Linux vai Windows

vastaAlkaja

Linux ja Windows fanipojat tällä palstalla ei näytä tajuavan sitä, että eri ihmisillä voi olla eri prioriteetit.

Käyttöjärjestelmä valitaan vasta sen jälkeen, kun tiedetään mitä halutaan tehdä.

Se vain on fakta, että osa ohjelmista on paremmin toteutettuna windowsille, ja osa linuxille.

Myös kaikenlaiseen säätämiseen käytetty aika on asia jolle täytyy muistaa laskea jokin arvo. Usein on järkevämpää hieman maksaa ohjelmasta, ja säästää paljon aikaa johonkin mielekkäämpään asiaan.

122

970

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • toimii_vaan

      "Usein on järkevämpää hieman maksaa ohjelmasta, ja säästää paljon aikaa johonkin mielekkäämpään asiaan."

      Ubuntu on ihan ilmainen ja säästyy paljon sitä aikaa kun ei tarvitse säätää turhuuksien kanssa.

      • UbuntuIsBest

        Aivan samaa mieltä!
        Ubuntu on parempi!


      • ITCserviceman

        Fanit on sokeita violle ja toisten paremmuudella ja tosiasioille.

        Joka tapauksessa windows on laskeva, joten ihmiset valitsee pikkuhiljaa mackkejä tai linuxeja.
        Tietoisuus linuxien helppoudesta lisääntyy ja lisää vaihtoa.

        Taustalla tietysti Windowsin vakoilu ja tuputus mainostus, päivitykset ja pakkoajurit, sekä epävakaus!
        Mulla ei ole yksikään Ubuntu kaatunut päivitykseen koskaan, sen sijaan satoja Windowseja on sen tehnyt.
        Mitä tulee windows 10 on käynistimessä turhaa roinaa silmitön määrä oletuksena.
        Ubuntu siinäkin selkeempi, myös asetuksiisa sama juttu.

        Ubuntu on parempi. Varsinkin jos pelaa Pleikalla :D


      • VatiPie
        ITCserviceman kirjoitti:

        Fanit on sokeita violle ja toisten paremmuudella ja tosiasioille.

        Joka tapauksessa windows on laskeva, joten ihmiset valitsee pikkuhiljaa mackkejä tai linuxeja.
        Tietoisuus linuxien helppoudesta lisääntyy ja lisää vaihtoa.

        Taustalla tietysti Windowsin vakoilu ja tuputus mainostus, päivitykset ja pakkoajurit, sekä epävakaus!
        Mulla ei ole yksikään Ubuntu kaatunut päivitykseen koskaan, sen sijaan satoja Windowseja on sen tehnyt.
        Mitä tulee windows 10 on käynistimessä turhaa roinaa silmitön määrä oletuksena.
        Ubuntu siinäkin selkeempi, myös asetuksiisa sama juttu.

        Ubuntu on parempi. Varsinkin jos pelaa Pleikalla :D

        Vati päässä ei windowskaan haittaa.. Kunnes kaatuu, ompahan säämistä!


      • tuutuuutuu
        VatiPie kirjoitti:

        Vati päässä ei windowskaan haittaa.. Kunnes kaatuu, ompahan säämistä!

        Linux turvallinen! windows on varma vakoilu!


    • thatisbetter

      Jep, sen takia täällä onkin molemmat samalla koneella.

    • wintendo

      Linux käytössä vuodesta 2009. Windowsia ei enää tule.

      • Hadacol-P3

        2006 vaihdoin Winukasta Linuxiin. Jonkun aikaa testailin Win kymppiä, joka oli mielestäni paras Windows sitten XPn päivien. Palasin kuitenkin takaisin Linuxiin.


      • Ubuntullamennään

        Mun eka oli Ubuntu 10.10 ja siittä se sitten lähti, ensin oli w7 rinnalla noin vuoden, mutta huomasin että sitä en tarvinut enään mihinkään. Niin uudet koneet ollut vain Ubuntulla!
        Siitten selvis mullekin windowsin vakoilu!


      • määääkin
        Ubuntullamennään kirjoitti:

        Mun eka oli Ubuntu 10.10 ja siittä se sitten lähti, ensin oli w7 rinnalla noin vuoden, mutta huomasin että sitä en tarvinut enään mihinkään. Niin uudet koneet ollut vain Ubuntulla!
        Siitten selvis mullekin windowsin vakoilu!

        samoihin aikoihin määkin vaihdoin ubuntuun


    • ubuntu_on_ilmainen

      Just. Windowsin sammutus tulee kalliiksi kun saattaa kestää yli 30 min.

      • Ainajumissa

        Hermot menee windowsinpäivityksiin!


      • ubuntuonihana

        Ubuntu on ihana!


    • Paras käyttöjärjestelmä koti- ja ammattikäyttöön on Windows.

      Rivien välistä lukemalla Linux vaikuttaisi harrastukselta, jonka säätämiseen uhrataan ylimääräinen vapaa-aika. Jotkut tekevät ristisanatehtäviä, jotkus taistelevat Linuxin kanssa.

      Vapaassa maassa saa onneksi harrastaa vapaasti.

      • win4never

        Vakoilua ja turvattomuutta koti- ja ammattikäyttöön, valitse Windows.


      • win-säätelijät

        Ja jotkut osaamattomat ja tietämättömät puhuvat paŝkaa.


      • Windows ei tosiaankaan sovi ammattikäyttöön kuin rajallisesti. Siitä puuttuu niin paljon ammattikäytössä vaadittavia perusjuttuja.

        Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.


      • laitahantietoa
        M-Kar kirjoitti:

        Windows ei tosiaankaan sovi ammattikäyttöön kuin rajallisesti. Siitä puuttuu niin paljon ammattikäytössä vaadittavia perusjuttuja.

        Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

        Jaha tynnyrissä kasvanut säveltää taas omiaan.

        * Siitä puuttuu niin paljon ammattikäytössä vaadittavia perusjuttuja.

        Laitahan nyt malliksi vaikkapa ensimmäiset 10


      • laitahantietoa kirjoitti:

        Jaha tynnyrissä kasvanut säveltää taas omiaan.

        * Siitä puuttuu niin paljon ammattikäytössä vaadittavia perusjuttuja.

        Laitahan nyt malliksi vaikkapa ensimmäiset 10

        -unix arkkitehtuuri
        -reaaliaikatuki
        -ssh
        -rsync
        -Git
        -MySQL
        -PostgreSQL
        -Clang
        -Kyky ajaa Docker imageja ilman emulointikerroksia
        -node-gyp

        Ei mikään ihme että Windowsia on käytännössä vain päätelaitteissa.


      • Rahastuspiikkiin

        Microsoft Suututti peleejat

        Microsoft suututti pelaajat: ”Tervetuloa kapitalismiin”, ”Tämä oli väistämätöntä, eikä se lopu”


      • linuxxxxx
        M-Kar kirjoitti:

        Windows ei tosiaankaan sovi ammattikäyttöön kuin rajallisesti. Siitä puuttuu niin paljon ammattikäytössä vaadittavia perusjuttuja.

        Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

        On On Koita Googlata Linux hakusanalla


    • ubuhalle

      ubutubutinylistyskuorolauluahallelujaaaaaaaaaaaaaaa

    • Trollatirallaa_hei
      • Trollatirallaa_hei

        Moneen kysymykseen on olemassa yksinkertainen vastaus, josta ei kysyjälle ole mitään hyötyä. Tällä palstalla noiden hyödyttömien vastausten antaminen on oma taiteenlajinsa.

        Kun kysymys esitetään niin ensimmäinen vastakysymys pitäisi olla tämä: Mitä haluat koneellasi tehdä ja oletko sidottu nykyiseen käyttöjärjestelmääsi?

        Sen jälkeen voi miettiä osaako vastata kyseisen käyttiksen puitteissa ja onko kyseisen käyttiksen puitteissa mahdollisuus kysyjän ongelmaa ratkaista. Jos ei ole mahdollista niin sitten kertoo että ei ole mahdollista. Oikea vastaus jokaiseen kysymykseen ei suinkaan ole "Vaihda käyttöjärjestelmää".


    • Jos käyttö lähinnä netin selaamista, musiikin ja leffojen toistamista, sähköpostin lähettely, laskujen maksu ym. perusjutut niin pitäisin Linuxia parempana. Monelle riittää kun Firefox toimii.

      Pelaamiseen taas löytyy useita systeemejä. Linux ei siinä vahvoilla.

      Jos pitää palvelinta, isompia levyjä, raid-järjestelmää, haluaa käyttää kehittynyttä tiedostojärjestelmää, hallita koneita etänä, jakaa verkossa musiikkia ja TV-kuvaa
      ei kyllä Windows tule ensimmäisenä mieleen. Toki siitäkin on serveriversio - kotikäyttöön kyllä hintava lisenssi. Vuosiin en Windowsia ole tarvinnut. Ja siirtyminen siihen olisi hankalaa kun historiallisista syistä paljon dataa xfs levyillä joiden luku ei mahdollista. xfs oli aikoinaan vakaampi kuin ext4 ja sopii hyvin median säilöntään.

      • jokapuol.jokkee

        Miksiköhän sitten netti pyörii pääosin Linuxeilla?


      • Hahaaaaaaa

        BSD on vahvoilla, Sonyn Pleikoissa :D


      • Hahaaaaaaa kirjoitti:

        BSD on vahvoilla, Sonyn Pleikoissa :D

        BSD myös pohjana Applen macOS systeemissä. BSD on käytössä ja hyvin turvallinen systeemi. Itsellä vaan viime kokeilusta aikaa. Sitä en tiedä mihin Pleikkarin systeemi perustuu. Moni noilla pelaa.


