisessa tuiskeessa ystävättäreni kanssa. Oli maanantai ja tiistaina oli duunipäivä mutta mitäväliä.
Jatkettiin juopottelua heti laivan irtauduttua satamasta.
Bailattiin tuhannen päissään ja oltiin sekaisin kun seinäkellot.
Yksi juttu oli molemmilla.
Asuimme avoliitoissa, eikä miehet tienneet risteilystä mitään. Minullakin oli silloin sormus sormessa, mutta ei haitannut hiukkaakaan tahtia.
No, aamuyöstä herään hytistä.,karseeseen oloon. Mutta siellä oli uppo-outo vieras mies. Mitä kelettä. Ei mitään muistikuvia ollut loppuillan bilettämisestä.
Mutta kello kävi, duunissa piti olla kahden tunnin päästä, helvetinmoinen paniikki iski päälle. . Kännin ja laskuhumalan tuoma hirvittävä ahdistus. Ja mistä se mies oli sinne ilmaantunut. Voi v....n v...u.
Ja ne ukot kotona. Ja vain merta ulkopuolella.
Olen montaakin tempaustani katunut, mutta tämä oli yksi niistä.
Tuli vielä hyttiin kuulutus, että televisiointi jatkuu. Pyydettiin esiintyjiä harjoituksiin. Mitä. Ei kait me oltu illalla ja yöllä kameroiden lähettyvillä. Ja vilkuteltu terkkuja tutuille. Lisää ahdistusta.
Kun sieltä laivasta astelin ulos, en edes muistanut olinko mennyt ketsupilla vai valkoisilla laineilla. Tulin Länsisatamasta ulos.
Oli duuniin soittamisen ja kotiinpaluun aika.
Astuin laivaan Helsingissä melkoisessa tuiskeessa ystävättäreni kanssa. Oli maanantai ja tiistaina oli duunipäivä mutta mitäväliä.
Jatkettiin juopottelua heti laivan irtauduttua satamasta.
Bailattiin tuhannen päissään ja oltiin sekaisin kun seinäkellot.
Yksi juttu oli molemmilla.
Asuimme avoliitoissa, eikä miehet tienneet risteilystä mitään. Minullakin oli silloin sormus sormessa, mutta ei haitannut hiukkaakaan tahtia.
No, aamuyöstä herään hytistä.,karseeseen oloon. Mutta siellä oli uppo-outo vieras mies. Mitä kelettä. Ei mitään muistikuvia ollut loppuillan bilettämisestä.
Mutta kello kävi, duunissa piti olla kahden tunnin päästä, helvetinmoinen paniikki iski päälle. . Kännin ja laskuhumalan tuoma hirvittävä ahdistus. Ja mistä se mies oli sinne ilmaantunut. Voi v....n v...u.
Ja ne ukot kotona. Ja vain merta ulkopuolella.
Olen montaakin tempaustani katunut, mutta tämä oli yksi niistä.
Tuli vielä hyttiin kuulutus, että televisiointi jatkuu. Pyydettiin esiintyjiä harjoituksiin. Mitä. Ei kait me oltu illalla ja yöllä kameroiden lähettyvillä. Ja vilkuteltu terkkuja tutuille. Lisää ahdistusta.
Kun sieltä laivasta astelin ulos, en edes muistanut olinko mennyt ketsupilla vai valkoisilla laineilla. Tulin Länsisatamasta ulos.
Oli duuniin soittamisen ja kotiinpaluun aika.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Voi sentään ;) ei kuitenkaan ollut viimeinen matka.
valkeat
Ei ollut silloin. Samainen paatti oli myöhemmin Estonia.
Voi ei, surullista ja pian muistopäivä.
https://youtu.be/z8jYkpegODg
eihän ne silloin länsisatamasta lähteneet
pötyä
Mistä sitten? Ketsupit lähti Katajanokan puolelta. Siinä en ollut.
Vasta ysärillä siirtyi matkustajaliikennettä Länsisatamaan, sitä ennen paatit lähtivät Skattalta ja Eteläsatamasta
Stadi
Pakko oli tarkistaa googlesta.
