Vesiputouksen maksiminopeus vs. putoava vesipisara

tässäkysymys

Vapaasti putoavaan vesipisaraan verrattuna vesiputouksella on takanaan jatkuva potentiaalienergian aiheuttama työntövoima. Vesiputouksen vesi ei siis leijaile ilmassa kuten yksittäinen vesipisara.

Mikä on vesiputouksen korkein mahdollinen nopeus vesipatsaan korkeuden ja poikkileikkauksen pinta-alan funktiona?

5

368

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • luulisin.noin

      Jos paine-ero pystytään muuttamaan häviöttömästi nopeudeksi, niin
      v=sqrt( 2 g h )
      Häviöiden takia v jää todellisuudessa pienemmäksi.

    • Vesiputoksessa vesi putoaa enintään vapaan pudotuksen nopeudella. Yläpuolella oleva vesi ei pääse painamaan allaan olevaa vettä suurempaan nopeuteen siksi, että yläpuolinen vesi putoaa alapuolista vettä hitaammin.

      Kun vesivirran nopeus kasvaa riittävän suureksi niin viskositeetti ja pintajännitys ei riitä pitämään vettä kasassa ilmanvastuksen vuoksi. Tuon kohdan alapuolella yhtenäinen vesipatsas hajoaa ensin isommiksi palasiksi ja lopulta pisaroiksi.

      • äänennopeus.rajoittaa

        Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
        Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
        Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
        Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää.


      • KorkeaVesiPutki
        äänennopeus.rajoittaa kirjoitti:

        Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
        Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
        Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
        Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää.

        Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.


      • KorkeaVesiPutki kirjoitti:

        Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.

        Putken seinämät aiheuttaisivat viskositeetin vuoksi kitkavoiman, joka muuttaisi virtauksen tiettyä suuremmassa nopeudessa pyörteiseksi. Seinämään kosketuksissa oleva reunimmainen vesikerros kun olisi lähes paikallaan. Seinämien olemassaolo aiheuttaa aina nopeudesta riippuvaa virtausvastusta, joka määrää loppunopeuden. Yläpuolisen vesipatsaan paine alkaisi näkyä virtausvastuksen kasvaessa, mutta kapeassa putkessa alkaisi näkyä myös virtauksen suunnassa painehäviötä.

        Tyhjiössä ilman seinämiä ja kiehumatta putoava laminaarinen (pyörteetön) vesivirtaus sekin muuttuu pyörteiseksi siinä vaiheessa, kun vesivirran halkaisija alkaa olla riittävän pieni. Kapenevassa vesisuihkussa veden pintajännitys aiheuttaa voiman, joka tekee virtauksesta epästabiilin ja saa sen lopulta hajoamaan pisaroiksi.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta

      Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä
      Ruoka ja juoma
      79
      2322
    2. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      137
      1481
    3. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      133
      1452
    4. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      154
      1193
    5. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      108
      1013
    6. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      373
      927
    7. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      774
    8. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      55
      724
    9. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      67
      684
    10. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      50
      683
    Aihe