      • Macoshahahhaa

        BSD on enemmän linuxia kuin applee, ainakin linux ohjelmat toimii BSD:issä!
        Soni Playstation os on lähtöisin FreeBSD:stä, Jots sony on muovannut tietyiltä osin, mm käyttöliitymän, laiteajurien suhteen.
        Tiettävästi tästä on myös Tietokoneversiokin. joku esittelylaite oli messuilla aasiassa.

        Vastaavia on myös Asrra Unix ja Linux. Venäjän huipputurvallinen järjestelmä.
        Josta vapaa jakelu on linux ytimellä, se aito on sitten oma unix ydin kaikilla idioottimaisilla ominaisuuksilla varustettuna hätävarjelun liiooitteluun asti.
        ( kertoo fake tatuksen, esim w7 tai 10 , auttomaattinen hyökkäysvastaisku, Pilloprotokollat,...)


      • Helpollakin_pääsee

        "Jos käyttö lähinnä netin selaamista, musiikin ja leffojen toistamista, sähköpostin lähettely, laskujen maksu ym. perusjutut niin pitäisin Linuxia parempana. Monelle riittää kun Firefox toimii."

        Kokemukseni mukaan asia useimpien kohdalla juuri noin. Silloin esim. Mint on kaikkein huolettomin. Kaikki toimii.


      • Hahaaaaaaa kirjoitti:

        BSD on vahvoilla, Sonyn Pleikoissa :D

        Jos haluaa markkinoiden parhaimman pelikoneen, niin silloin valinta on luonnollisesti Microsoftin Xbox.


      • 102030405060

        Sanoisin, että windowsin vahvuus on työ/yrityskäyttö ja pelit.

        Linuxin vahvuus on erityisesti sovelluskehitys- ja palvelinkäyttö. Tai jos käytetään pääosin selaimessa toimivia ohjelmia graafisen käyttöliittymän kautta. Samoin Linuxin vahvuus on toki se ettei ole lisenssimaksuja. Tosin yrityskäytössä esim. sen sijasta on sitten jotkin muut tukipalvelumaksut, jotta saadaan tukipalveluita, tai käytettyjen ammattiohjelmistojen lisenssimaksut voi olla moninkertaiset mitä käyttöjärjestelmän lisenssi olisi, joten se ei yksin merkitse välttämättä paljoa. Lisäksi avoimesta lähdekoodista tulee toki turvallisuusetuja ja se, että ohjelmistoon on vaikeampi piilottaa ominaisuuksia mitä ei haluta.

        "haluaa käyttää kehittynyttä tiedostojärjestelmää, hallita koneita etänä, jakaa verkossa"

        Näihin on kylläkin aika hyvät työkalut windowsissa, group policies, powershell, jne. Tuo tiedostojärjestelmän ero nyt lähinnä on teoreettinen enempi kuin käytännön ongelma.


      • linux_kestää
        102030405060 kirjoitti:

        Sanoisin, että windowsin vahvuus on työ/yrityskäyttö ja pelit.

        Linuxin vahvuus on erityisesti sovelluskehitys- ja palvelinkäyttö. Tai jos käytetään pääosin selaimessa toimivia ohjelmia graafisen käyttöliittymän kautta. Samoin Linuxin vahvuus on toki se ettei ole lisenssimaksuja. Tosin yrityskäytössä esim. sen sijasta on sitten jotkin muut tukipalvelumaksut, jotta saadaan tukipalveluita, tai käytettyjen ammattiohjelmistojen lisenssimaksut voi olla moninkertaiset mitä käyttöjärjestelmän lisenssi olisi, joten se ei yksin merkitse välttämättä paljoa. Lisäksi avoimesta lähdekoodista tulee toki turvallisuusetuja ja se, että ohjelmistoon on vaikeampi piilottaa ominaisuuksia mitä ei haluta.

        "haluaa käyttää kehittynyttä tiedostojärjestelmää, hallita koneita etänä, jakaa verkossa"

        Näihin on kylläkin aika hyvät työkalut windowsissa, group policies, powershell, jne. Tuo tiedostojärjestelmän ero nyt lähinnä on teoreettinen enempi kuin käytännön ongelma.

        Ota huomioon laitekustannukset. Linuxit toimii vanhemmassakin raudassa, mutta windowsille pitää jatkuvasti uusia laitteita, n. 5 vuoden välein, linux vaikka triplaa tuon ajan. Kyllä linux tulee huomattavasti halvemmaksi joka saralla.
        Minullakin on nyt linux useassa vanhassa win-koneessa, jotka vain poistettiin käytöstä "vanhentuneena". Windows tietokoneessa, on pelkkää rahastusta.


      • linux_kestää kirjoitti:

        Ota huomioon laitekustannukset. Linuxit toimii vanhemmassakin raudassa, mutta windowsille pitää jatkuvasti uusia laitteita, n. 5 vuoden välein, linux vaikka triplaa tuon ajan. Kyllä linux tulee huomattavasti halvemmaksi joka saralla.
        Minullakin on nyt linux useassa vanhassa win-koneessa, jotka vain poistettiin käytöstä "vanhentuneena". Windows tietokoneessa, on pelkkää rahastusta.

        Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla. Siinä missä Windows kepenee päivitys päivitykseltä, niin Linux muuttuu koko ajan raskaammaksi.


      • 102030405060
        linux_kestää kirjoitti:

        Ota huomioon laitekustannukset. Linuxit toimii vanhemmassakin raudassa, mutta windowsille pitää jatkuvasti uusia laitteita, n. 5 vuoden välein, linux vaikka triplaa tuon ajan. Kyllä linux tulee huomattavasti halvemmaksi joka saralla.
        Minullakin on nyt linux useassa vanhassa win-koneessa, jotka vain poistettiin käytöstä "vanhentuneena". Windows tietokoneessa, on pelkkää rahastusta.

        Noin oli suunnilleen Windows 7:aan asti. Sen sijaan 8 ja 10 ovat molemmat menneet kevyempään suuntaan ja rautavaatimukset niille ovat samat kuin seiskalle, Itsekkin kirjoittelen tätä viestiä juuri nyt 7 vuotta vanhalla koneella, jossa Windows 10 ja pyörii erinomaisesti. Käyttöjärjestelmän takia ei ole näköpiirissä raudanvaihtotarvetta.

        Toisaalta kyllä vaatimukset linuxissakin ovat nousseet. Unity ja Gnome 3 työpöytäympäristöt ainakin ovat varsin raskaita. Se vähän riippuu valitusta distrosta ja onhan niitä huippukeveitäkin distroja. Tosin se näennäinen keveys esim. muistin käytössä ei aina ole sama asia kuin nopeus ja responsiivisuus. Esim paljonko käyttis vie oletustilassa muistia. Eihän se muistin tyhjänä pitäminen ole mikään tehokkuuden mittari, sehän tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei osaa hyväksikäyttää saatavilla olevia resursseja. PC koneessa, jossa on graafinen käyttöliittymä, hyvin toimiva systeemi käyttää vapaana olevaa muistia käytön nopeuttamikseksi, sinne voidaan esim. ladata valmiiksi mahdollisesti tarvittavia ohjelmia, jolloin kun käyttäjä haluaa käynnistää ohjelman, se on jo valmiiksi muistissa ja käynnistyy heti.

        Yleensä ottaen Linuxissa tuki raudalle paranee, mitä vanhempi rauta, sitä paremmin toimii. Kolikon kääntöpuoli on se, että uutta rautaa tuetaan yleensä linuxissa pienellä viiveellä, erityisen hyvin näkyy näytönohjaimien ajureiden kanssa. No ongelmaa voi välttää valitsemalla raudan linuxille viisaasti, mutta windowsille saat valita melkein minkä vain esim. uuden näytönohjaimen ja se toimii varmasti. Jossei kunnollisia ajureita ole saatavilla, taas sama juttu, järjestelmä ei pysty hyödyntämään koneesssa olevaa rautaa täysimittaisesti.


      • 102030405060
        win4ever kirjoitti:

        Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla. Siinä missä Windows kepenee päivitys päivitykseltä, niin Linux muuttuu koko ajan raskaammaksi.

        Linuxissa asia ei ole noin simppeli, kun linux on pelkkä kerneli, joka itsessään voi olla hyvinkin kevyt.

        Eli riippuu täysin distrosta.

        Keveimmät distrot on edelleen paljon kevyempiä kuin Windows 10.

        Toisaalta keveys ei ole sama asia kuin nopeus. Onhan vaikka raspbian hyvin kevyt, mutta ei se silti GUI käytössä nopea ole.


      • 102030405060
        102030405060 kirjoitti:

        Linuxissa asia ei ole noin simppeli, kun linux on pelkkä kerneli, joka itsessään voi olla hyvinkin kevyt.

        Eli riippuu täysin distrosta.

        Keveimmät distrot on edelleen paljon kevyempiä kuin Windows 10.

        Toisaalta keveys ei ole sama asia kuin nopeus. Onhan vaikka raspbian hyvin kevyt, mutta ei se silti GUI käytössä nopea ole.

        Raspbianissa ja RPi:llä hitaus toki pääosin johtuu raudasta . . .