Silja lähti Olympiaterminaali, Eteläsatama, Tukholmaan.
Georg Ots lähti neukkuihin jommasta kummasta.
Viruhotelli, Kaupmaja, viinaa ja känni päällä. Voi noita reissuja
Mayday mayday päästäkää minut ulos tai pelastusveneeseen, leski on tullut laivaan.
Matkus
Oletko vieläkin Estonialla?
Astuin laivassa.
Se oli rouva.
Pelastuin.
today
Et kain vaan ollut kahden naisen kera hiilikerroksessa.
Today
Vuosiluku oli jotain 70-80- luvun taitteessa. En muista mikä oli paatin nimi silloin. Olisiko ollut Silja Star?
toisaalla väitit ettei ollut ketsuppi, mutta v -80 läyttöön otettu laiva oli Viking Sally (punaiset laivat), millä nimellä se seilasi 10 vuotta, myöhemmin sitten Silja Star ja Estonia
Sitäpaitsi kyseinen laiva ei ole koskaan liikennöinyt Helsingistä käsin, vaan Turusta ja Vaasasta, ennen kuin siirtyi Tallinnan ja Tukholman väliselle reitille.
Viking Sally (lopulta Estonia) ajoi Tukholman ja Turun väliä 80-luvun heti valmistumisensa jälkeen. Tuttu laiva, jolla tein monet Suomen reissut.
Sitten vaihtoi nimeä ja alkoi ajamaan tuolla Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsiin, kunnes siitä tuli Estonia, joka ajoi Tukholman ja Tallinnan väliä.
Ei se ole pystynyt olemaan sama paatti kuin Estonia, jolla leski on ajellut 70-80 luvun taitteessa ja Helsingistä.
lisää
Nyt kaivoin esiin cv: ni.
Olin työssä Nummelassa 1983-1984. Tähän ajanjaksoon on pakko sopia valkoisen laivan lähtö, Eteläsatamasta.
Laivalla, heitähän aamulla kuulutettiin harjoittelemaan, nimellä,
esiintyi Seija Simola. Olisiko vielä ollut Vesa- Matti Loiri.
Niinkuin kerroin, en muista paljoakaan laivaan menosta, en esiintyjistä.
Mieleeni jäi Siljan logo monessa paikassa.
Ja aamulla poistuminen. Etelärantaan hirveässä kanuunassa.
Today
Kommentoin vielä laivareissuja
Olin jonkin aikaa ennen kännisekoilua toisella laivaristeilyllä.
Sekoitanko nyt tämän.
Cv:n mukaan olin HK:lla töissä 1976-1982. Silloin menin Siljalla, Hki- Tukholma. Satama taisi nimeltä Värtan. Kävin kuninkaanlinnaan ja kirkkoon tutustumassa. Tulin yksin
taxilla laivaan ja pakko oli muistaa, missä se paatti oli.
Taidanpa sekoittaa nämä kaksi reissua toisiinsa. Huikka maistui myös tällöinkin.
OLI miten oli.
Jos läksit reissuun maanantaina, et ole voinut olla takaisin etelä-satamassa tiistaiaamuna.
Paluu olisi ollut keskiviikkona.
Silloin ei ollut vuorokauden RUOTSIN risteilyjä olemassakaan. Paitsi Turku Tukholma ja ehkä Tallinnaan George Ots mutta sen aikataulut oli kai illasta iltaan.
Mielenkiintoista seurata tämän yksileskenin ryömimistä Herramme ristin juurelle syntitaakkoineen.
Kuinka Jumalan Pyhä Henki puhuttelee häntä ja palauttaa hänelle mieleen aina vain hänen vanhempia ja vanhempia syntejään.
Vai mitä mieltä on reppuriikka näistä yksileskenin tilityksistä?
Tulee mieleen Raamatun sana:
" Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."
Tellukka aik. ent. siivoojaparka (lähes pappi)
hmm
miksi liperit livahti ohitsesi?
ryyppäsitkö melkein virkasi?