      • Kaikkionnistuu
        Helpollakin_pääsee kirjoitti:

        "Jos käyttö lähinnä netin selaamista, musiikin ja leffojen toistamista, sähköpostin lähettely, laskujen maksu ym. perusjutut niin pitäisin Linuxia parempana. Monelle riittää kun Firefox toimii."

        Kokemukseni mukaan asia useimpien kohdalla juuri noin. Silloin esim. Mint on kaikkein huolettomin. Kaikki toimii.

        Ubuntuula sujuu mainiti netinselaus, musiikin ja videoiden katselu, kuvankäsittely, koodaus, videoiden teko, musiikin teko, ooficetoimet. tietoturva ym.


      • winwalhetta
        win4ever kirjoitti:

        Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla. Siinä missä Windows kepenee päivitys päivitykseltä, niin Linux muuttuu koko ajan raskaammaksi.

        "Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla."
        Eipä ole. Vistalla 64-bit vaatimus 1GB kun 10:llä on 2GB.
        Ubuntulla 512MB minimi, mutta suositus 64-bit on 2GB.


      • Tahmauskamalaa
        winwalhetta kirjoitti:

        "Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla."
        Eipä ole. Vistalla 64-bit vaatimus 1GB kun 10:llä on 2GB.
        Ubuntulla 512MB minimi, mutta suositus 64-bit on 2GB.

        Laitevaatimukset ei takaa että laite toimisi jouheesti, lisäksi jouhee toiminta on paljon henkilökohtainen kokemus, mihin on tottunut.

        Pääsääntönä moni pitää sitä, että Youtube viedot ei töki kokonäytöllä! Tähän ei yllä kaikki uudetkaan laitteet, W10:llä tai uudella Ubuntulla!
        Vista oli paljon kevyempi kuin W10!

        Nykysuositus on vähintään 64b nelisäije/4ydin prosessori ja vähintään 4G muistia.
        Laitteet jotka tuota ei täytä, elinkaari lyhyt ja tahmainen.
        Tosin koneen nopeuteen vaikutta myös piirisarjat ja oheilaitevalinnat, kuten verkkokortit, muistit, näyttöohjaimmet, ym sellaset


      • 1020405060
        Tahmauskamalaa kirjoitti:

        Laitevaatimukset ei takaa että laite toimisi jouheesti, lisäksi jouhee toiminta on paljon henkilökohtainen kokemus, mihin on tottunut.

        Pääsääntönä moni pitää sitä, että Youtube viedot ei töki kokonäytöllä! Tähän ei yllä kaikki uudetkaan laitteet, W10:llä tai uudella Ubuntulla!
        Vista oli paljon kevyempi kuin W10!

        Nykysuositus on vähintään 64b nelisäije/4ydin prosessori ja vähintään 4G muistia.
        Laitteet jotka tuota ei täytä, elinkaari lyhyt ja tahmainen.
        Tosin koneen nopeuteen vaikutta myös piirisarjat ja oheilaitevalinnat, kuten verkkokortit, muistit, näyttöohjaimmet, ym sellaset

        Itse laitoin juuri vanhaan Vista koneeseen kympin keväällä kun Vistan tuki loppui.

        Kyllä se kymppi toimii paljon jouhevammin siinä.

        Tuo videon pyöriminen kokonäytöllä on vähän huono mittari sikäli, että siihen vaikuttaa erittäin paljon se, onko näytönohjaimen ajurit, selaimen asetukset ja rautakiihdytys kunnossa. Vanhallakin koneella pyörii full hd video youtubesta hyvin, jos vain rautakiihdytys pelaa.

        Silloin ongelma ei ole käyttöjärjestelmän keveeys tai raskaus, vaan se, että valitulle käyttikselle löytyy hyvät ajurit koneessa olevalle näytönohjaimelle. Jossei ajureita löydy, niin kevyestä käyttiksestä ei juuri ole iloa.


      • winwalhetta kirjoitti:

        "Windows 10:n laitevaatimukset ovat samat kuin 10 vuotta vanhalla Vistalla."
        Eipä ole. Vistalla 64-bit vaatimus 1GB kun 10:llä on 2GB.
        Ubuntulla 512MB minimi, mutta suositus 64-bit on 2GB.

        Kyllä mä pistäisin niin Vistalla, Ubuntu 16.04 LTS:llä kuin myös Windows 10:llä sen 4Gt muistia.


      • Tahmauskamalaa kirjoitti:

        Laitevaatimukset ei takaa että laite toimisi jouheesti, lisäksi jouhee toiminta on paljon henkilökohtainen kokemus, mihin on tottunut.

        Pääsääntönä moni pitää sitä, että Youtube viedot ei töki kokonäytöllä! Tähän ei yllä kaikki uudetkaan laitteet, W10:llä tai uudella Ubuntulla!
        Vista oli paljon kevyempi kuin W10!

        Nykysuositus on vähintään 64b nelisäije/4ydin prosessori ja vähintään 4G muistia.
        Laitteet jotka tuota ei täytä, elinkaari lyhyt ja tahmainen.
        Tosin koneen nopeuteen vaikutta myös piirisarjat ja oheilaitevalinnat, kuten verkkokortit, muistit, näyttöohjaimmet, ym sellaset

        Ihan tökkimättä toimivat kunhan on hyvä nettiyhteys. Hitaimmilla vehkeillä ehkä joutuu pudottaa FullHD tarkkuudesta pienemmäksi.


      • Lumpunosaanryytyminen
        102030405060 kirjoitti:

        Noin oli suunnilleen Windows 7:aan asti. Sen sijaan 8 ja 10 ovat molemmat menneet kevyempään suuntaan ja rautavaatimukset niille ovat samat kuin seiskalle, Itsekkin kirjoittelen tätä viestiä juuri nyt 7 vuotta vanhalla koneella, jossa Windows 10 ja pyörii erinomaisesti. Käyttöjärjestelmän takia ei ole näköpiirissä raudanvaihtotarvetta.

        Toisaalta kyllä vaatimukset linuxissakin ovat nousseet. Unity ja Gnome 3 työpöytäympäristöt ainakin ovat varsin raskaita. Se vähän riippuu valitusta distrosta ja onhan niitä huippukeveitäkin distroja. Tosin se näennäinen keveys esim. muistin käytössä ei aina ole sama asia kuin nopeus ja responsiivisuus. Esim paljonko käyttis vie oletustilassa muistia. Eihän se muistin tyhjänä pitäminen ole mikään tehokkuuden mittari, sehän tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei osaa hyväksikäyttää saatavilla olevia resursseja. PC koneessa, jossa on graafinen käyttöliittymä, hyvin toimiva systeemi käyttää vapaana olevaa muistia käytön nopeuttamikseksi, sinne voidaan esim. ladata valmiiksi mahdollisesti tarvittavia ohjelmia, jolloin kun käyttäjä haluaa käynnistää ohjelman, se on jo valmiiksi muistissa ja käynnistyy heti.

        Yleensä ottaen Linuxissa tuki raudalle paranee, mitä vanhempi rauta, sitä paremmin toimii. Kolikon kääntöpuoli on se, että uutta rautaa tuetaan yleensä linuxissa pienellä viiveellä, erityisen hyvin näkyy näytönohjaimien ajureiden kanssa. No ongelmaa voi välttää valitsemalla raudan linuxille viisaasti, mutta windowsille saat valita melkein minkä vain esim. uuden näytönohjaimen ja se toimii varmasti. Jossei kunnollisia ajureita ole saatavilla, taas sama juttu, järjestelmä ei pysty hyödyntämään koneesssa olevaa rautaa täysimittaisesti.

        Windows työpöydillä alkaa kokee sitä samaa kuin windoes phone!
        Jos ei ole pakko, niin ei se windows kiinostakkaan enään!

        Windowsista on tullut vakoileva ja rajoittuneinen sekä erittäin kallis!


      • MikäSunmittaris
        1020405060 kirjoitti:

        Itse laitoin juuri vanhaan Vista koneeseen kympin keväällä kun Vistan tuki loppui.

        Kyllä se kymppi toimii paljon jouhevammin siinä.

        Tuo videon pyöriminen kokonäytöllä on vähän huono mittari sikäli, että siihen vaikuttaa erittäin paljon se, onko näytönohjaimen ajurit, selaimen asetukset ja rautakiihdytys kunnossa. Vanhallakin koneella pyörii full hd video youtubesta hyvin, jos vain rautakiihdytys pelaa.

        Silloin ongelma ei ole käyttöjärjestelmän keveeys tai raskaus, vaan se, että valitulle käyttikselle löytyy hyvät ajurit koneessa olevalle näytönohjaimelle. Jossei ajureita löydy, niin kevyestä käyttiksestä ei juuri ole iloa.

        No mikä on sun mittaris jouheelle toiminnalle?
        Jos ei nettivideon pyörintä, se on varmaan netinkäyttäjän raskaimpia juttuja.
        Jos video tökkii, ei sovellu edes nettikoneeksi.


    • Vakoilusietämätön

      Windows on NSA:n vakoilun alla suoraan!
      "Toinen entiseksi microsoftilaiseksi tunnustautuva väittää huomanneensa yhtiössä ollessaan, että Microsoft avusti ja syötti virheilmoituksia suoraan NSA:lle ja että tämä oli vain yksi monista vastaavista sisäisistä ohjelmista. Väitettä on vaikea vahvistaa."

      Bruce Schneierin kritisoi Windows virheilmoitusten päätymistä NSA:lle, eikä Mikrosoftin ja NSA yhteistyö siihen lopu! Aikainaan oli w95 NSA-key, takaportti.

      Joten Linuxjakelu joka on USA:n ulkopulelta on suositeltava, Ubuntu, Mint.. esimerkiksi.

      • USAonVakoilu

        USA järjestelmät on vakava uhka, koska NSA/CIA tykännyt käyttäytä törkeästi, Jopa myyvät yritysvakoilutietoakin. Eli Windows MaxOS, ChromeOs, Sekä USA Linuxit kuten Redhat, Suse ... Voi tai todennäkoisesti sisältää vakoilua.

        Ubuntu on Britannian lakien alainen, Mint on Irlannin. Näissä maissa ei laki salli pakkovakoilun asentamista.

        Deebin on kiinan , mutta sen lähdekoodi on vapaa. suurelta osin, vain WPS Offise ja jotkut pelit ei ole avoimmia.
        Kiinan vakoilu Suomalaiselle tavikselle on harmitonta! Kiinaa ei kiinosta oikeudelliset santioit Suomalaisiin!


      • sdrgttuoseftfi

        "käyttäytä, avoimmia, kiinosta, santioit"
        Siinäpä meillä varsinainen asiantuntija...


      • Suuntahurja

        Linux oli kikkare lumessa, Vaan ei ole enään:
        Netmarketsharen tarjoamien lukujen perusteella työpöytä-Linux on kasvattanut markkinaosuuttaan hurjasti syyskuun aikana.

        Alun perin Netmarketshare tarjosi Linuxin osuudeksi jopa lähes seitsemää prosenttia, mutta luvut eivät olleet käyneet tuolloin vielä läpi laatutarkistusta. Kyseessä oli selvä vinouma pidemmän ajan kehityksessä.

        Tällä hetkellä Netmarketsharen lukujen perusteella Linuxin osuus olisi kuitenkin peräti 4,83 prosenttia, mikä on merkittävä parannus syyskuun 3,37 prosenttiin. Vielä toukokuussa työpöytä-Linuxin osuus oli vain 1,99 prosenttia.

        Myös macOS on onnistunut kasvattamaan osuuksiaan 5,94 prosentista 6,29 prosenttiin. Sekä macOS:n että Linuxin kasvu ovat syöneet Windowsin osakkeita. Windows menetti osuuksiaan 90,70 prosentista 88,88 prosenttiin. Se on silti pudotuksesta huolimatta edelleen ylivoimainen ykkönen työpöydillä, Softpedia kirjoittaa.

        Tällä hetkellä Linux on Microsoftin Windowsin pahin kilpailija, sillä Apple ei tarjoa käyttöjärjestelmäänsä muille kuin omille laitteilleen.

        Microbitin lainaus


    • winvakoileeee

      Juuri lähti ISS avaruusasemalle linuxkone ;D

      Eikä se nyt ole niin että Linux, vaan mikä linux?
      Windows on vakoileva kallais ja kaupallinen, eikä kovin vakaa eikä käytettävyys ole huippua, kun työskennellä avautuu kaikkea päälle ja päivityskset kestää kauan.

      Osa linuxeista on vaikeita ylläpitää. osa helppoja.

      Ubuntu, mint, deepin on helppoja.

      • ubuhalle

        Hallelujaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa@@@@@@@@


      • 102030405060

        Onhan Linuxikin kaupallinen ja eritoten siihen liittyvät palvelut. Ansaintalogiikka vain on hieman eri ja toimitjoita enempi.

        Käytettävyys, jne. kaikki riippuu edelleenkin siitä mitä teet. Komentorivikin on erityisen hyvä ja tehokas käyttöliittymä tietyissä tapauksissa.


      • iuoiiiypiyoi

        Työtä Suomeen!
        eikä kuin ms js windows joka vie vuodessa 5 miljardia suomesta usaan.


      • Wauuuuuuuuu

        1Teraplosin HP linuxilla ;D Jee..
        Nyt voi ISS asemalla pelatakkin :DDD


    • Sikamaistavakoilua

      Microsoft ja NSA haluua kuunella yritysjohtajia!
      Microsoft aikoo korvata bisnes-Skypen uudistetulla Teamsilla.

    • "BSD on enemmän linuxia kuin applee, ainakin linux ohjelmat toimii BSD:issä!
      Soni Playstation os on lähtöisin FreeBSD:stä, Jots sony on muovannut tietyiltä osin, mm käyttöliitymän, laiteajurien suhteen."

      BSD sai alkunsa jo vuonna 1977. Siitä on lähtöisin moni muu systeemi kuten FreeBSD jonka osia on taas hyödennetty monissa systeemeissä. Linux on syntynyt jälkeenpäin ja sen komennot täyttävät paljolti posix-standardin. Systeemien paremmuudesta en ota kantaa. Jokaisella tarpeensa ja mielipiteensä. Linuxin ylläpitoa pitäisin helpompana koska sillä ei ole rasitteena taaksepäin yhteensopivuus vanhoihin ohjelmiin. Windowsiin voi kertyä aika kirjava joukko erilaisia kirjastoja. Vanhat ohjelmat voi jopa kirjoitella kirjastojaan uudempien päälle. Linuxin paketinhallinta ollut pitkään parempi. Sillä voi sentään korjata ongelmia. Windows korjataan asentamalla uudestaan. Joskus sitä tehtiin ihan varmuuden vuoksi jos oli ylimääräistä aikaa.

      • 102030405060

        Ennen tuo uudelleenasennus oli usein tarpeellista, sanotaan noin Vistaan asti, ehkä vielä seiskankin kanssa. Toisaalta ennen Linuxinkin käyttö oli oikeasti vaikeaa.

        Joten mikä pointti on jauhaa siitä, miten oli ennen? Itse toitotat aina siitä, ettet ole käyttänyt Windowsia pitkiin aikoihin, joten mihin perustuu se sinun kokemus tämän päivän Windowsista?

        Itse käytän sekä Linuxia, tällä hetkellä Mint yhdellä koneella, ja Raspissa tottakai raspbian. Mutta on minulla myös Windows 10 kolmella koneella. Ei näistä mitään tarvitse asennella uudestaan. Kympin asennus nyt ollut läppärillä siitä asti kun päivittys tuli saataville, enkä edes tehnyt puhdasta asennusta seiskasta. Eikä mitään ongelmia tai uudelleen asennuksien tarvetta missään vaiheessa, päinvastoin lienee parhaiten ja vakaiten toimiva windows tähän astisista . . .


      • ei_kyllä_toimivin
        102030405060 kirjoitti:

        Ennen tuo uudelleenasennus oli usein tarpeellista, sanotaan noin Vistaan asti, ehkä vielä seiskankin kanssa. Toisaalta ennen Linuxinkin käyttö oli oikeasti vaikeaa.

        Joten mikä pointti on jauhaa siitä, miten oli ennen? Itse toitotat aina siitä, ettet ole käyttänyt Windowsia pitkiin aikoihin, joten mihin perustuu se sinun kokemus tämän päivän Windowsista?

        Itse käytän sekä Linuxia, tällä hetkellä Mint yhdellä koneella, ja Raspissa tottakai raspbian. Mutta on minulla myös Windows 10 kolmella koneella. Ei näistä mitään tarvitse asennella uudestaan. Kympin asennus nyt ollut läppärillä siitä asti kun päivittys tuli saataville, enkä edes tehnyt puhdasta asennusta seiskasta. Eikä mitään ongelmia tai uudelleen asennuksien tarvetta missään vaiheessa, päinvastoin lienee parhaiten ja vakaiten toimiva windows tähän astisista . . .

        Kummasti microsoftin sivuilla usein neuvotaan asentamaan 10 uudelleen, täysin samoin kuin muutkin versiot. Päivityksetkin ovat paskimpia mitä windowseihin on ikinä jaeltu.


      • 102030405060
        ei_kyllä_toimivin kirjoitti:

        Kummasti microsoftin sivuilla usein neuvotaan asentamaan 10 uudelleen, täysin samoin kuin muutkin versiot. Päivityksetkin ovat paskimpia mitä windowseihin on ikinä jaeltu.

        Niin, tuossa sinulla tuleekin virhe logiikassa. Katsos siellä palstalla voi olla vaikka 1 ihminen 10 000:sta, jolla on ongelma. Eli tuki foorumeille hakeutuu yleensä vain ne joilla on ongelmia, etkä foorumia katsomalla voi mitenkään tietää montako tyytyväistä käyttäjää on jokaista ongelmaista kohti.

        Aivan samalla tavalla, jos menet jotakin Linux jakelua koskevalle tukifoorumille. Jos yhtään suositumassa distrosta ja tunneusta foorumista on kyse, niin kyllä sieltä löytyy ohjetta aivan laidasta laitaan, uudelleenasennus, ajurien asennus, jne, tässä on suoraan Ubuntun wikistä artikkeli, joka alkaa hienosti lauseella "Joskus uudelleen asennus on nopein tapa korjata ongelma":

        https://help.ubuntu.com/community/UbuntuReinstallation


    • sodat-palstalle

      Sehän tiedetään, mutta palsta on väärä tuollaiselle aloitukselle.

    • "Eikä mitään ongelmia tai uudelleen asennuksien tarvetta missään vaiheessa, päinvastoin lienee parhaiten ja vakaiten toimiva windows tähän astisista . . . " Pitää varmasti paikkansa.