En koskaan löytänyt Raamatusta sanaa "liperit".
papin kaulukset,
et saanut sitten niitäkään,
raamattua lukemalla ei papiksi tulla,
pitää olla myös saarnastuoli -ja alttarinäyttöä,
oppityönä pauhata seurakuntalaiset penkin alle,
te kurjat ryysyläiset, ikinä ei lohkea teille laupeuden osaa,
ellette.....
ja jättää kysymys ilmaan.
Tell
Sanassa sanotaan. Muistaakseni
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi"
Kirkoissa on papin kaulukset, saarnastuolit ja alttarit.
Raamattu ei tunne edes sanaa "kirkko".
raamattu
Että mitä.? Tellukkako jonkinsortin uskovainen? Ei ole todellista. Sitten minä olen melkein Riitta Väisäsen näköinen ollut nuorena.
Kyllä joo, niin sanotaan.
En minä, sisareni Herrassa, ole sinua tuomitsemassakaan.
Olen iloinen puolestasi, niinkuin varmasti monet muutkin täällä, halleluujaa, kun tunnustat katuen syntisi ja anot niitten anteeksiantoa meidän todistaessamme puhdistautumistasi synneistäsi.
Odottelemme jatkoa, mitä kaikkea Jumalan Pyhä Henki vielä armossaan palautta mieleesi niitä jo unohtamiasikin syntejäsi sinun edes itse tiedostamatta, että olet tulossa uskoon.
Tellukka aik. ent. siivoojaparka (lähes pappi)
Lohdutuksena sinulle, ystäväni
https://www.youtube.com/watch?v=t_3iqc2t1tc
Tell
Mitä sinä nyt horiset.
Älä sotke minua jeesusteluusi. Tekopyhää roskaa suollat täällä tunnista ja päivästä toiseen.
Oletko siirtänyt jonkin addiktisi uskonhöpinöihin.
Tai olet itse niin pahasti töpännyt, että vaihtareita oli enää tasan yksi.
Ns. uskoon tule. En usko hiukkaakaan vilpittömyytesi.
Olet ilkeä, veemäinen, pahansuopa joka helvetin ketjussa.
Nainen vaietkoon seurakunnassa.
Nyt tuli totuus esille voi kun narattaa, he he.
"Turha sinun on potkia tutkainta vastaan".
Kysymys Tellukalle
Pitääkö synnit tunnustaa julkisesti saadakseen ne anteeksi?
...ja voiko vielä paneskella eli armastella eli rakastella pimeässä peiton alla vaikka ei olisi naimisissa? tehdä niin että pyhä ei näe.
Miks AINA näitä samoja aloituksia. (Kuvittele tähän aina inkeri ankeisen ääni).
siile
eikö puskanikit vetäneet?
Kysy itseltäsi miksi käytät niitä, minä en.
Tänne palstallekin voisi olla hyttikortit, mieluummin kaikille palstoille,
saisi ostaa kirjoitusaikaa pankkitunnuksilla.
Kaupoista ja kioskeilta voisi ostaa itsensä latauskortteja.
Siinä voisi joutua miettimään kaksikin kertaa mitä raaskii kirjoittaa, mitä vastata. Vastaukset maksaisi puolet avauksen hinnasta.
Hinnasto karkottaisi skeidan kippaajat, myös minut, tai vähentäisi sanastoa kuin karsien.
Huono idea, mainostajat ei tykkäis.
Olet ollut monessa mukana leski
Mahdoitkos olla Playa de las Americaissa, Teneriffalla joskus 80-luvun puolivälissä.
Olin esikoisen kanssa lomamatkalla. Kun nousimme ulos lentokenttäbussista juopunut nainen istui meidän lastenrattaissa. Nainen asui hotellissamme. Aamulla kun söimme aamiaista parvekkeella nainen istui jo gigelo vierellään aurinkotuolissa ja ryysti pillillä jotain viinasekoitusta. Seuraavana päivänä paikalliden supermarketin terassilla bongasimme naisen jälleen juomassa.
Hän joi koko viikon.