      Itsellä ollut yksi Gentoo asennus käytössä noin 12 vuotta. Emot, levyt, muistit, näytönohjaimet ovat vaihtuneet vuosien mittaan. Vaatii kyllä osaamista. Systeemin siirto toiselle levylle melko helppoa. Windows on asennettava uudestaan viimeistään silloin kun tarpeeksi osia joutuu koneeseen vaihtamaan. Käsittääkseni ei siirry toiseen koneeseen. Palautuspisteistä ei silloin apua.

      • 102030405060

        Windowsia ei tarvitse asentaa uudestaan jos vaihdat muistit, näytönohjaimen tai kiintolevyn. Myöskään prossun tai emon vaihdon ei kyllä pitäisi olla este, mutta nykyään lisenssit on sidottu järjestelmäkokoonpanoon, joten voi tulla aktivointiongelmia.

        Toisaalta tuo on kovin eri juttu, mistä oli aiemmin puhe, eikä ihan jokapäivainen use case. Väitit, että Windows tarvii jatkuvaa uudelleenasentelua, joka ei siis tuon väitteen pohjalta pidä paikkaansa.

        Muistit ja emot joutuu normaalikäytöllä vaihtamaan ehkä kerran 6-10 vuoteen, eli kyse on kuitenkin aika harvinaisesta tapahtumasta.


      • sääntöEipoikkeus
        102030405060 kirjoitti:

        Windowsia ei tarvitse asentaa uudestaan jos vaihdat muistit, näytönohjaimen tai kiintolevyn. Myöskään prossun tai emon vaihdon ei kyllä pitäisi olla este, mutta nykyään lisenssit on sidottu järjestelmäkokoonpanoon, joten voi tulla aktivointiongelmia.

        Toisaalta tuo on kovin eri juttu, mistä oli aiemmin puhe, eikä ihan jokapäivainen use case. Väitit, että Windows tarvii jatkuvaa uudelleenasentelua, joka ei siis tuon väitteen pohjalta pidä paikkaansa.

        Muistit ja emot joutuu normaalikäytöllä vaihtamaan ehkä kerran 6-10 vuoteen, eli kyse on kuitenkin aika harvinaisesta tapahtumasta.

        Prossun vaihto ei onnistu! Kokeiltu on!
        jos amd vaihtuu intelliin, siis myös emo. ei windows tajua uutta oikein!
        tulee ensin herja ja kun päivitä päätyy siniseen ruuttuun. eikä levyn windows enän toimi edes vanhassa raudassakaan.

        Sama ongelma tulee jos päivittää intellin prossun uudempaan. ensin herjas ja pyytää päivittään ajurit, päätyy siniseen ruutuun.


        Linuxseissa onnistuu, mutta ei sekään heittämällä ole optimaalinen. vaan joutuu päätteellä päivittään.


      • sääntöEipoikkeus kirjoitti:

        Prossun vaihto ei onnistu! Kokeiltu on!
        jos amd vaihtuu intelliin, siis myös emo. ei windows tajua uutta oikein!
        tulee ensin herja ja kun päivitä päätyy siniseen ruuttuun. eikä levyn windows enän toimi edes vanhassa raudassakaan.

        Sama ongelma tulee jos päivittää intellin prossun uudempaan. ensin herjas ja pyytää päivittään ajurit, päätyy siniseen ruutuun.


        Linuxseissa onnistuu, mutta ei sekään heittämällä ole optimaalinen. vaan joutuu päätteellä päivittään.

        Muutama kuukausi sitten tuli tyrkättyä Windows 10 kiintolevy uuteen koneeseen. Windows asensi uudet ajurit ja alkoi toimimaan moitteetta. Eli ihan hyvin onnistuu Windowsilla tuo raudan vaihtaminen lennosta.


      • ei_sujunut

        Kokeiltu on windows 10 kiintolevyä amd-koneesta siirtää intel raudalla olevaan--> ei käynnistynyt.


      • aslakkialatölviöstä
        win4ever kirjoitti:

        Muutama kuukausi sitten tuli tyrkättyä Windows 10 kiintolevy uuteen koneeseen. Windows asensi uudet ajurit ja alkoi toimimaan moitteetta. Eli ihan hyvin onnistuu Windowsilla tuo raudan vaihtaminen lennosta.

        Onhan tuo tiedetty jo maailman sivu että jos koneet ovat tarpeeksi paljon sisukaluiltaan samanlaisia niin kovalevyn vaihto koneesta toiseen onnistuu.


      • eettätoimiis
        aslakkialatölviöstä kirjoitti:

        Onhan tuo tiedetty jo maailman sivu että jos koneet ovat tarpeeksi paljon sisukaluiltaan samanlaisia niin kovalevyn vaihto koneesta toiseen onnistuu.

        prossuajurit pitää ensin poistaa, niitä ei saa tulla kahta. muuten on jumi varma.


      • ei_sujunut kirjoitti:

        Kokeiltu on windows 10 kiintolevyä amd-koneesta siirtää intel raudalla olevaan--> ei käynnistynyt.

        Tekemässämme siirrossa ei pysynyt vakiona oikeastaan muu kuin prosessorin valmistaja. Siinä vaiheessa tulee mahdollisesti ongelmia, jos yrittää siirtää 64-bittisen Windows-asennuksen 32-bittiseen rautaan.

        En sitä kiistä etteikö ongelmia voisi olla, koska kokemusta on vain tuosta yhdestä siirtämisestä.


      • ei_ongelmia

        Itse olen monta kertaa siirtänyt hdd- ja ssd- järjestelmälevyjä koneesta toiseen (yleensä vanhasta koneesta pari sukupolvea uudempaan) eikä ikinä ole ollut mitään ongelmia sen enempää seiskassa kuin kympissäkään. 1. käynnistyksessä asentaa kasan laiteajureita ja sen jälkeen toimii.


    • EiWitutinta

      LINUX

      • 102030405060

        Suurta määrää selittää osaltaan se, että käyttöjärjestelmät oli pitkään se iso kehityksen kohde ja ongelma tietotekniikassa. Eli miten saadaan ensinnäkin hyödynnettyä rauta mahdollisimman tehokkaasti, esim. niin ettei aikoinaan hyvin kallis yleensä monen käyttäjän kesken jaaettu tietokone ole tyhjänpanttina.

        Sitten tuli henkilökohtaisten tietokoneiden aika, jolloin alkoi korostua hyvin paljon graafinen käyttöliittymä ja helppokäyttöisyys.

        Nyt aletaan pikkuhiljaa olla sellaisessa tilanteessa, että isot ongelmat ovat muualla ja hyviä käyttöjärjestelmiä on useita, mistä valita.

        Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla, niin käyttöjärjestelmän merkitys siitä näkökulmasta pienenee, kun ohjelmat toimii kaikilla alustoilla samalla lailla. Eli sikäli vaikka Windows voi hyvin menettää asemiaan.

        Toisaalta Microsoft kovasti muovaa Windowsista palvelua, johon kuuluu OneDrive, toimii hyvin yhteen Office sovelluksien kanssa, ja toimii pelit,jne. ja se kilpailuetu voi tulla jatkossa sieltä, jos nuo pilvipalvelut ja niiden työpöytätoiminnot hiotaan windowsiss aivan huippuunsa. Windowsille on myös jo olemassa hyvin paljon ohjelmia, jotka on Microsoftille kilpailuetu.

        Perinteinen työpöytä pc markkina on osoittautunut hyvin haastavaksi, minkä esim. Canonicalin päätös siirtä fokus muualle siitä hyvin todistaa.


      • mikään_ei_muuttunut

        "Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla"

        Esim. Adobe Creative Cloud sovellukset toimivat edelleenkin työasemissa lokaalisti ja ovat normaaleita Windows -ohjelmia. Niiden käyttöliittymät eivät ole web-pohjaisia, eikä web-tekniikoilla tuollaisia sovelluksia pystyisikään toteuttamaan. Ainoastaan maksaminen ja lisensointi on internet-pohjainen ominaisuus (eli ns. "pilvipalvelu").

        Kokonaan "pilvessä" pystyy ajamaan ainoastaan www-sivuja, esim. google cloud joka on vain lähes tavallinen web-hotelli jossa ajetaan Linux/apache tai node.js www-palvelimia jotka varsinaisesti eivät ole mitään sovellusohjelmia vaan tavallisia www-sivustoja joissa voi olla myös SQL-pavelin käytössä tietovarastona.

        Oikeasti siis mikään ei ole muuttunut sovellusten tekniikassa 90-luvun jälkeen, "pilvi" on vain hämäystermi jolla yrityksiä pystytään rahastamaan enemmän kuin myymällä lähes ilmaisia web-hotellipalveluja, ja myös Adoben kaltaiset firmat voivat hämäystermin avulla muuttaa laskutuksen kuukausipohjaiseksi ja kerätä vuosittain huomattavasti suuremmat summat saman normaalin windows-ohjelman käytöstä.


      • mikään_ei_muuttunut kirjoitti:

        "Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla"

        Esim. Adobe Creative Cloud sovellukset toimivat edelleenkin työasemissa lokaalisti ja ovat normaaleita Windows -ohjelmia. Niiden käyttöliittymät eivät ole web-pohjaisia, eikä web-tekniikoilla tuollaisia sovelluksia pystyisikään toteuttamaan. Ainoastaan maksaminen ja lisensointi on internet-pohjainen ominaisuus (eli ns. "pilvipalvelu").

        Kokonaan "pilvessä" pystyy ajamaan ainoastaan www-sivuja, esim. google cloud joka on vain lähes tavallinen web-hotelli jossa ajetaan Linux/apache tai node.js www-palvelimia jotka varsinaisesti eivät ole mitään sovellusohjelmia vaan tavallisia www-sivustoja joissa voi olla myös SQL-pavelin käytössä tietovarastona.

        Oikeasti siis mikään ei ole muuttunut sovellusten tekniikassa 90-luvun jälkeen, "pilvi" on vain hämäystermi jolla yrityksiä pystytään rahastamaan enemmän kuin myymällä lähes ilmaisia web-hotellipalveluja, ja myös Adoben kaltaiset firmat voivat hämäystermin avulla muuttaa laskutuksen kuukausipohjaiseksi ja kerätä vuosittain huomattavasti suuremmat summat saman normaalin windows-ohjelman käytöstä.

        Nykyään on muotia liisaaminen, koska pääomia ei haluta sitoa "turhuuksiin". Moni yritys saattaa sen vuoksi siirtyä omien palvelimien sijaan käyttämään pilvipalveluja, esimerkiksi Microsoftin Azurea.


      • mikään_ei_muuttunut

        "Nykyään on muotia liisaaminen, koska pääomia ei haluta sitoa "turhuuksiin". Moni yritys saattaa sen vuoksi siirtyä omien palvelimien sijaan käyttämään pilvipalveluja, esimerkiksi Microsoftin Azurea. "

        Noin se oli jo 90-luvulla, ei läheskään kaikilla yrityksillä ollut omaa palvelinta, vaan levypalvelut, verkkokirjautuminen ja muut sisäverkon palvelut otettiin palveluina, jotka tarjosi ISP. Siis sähköpostin ja muiden normaaleiden palveluiden lisäksi on aina voinut ottaa myös sisäverkon palvelut ISP:n tarjoamina palveluina. Niistä vain ei käytetty termiä "pilvi", mutta 90-luvulla nopeiden nettiyhteyksien hinnat olivat niin korkeita että yrityksiä pystyi laskuttamaan ihan riittävästi ilman tuollaisia myyntitermejäkin.


      • Eihän Windows ole mikään markkinajohtaja.


      • 102030405060 kirjoitti:

        Suurta määrää selittää osaltaan se, että käyttöjärjestelmät oli pitkään se iso kehityksen kohde ja ongelma tietotekniikassa. Eli miten saadaan ensinnäkin hyödynnettyä rauta mahdollisimman tehokkaasti, esim. niin ettei aikoinaan hyvin kallis yleensä monen käyttäjän kesken jaaettu tietokone ole tyhjänpanttina.

        Sitten tuli henkilökohtaisten tietokoneiden aika, jolloin alkoi korostua hyvin paljon graafinen käyttöliittymä ja helppokäyttöisyys.

        Nyt aletaan pikkuhiljaa olla sellaisessa tilanteessa, että isot ongelmat ovat muualla ja hyviä käyttöjärjestelmiä on useita, mistä valita.

        Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla, niin käyttöjärjestelmän merkitys siitä näkökulmasta pienenee, kun ohjelmat toimii kaikilla alustoilla samalla lailla. Eli sikäli vaikka Windows voi hyvin menettää asemiaan.

        Toisaalta Microsoft kovasti muovaa Windowsista palvelua, johon kuuluu OneDrive, toimii hyvin yhteen Office sovelluksien kanssa, ja toimii pelit,jne. ja se kilpailuetu voi tulla jatkossa sieltä, jos nuo pilvipalvelut ja niiden työpöytätoiminnot hiotaan windowsiss aivan huippuunsa. Windowsille on myös jo olemassa hyvin paljon ohjelmia, jotka on Microsoftille kilpailuetu.

        Perinteinen työpöytä pc markkina on osoittautunut hyvin haastavaksi, minkä esim. Canonicalin päätös siirtä fokus muualle siitä hyvin todistaa.

        "Perinteinen työpöytä pc markkina on osoittautunut hyvin haastavaksi, minkä esim. Canonicalin päätös siirtä fokus muualle siitä hyvin todistaa."

        Canonicalin harmit olivat mobiilipuolella, ei työpöytä.

        Ja Canonicalin focus ollut kaiken aikaa pilvipalvelimissa.


      • mikään_ei_muuttunut kirjoitti:

        "Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla"

        Esim. Adobe Creative Cloud sovellukset toimivat edelleenkin työasemissa lokaalisti ja ovat normaaleita Windows -ohjelmia. Niiden käyttöliittymät eivät ole web-pohjaisia, eikä web-tekniikoilla tuollaisia sovelluksia pystyisikään toteuttamaan. Ainoastaan maksaminen ja lisensointi on internet-pohjainen ominaisuus (eli ns. "pilvipalvelu").

        Kokonaan "pilvessä" pystyy ajamaan ainoastaan www-sivuja, esim. google cloud joka on vain lähes tavallinen web-hotelli jossa ajetaan Linux/apache tai node.js www-palvelimia jotka varsinaisesti eivät ole mitään sovellusohjelmia vaan tavallisia www-sivustoja joissa voi olla myös SQL-pavelin käytössä tietovarastona.

        Oikeasti siis mikään ei ole muuttunut sovellusten tekniikassa 90-luvun jälkeen, "pilvi" on vain hämäystermi jolla yrityksiä pystytään rahastamaan enemmän kuin myymällä lähes ilmaisia web-hotellipalveluja, ja myös Adoben kaltaiset firmat voivat hämäystermin avulla muuttaa laskutuksen kuukausipohjaiseksi ja kerätä vuosittain huomattavasti suuremmat summat saman normaalin windows-ohjelman käytöstä.

        "Esim. Adobe Creative Cloud sovellukset toimivat edelleenkin työasemissa"

        Ne onkin ikivanhoja ja odottavat uudelleenkirjoitusta nykytekniikoille.

        "eikä web-tekniikoilla tuollaisia sovelluksia pystyisikään toteuttamaan"

        Suurimmaksi osaksi pystyy tekemään.

        "esim. google cloud joka on vain lähes tavallinen web-hotelli jossa ajetaan Linux/apache tai node.js www-palvelimia jotka varsinaisesti eivät ole mitään sovellusohjelmia vaan tavallisia www-sivustoja joissa voi olla myös SQL-pavelin käytössä tietovarastona."

        Tarkoitus onkin että niihin palvelimiin asennetaan ne tavalliset sovellusohjelmat.

        "Oikeasti siis mikään ei ole muuttunut sovellusten tekniikassa 90-luvun jälkeen"

        90-luvun jälkeen suurin osa sovelluksista on uudelleenkirjoitettu pariin otteeseen uudemmalle tekniikalle. Loppukäyttäjä ei useinkaan näe päälle päin niitä muutoksia.


      • 102030405060
        mikään_ei_muuttunut kirjoitti:

        "Kun sovellukset on enenevissä määrin pilvessä, ja jos käyttöliittymät tehdään web tekniikoilla"

        Esim. Adobe Creative Cloud sovellukset toimivat edelleenkin työasemissa lokaalisti ja ovat normaaleita Windows -ohjelmia. Niiden käyttöliittymät eivät ole web-pohjaisia, eikä web-tekniikoilla tuollaisia sovelluksia pystyisikään toteuttamaan. Ainoastaan maksaminen ja lisensointi on internet-pohjainen ominaisuus (eli ns. "pilvipalvelu").

        Kokonaan "pilvessä" pystyy ajamaan ainoastaan www-sivuja, esim. google cloud joka on vain lähes tavallinen web-hotelli jossa ajetaan Linux/apache tai node.js www-palvelimia jotka varsinaisesti eivät ole mitään sovellusohjelmia vaan tavallisia www-sivustoja joissa voi olla myös SQL-pavelin käytössä tietovarastona.

        Oikeasti siis mikään ei ole muuttunut sovellusten tekniikassa 90-luvun jälkeen, "pilvi" on vain hämäystermi jolla yrityksiä pystytään rahastamaan enemmän kuin myymällä lähes ilmaisia web-hotellipalveluja, ja myös Adoben kaltaiset firmat voivat hämäystermin avulla muuttaa laskutuksen kuukausipohjaiseksi ja kerätä vuosittain huomattavasti suuremmat summat saman normaalin windows-ohjelman käytöstä.

        Web tekniikoilla tehdään nykyään käyttöliittymät moniin työpöytäohjelmiin, vaikkei ne muuten pilviohjelmia olisikaan.

        Web tekniikoilla tehdään paljon käyttöliittymiä esim. peleihin, niin että 3D näkymän päällä on vaikka chrome embedded framework "selain", jossa käyttöliittymä pyörii kokonaan HTML ja JS:llä toteutettuna, selaimen tausta voi olla kokonaan "läpinäkyvä", jolloin alla voi olla ihan minkä tahansa 3D pelimoottorin tuottama grafiikka.

        Web tekniikan käyttö käyttöliittymän toteuttamiseen ei yksin tee ohjelmasta pilviohjelmaa. Se vain tarkoittaa, että käyttöliittymä on tehty selaintekniikalla. Koko ohjelma voidaan paketoida perinteiseksi työpöytäohjelmaksi, joka ei mitenkään erityisesti ulkoisesti eroa muista työpöytäohjelmista.

        "Kokonaan "pilvessä" pystyy ajamaan ainoastaan www-sivuja"

        Pilvessä pystyy ajamaan ihan mitä tahansa. Pilvi ei tarkoita mitään muuta kuin, että palvelin/palvelimet on jossakin tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. Palvelin on mikä tahansa tietokone, jossa pyörii palvelinohjelmisto. WWW-palvelinohjelmat ovat vain yksi lukuisista palvelinohjelmista.