Kun odotimme paluulennon lähtöä nainen sekoili ympäripäissään hallissa. Eräs toinen nainen kertoi minulle, että hän oli ollut kaksi viikkoa lomalla. Hänen ystävänsä oli työkiireiden vuoksi palannut viikon loman jälkeen Suomeen ja hän oli saanut tämän juopon naisen huonetoveriksi. Kaiken lisäksi heillä oli yhteinen parisänky. Eka päivän jälkeen nainen ei halunnut jakaa huonetta juopon kanssa, mutta ei saanut uutta huonetta.
Hän aikoi valittaa, mutta aavisteli, että mitä se hyöveijjää kun oli luvannut jakaa huoneen uuden lomailijanaisen kanssa joka sattui nyt olemaan tämä juopponainen.
korppis
Luojan kiitos en ole koskaan ollut etelässä.Siis Viroa etelämpänä.
Olin sinne joskus menossa. Hommasin passin ja kaikki vermeet.
Mutta onneksi en ikinä lähtenyt. Joskus voitti järkikin.
Olisin voinut hyvinkin olla tuo sekoileva nainen.
Näin Helsingissä aikoinaan usein Anita Hirvosen, kun hän piti kuppilaa Piitulaisen kanssa Kalliossa. Asuin itsekin sillä suunnalla.
Anita kertoi juopottelustaan lehdissä ja juuri tuollaisesta etelänmatkasta. Sittemmin hän raitistui täysin
Jokin siinä tarinassa pisti minutkin ajattelemaan, kuinka karseeta on, kun nainen raahataan koneesta sammuneena, eikä reissusta muista mitään. Aloin vähän välillä himmaamaan viinan ottoa. Mutta viikonloput meni aina tillintallin.
"""Vuosina 1973–1978 he pitivät Castréninkadulla Helsingin Kalliossa ruokaravintolaa nimeltä Anita & Harri."""
Sepä keikahti juurikin Anita pämppäämiseen. Oli raskasta raahata ristinä doku-Anitaa ja baarin taloutta ja kannattavuutta.
Itse asiassa Harri ajoi päin seinää kaikissa yrityksissään baareista, grillistä, kuntosaleihin. Ja väärin valitut hommien pyörittäjät taustalla...
Helevetin iso hatunnosto miehelle kuitenkin, yrittämisestä ja ei lannistunut.
Muistorikas Tallinnan matka tuli tehtyä, tai useampikin mutta tämä on muistoissani säilynyt melko olemattomista syistä. Tuo oli Neuvostoliiton aikaa, Tallinnaan ei mentykään ihan kuten nyt, toisaalta nyt se ei ylipäätään kiinnostakaan, siinä ei ole mitään "sen" arvoista! Muistan yhden heräämisen hotelli Virussa, illalla oli kai tullut nautittua turhan paljon juomaa, mitään varsinaista sekoilua tms. siinä ei ollut ollut, naisseuraakaan minulla ei ollut tapana yrittää ostella ja varsinaisiin riitoihin tms. en juuri muista päätyneeni. Mutta ko. aamuna olo oli todella täydellisen kuivan suun asteella. Olin edellispäivänä ostanut myymälästä pullon Ararat- brandyä, ja se oli avaamattomana huoneessa tallella. Pelkkä pullon avaus ja sieltä pöllähtävä tuoksu sai aikaan pikaisen WC- lähdön ja siellä tuli yli kaikki mitä vaan tulossa oli. Tajusin että hotellin kraanavettä en uskaltaisi missään tapauksessa juoda, muistin että minulla oli suomesta mukaa otettu kahvipaketti. Erityisen vaikean tilanteen pakottamana painuin kahvipakettini kanssa kerrosvalvojan luokse kysymään, olisiko hänellä vaihtaa kahvipaketti vaikka johonkin limsapulloon. Ja sen sijaan että hän olisi tehnyt ilmoituksen häiriköivästä asiakkaasta, mikä sekään ei olisi ollut kaukana totuudesta, hän otti kahvipakettini ja taikoi ja antoi minulle kaksi pulloa coca-colaa. Sillä sitten muutaman yrityksen ja epäonnistumisen jälkeen sain vähä vähältä Araratin pysymään sisälläni ja iltapäivä lähti käyntiin.