        Se, miten paljon tehdään pilvessä ja mitä paikallisesti riippuu täysin ohjelmasta ja siitä mitä halutaan tehdä.

        Otetaan esim FPS peli, jota pelataan nettipelinä monen pelaajan kesken. Palvelimella voi silloin pyöriä fysiikkaa, osumien laskemista / tarkistusta, jne. pelillistä kriittistä tietoa, jolloin esim. huijaaminen voidaan tehdä hyvin paljon vaikeammaksi, kun pelin tapahtumat voidaan tarkistaa ja varmistaa palvelinpäässä. "Käyttöliittymä" on sitten se 3D maailma, joka pyörii jokaisen omalla koneella.

        Web hotellipalvelut ovat yksi pilvipalveluiden tyyppi. Pilvipalveluita on tarjolla monenlaisia, erilaisiin tarpeisiin.

        Tottakai Adobe, kuten mikä tahansa yritys, pyrkii maksimoimaan oman myyntinsä. Se on jokaisen itse tehtävä se analyysi omalta kohdaltaan, onko jonkin ohjelman tuoma lisäarvo sen lisenssimaksun arvoinen. Ei ole mikään pakko käyttää Adoben ohjelmia kun muitakin hyviä on.


      • ei_pilvipalvelu

        "Se, miten paljon tehdään pilvessä ja mitä paikallisesti riippuu täysin ohjelmasta ja siitä mitä halutaan tehdä.

        Otetaan esim FPS peli, jota pelataan nettipelinä monen pelaajan kesken. Palvelimella voi silloin pyöriä fysiikkaa, osumien laskemista / tarkistusta, jne. pelillistä kriittistä tietoa, jolloin esim. huijaaminen voidaan tehdä hyvin paljon vaikeammaksi, kun pelin tapahtumat voidaan tarkistaa ja varmistaa palvelinpäässä. "Käyttöliittymä" on sitten se 3D maailma, joka pyörii jokaisen omalla koneella."

        Tuollaisia nettipelejä on ollut jo 70-luvulta lähtien. Ensimmäinen monen pelaajan nettipeli oli nimeltään MUD vuodelta 1978, jossa palvelimella pyörii kaikenlaista ja grafiikka (siihen aikaan ascii-merkit) päätekoneilla.

        4 vuosikymmentä on siis mennyt siten että nettipelejä on kutsuttu vain nettipeleiksi ja ne eivät ole olleet "pilvipalveluita". Näin ollen nykyäänkään yksikään vastaava internet-pohjainen nettipeli ei ole mikään pilvipalvelu, vaan pelkkä monen pelaajan peli.


      • ei_tieteellinen_termi

        Tai voisi myös sanoa että "pilvipalvelu" ei olekaan mikään uusi juttu, vaan tietokoneet ovat aina toimineet samalla tavalla. Pelkkä termi on uusi, ja sitä käytetään markkinointitoimistojen materiaalissa mutta ei kuulu tietojenkäsittelytieteen termistöön.


      • 102030405060
        ei_pilvipalvelu kirjoitti:

        "Se, miten paljon tehdään pilvessä ja mitä paikallisesti riippuu täysin ohjelmasta ja siitä mitä halutaan tehdä.

        Otetaan esim FPS peli, jota pelataan nettipelinä monen pelaajan kesken. Palvelimella voi silloin pyöriä fysiikkaa, osumien laskemista / tarkistusta, jne. pelillistä kriittistä tietoa, jolloin esim. huijaaminen voidaan tehdä hyvin paljon vaikeammaksi, kun pelin tapahtumat voidaan tarkistaa ja varmistaa palvelinpäässä. "Käyttöliittymä" on sitten se 3D maailma, joka pyörii jokaisen omalla koneella."

        Tuollaisia nettipelejä on ollut jo 70-luvulta lähtien. Ensimmäinen monen pelaajan nettipeli oli nimeltään MUD vuodelta 1978, jossa palvelimella pyörii kaikenlaista ja grafiikka (siihen aikaan ascii-merkit) päätekoneilla.

        4 vuosikymmentä on siis mennyt siten että nettipelejä on kutsuttu vain nettipeleiksi ja ne eivät ole olleet "pilvipalveluita". Näin ollen nykyäänkään yksikään vastaava internet-pohjainen nettipeli ei ole mikään pilvipalvelu, vaan pelkkä monen pelaajan peli.

        "Näin ollen nykyäänkään yksikään vastaava internet-pohjainen nettipeli ei ole mikään pilvipalvelu, vaan pelkkä monen pelaajan peli."

        Siinulla oli tuossa kaksi sanaa, pilvi ja palvelu. Pilvi tarkoittaa vain sitä, että jokin toimii "pilvessä", eli internetissä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. Sanan palvelu varmaan kaikki ymmärtää.

        Se mitä termiä jostakin asiasta käytetään tai kannattaa käyttää riippuu tietysti siitä, missä asiayhteydessä ja kenelle puhutaan.

        Tavallisille ihmisille, kyse on tietysti nettipelistä, Loppukäyttäjän kannalta ei ole mitenkään erityisen oleellista tietää miten pelin softa-arkkitehtuuri on toteutettu ja missä mikäkin kikkula pyörii. Eli silloin ehdottomasti paras nimitys on nettipeli.


      • 102030405060
        ei_tieteellinen_termi kirjoitti:

        Tai voisi myös sanoa että "pilvipalvelu" ei olekaan mikään uusi juttu, vaan tietokoneet ovat aina toimineet samalla tavalla. Pelkkä termi on uusi, ja sitä käytetään markkinointitoimistojen materiaalissa mutta ei kuulu tietojenkäsittelytieteen termistöön.

        Voidaan me sopia niinkin, ei minusta tuolla termillä itsellään ole mitään merkitystä.

        Sanojen tehtävä on se, että tiedetään mistä puhutaan, eli ne on nimiä asioille ja ilmiöille, joilla on tietyt tunnusmerkit tai yhdistävät tekijät.

        Tietokoneet pohjimmiltaan kyllä ovat toimineet samalla tavalla. Mutta siinä on ollut paljon vaihtelua, missä ja miten ohjelmia ajetaan, ja missä tietoa säilytetään. Tässä on tapahtunut muutos tavallisen ihmisen tietokoneen käytön näkökulmasta.

        60-70 luvlla, tietokoneet oli isoja, keskitettyjä, kalliita, monen käyttäjän jaettuja järjestelmiä, missä suoritinajasta annettiin osa kullekin käyttäjälle. Mutta tietokoneet tähän aikaan olivat myös harvojen herkkua, eikä 99% tavallisista ihmisistä itse käyttänyt niitä päivittäisiin ongelmiin.

        70-luvun lopussa alkoi henkilökohtaisten tietokoneiden aikakausi. Henkilökohtaisessa koneessa ohjelmaa ajetaan paikallisesti ja tiedot on säilötty paikallisesti. Internet oli varsin kehittymätön ja suurimmalla osalla tietokoneen käyttäjistä ei ollut pääsyä internettiin, joten koneen käyttö ei ollut pilvipalveluiden käyttöä. Hyvin harvoilla oli internet ja sitä myöten sähköpostit, ftp, jne käytössään.

        Internetin läpimurto tavallisen käyttäjän keskuudessa, alkoi sitten tapahtua 90-luvulta lähtien, mutta pitkään ohjelmia ajettiin edelleen ensisijaisesti omalla koneella ja tiedot säilytettiin omalla koneella.


      • ei_epämääräinen

        "Pilvi tarkoittaa vain sitä, että jokin toimii "pilvessä", eli internetissä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. "

        Pilvipalvelut nimenomaan eivät toimi epämääräisesti, ja palvelun ylläpitäjä tietää tarkasti, missä ja millaisessa koneessa palvelua pyöritetään. Jos perustat oman pilvipalvelun esim. google cloudiin, voit tarkasti valita sijainnin (Euroopassa googlella on palvelimia kolmessa eri kaupungissa) ja koneen, millainen cpu, ssd, ja muut komponentit koneessa on. Palvelintiloissa on myös ihan fyysinen kone web-hotellin tapaan, jossa asiakkaan sovellus/www-sivusto pyörii.

        Loppukäyttäjä puolestaan voi esim. wiresharkilla selvittää palvelun IP-osoitteen, ja voi ajatella käyttävänsä esim. Belgiassa olevaa Googlen Xeon E5 konetta, eikä tarvitse ajatella että käyttämänsä palvelu on epämääräisesti "pilvessä" ja samanaikaisesti kaikkialla ja ei missään.


      • 102030405060
        ei_epämääräinen kirjoitti:

        "Pilvi tarkoittaa vain sitä, että jokin toimii "pilvessä", eli internetissä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. "

        Pilvipalvelut nimenomaan eivät toimi epämääräisesti, ja palvelun ylläpitäjä tietää tarkasti, missä ja millaisessa koneessa palvelua pyöritetään. Jos perustat oman pilvipalvelun esim. google cloudiin, voit tarkasti valita sijainnin (Euroopassa googlella on palvelimia kolmessa eri kaupungissa) ja koneen, millainen cpu, ssd, ja muut komponentit koneessa on. Palvelintiloissa on myös ihan fyysinen kone web-hotellin tapaan, jossa asiakkaan sovellus/www-sivusto pyörii.

        Loppukäyttäjä puolestaan voi esim. wiresharkilla selvittää palvelun IP-osoitteen, ja voi ajatella käyttävänsä esim. Belgiassa olevaa Googlen Xeon E5 konetta, eikä tarvitse ajatella että käyttämänsä palvelu on epämääräisesti "pilvessä" ja samanaikaisesti kaikkialla ja ei missään.

        Vai että on ihan fyysinen kone. Empä ole ennen kuullutkaan, että tietokone ohjelma pyörisi ilman konetta. :D

        No, voihan se paperilla pyöriä, tai koodarin ajatuksissa. ;)


      • 102030405060
        ei_epämääräinen kirjoitti:

        "Pilvi tarkoittaa vain sitä, että jokin toimii "pilvessä", eli internetissä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. "

        Pilvipalvelut nimenomaan eivät toimi epämääräisesti, ja palvelun ylläpitäjä tietää tarkasti, missä ja millaisessa koneessa palvelua pyöritetään. Jos perustat oman pilvipalvelun esim. google cloudiin, voit tarkasti valita sijainnin (Euroopassa googlella on palvelimia kolmessa eri kaupungissa) ja koneen, millainen cpu, ssd, ja muut komponentit koneessa on. Palvelintiloissa on myös ihan fyysinen kone web-hotellin tapaan, jossa asiakkaan sovellus/www-sivusto pyörii.

        Loppukäyttäjä puolestaan voi esim. wiresharkilla selvittää palvelun IP-osoitteen, ja voi ajatella käyttävänsä esim. Belgiassa olevaa Googlen Xeon E5 konetta, eikä tarvitse ajatella että käyttämänsä palvelu on epämääräisesti "pilvessä" ja samanaikaisesti kaikkialla ja ei missään.

        Minusta alkaa jo vaikuttaa siltä, että trollaat tahallaan:

        Eli pointtisi on se, että "sanaa pilvipalvelu ei saa käyttää, koska sitä ei käytetty ennenkään".

        "Windows ei menetä mitään".

        "Mikään ei ole muuttunut".

        "Ei tarvitse ajatella".

        "Ei ole epämääräinen".

        "Ei ole uusi juttu",

        Oletko koskaan miettinyt, että on muitakin sanoja kuin ei.


      • ei_tieteellinen_termi kirjoitti:

        Tai voisi myös sanoa että "pilvipalvelu" ei olekaan mikään uusi juttu, vaan tietokoneet ovat aina toimineet samalla tavalla. Pelkkä termi on uusi, ja sitä käytetään markkinointitoimistojen materiaalissa mutta ei kuulu tietojenkäsittelytieteen termistöön.

        Totta. Lähinnä se vaan kun 80- ja 90-luvuilla oli vähän semmoista hassua että samanaikaisesti kaivattiinkin paljon suorituskykyä päätelaitepuolelle mitä ei saanut "pilvestä" järjestettyä, verkotus ja oli kallista tai hidasta ja vehkeet maksoi, että ohjelmia tehtiin hölmösti.

        Nykyään onneksi pääsääntöisesti osataan pitää käyttöliittymäosa siististi erillään taustaprosessoinnista ja tallennuksesta ja tekniikkaa optimoidaan kokoajan enemmän tuohon.


      • ttumitäskaa
        M-Kar kirjoitti:

        Totta. Lähinnä se vaan kun 80- ja 90-luvuilla oli vähän semmoista hassua että samanaikaisesti kaivattiinkin paljon suorituskykyä päätelaitepuolelle mitä ei saanut "pilvestä" järjestettyä, verkotus ja oli kallista tai hidasta ja vehkeet maksoi, että ohjelmia tehtiin hölmösti.

        Nykyään onneksi pääsääntöisesti osataan pitää käyttöliittymäosa siististi erillään taustaprosessoinnista ja tallennuksesta ja tekniikkaa optimoidaan kokoajan enemmän tuohon.

        "Nykyään onneksi pääsääntöisesti osataan pitää käyttöliittymäosa siististi erillään taustaprosessoinnista ja tallennuksesta ja tekniikkaa optimoidaan kokoajan"

        Ei tuo nyt mikään onni ole. Hajauttaminen kannattaa aina. Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti.

        Tämän päivän "IT-gurut" ovat pelkkiä byrokraatikkoja, jotka yrittävät tehdä huonosti toimivasta vielä huonompaa. Kaikki perustuu jonkun huonosti tehdyn rajapinnan päälle, ja jokainen heistä mukakoodaa copypasteamalla googlen oppien mukaan.

        Käyttöliittymästä ei saa yhtään sen parempaa, vaikka sen rakentaisi joka vuosi uudelleen eri tekniikalla. 1980-luvun GUI on edelleen se kaikkein tehokkain. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen on mukana.

        Carl Sassenrath on saanut sentään jotain aikaiseksikin tietotekniikan saralla. Hän ei kopioi, vaan luo uutta. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin enemmän.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Sassenrath


      • ttumitäskaa kirjoitti:

        "Nykyään onneksi pääsääntöisesti osataan pitää käyttöliittymäosa siististi erillään taustaprosessoinnista ja tallennuksesta ja tekniikkaa optimoidaan kokoajan"

        Ei tuo nyt mikään onni ole. Hajauttaminen kannattaa aina. Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti.

        Tämän päivän "IT-gurut" ovat pelkkiä byrokraatikkoja, jotka yrittävät tehdä huonosti toimivasta vielä huonompaa. Kaikki perustuu jonkun huonosti tehdyn rajapinnan päälle, ja jokainen heistä mukakoodaa copypasteamalla googlen oppien mukaan.

        Käyttöliittymästä ei saa yhtään sen parempaa, vaikka sen rakentaisi joka vuosi uudelleen eri tekniikalla. 1980-luvun GUI on edelleen se kaikkein tehokkain. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen on mukana.

        Carl Sassenrath on saanut sentään jotain aikaiseksikin tietotekniikan saralla. Hän ei kopioi, vaan luo uutta. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin enemmän.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Sassenrath

        "Ei tuo nyt mikään onni ole. Hajauttaminen kannattaa aina."

        Kyllä se asia nyt on ymmärretty 60-luvulla jo että käytettävyyden kannalta tarvitaan nopeata latenssia. Kun painaa nappia niin sekunnin sisällä pitää olla ikkuna auki ja tekstiä kun kirjoittaa niin se pitää tulla saman tien ruudulle. Kaiken prosessoinnin pitäminen keskitettynä on huono juttu koska latenssit kasvaa.

        Mutta, tieto on paljon hallittavampaa kun se on keskitettyä ja prosessointia voidaan tehdä valtavan paljon paremmalla hyötysuhteella kun käytännössä kaikki kapasiteetti voidaan hyödyntää ja saadaan helposti myös skaalaetuja.

        Tästä syystä johtuen, optimaalista on juurikin se että edustaprosessointi tapahtuu mahdollisimman pitkälle päätelaitteessa ja taustaprosessointi ja tallennus mahdollisimman pitkälle palvelimessa.

        "Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti."

        Tuo nyt ei pidä olleenkaan paikkaansa. Uudempi koodi on pääasiassa valtavasti parempaa kuin vanha. Assembler on juurikin semmoista virhealtista sekasotkua mitä vältetään. Ennen muinoin koodi oli paskempaa mitä olisi voinut olla, että työkalut mahdollisti parempaakin mutta tosiasia oli, että ohjelmistokehittäjillä ei ollut kaikkea sitä tietoa näppien ulottuvilla mitä nykyään.

        Kannattaa muistaa että ohjelmointikieli on työkalu jolla ohjelmistokehittäjä ilmaisee ajatuksensa miten ohjelman pitäisi toimia. Lisäksi tiedetään että bugeja aiheuttaa se kun on kompleksisuutta kuinka suoritus etenee, ohjelma voi olla kelvottomassa tilassa jos se typerästi tallentaa tilaa miten sattuu, tai tulee sivuvaikutuksia sinne ja tänne kun on hölmösti riippuvuuksia. Myös sekavan näköinen ja sotkuinen koodi lisää bugien todennäköisyyttä ja myös suurempaan määrään koodia pääsee livahtamaan enemmän bugeja.

        Yleensä kaikki optimointi mikä ei optimoi koodin rakennetta ja ulkoasua ovat haitallisia. Joskus ennen muinoin tarvitsi joitakin juttuja tehdä teknisistä syistä hölmösti mutta nekin sai eristettyä pois.

        "Käyttöliittymästä ei saa yhtään sen parempaa, vaikka sen rakentaisi joka vuosi uudelleen eri tekniikalla. 1980-luvun GUI on edelleen se kaikkein tehokkain. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen on mukana."

        Ei pidä ollenkaan paikkaansa. 1980- ja 1990-luvulla GUI:ta tehtiin sovelluksiin ajatusmallilla niin, että lisättiin ominaisuuksien määrää jolla sitten myytiin ohjelmaa. Seurauksena oli järkyttävää menuhelvettiä. Nykyisin osataan tehdä GUI:ta kuten on tehty ohjelmia jo 70-luvulla, eli tehdään ohjelmia jotka tekee yhtä asiaa hyvin.

        80-luvun GUI oli kyllä hilpeän surkea. Oli ihan normaalia että ei voinut skrollata tekstiä vaan piti siirtää vierityspalkki oikeaan paikkaan ja sitten piirrettiin mitä tekstiä siinä kohtaa oli. 90-luvulla harrastettiin paljon semmoista että tungettiin yhdentekeviä asetuksia GUI:hin johonkin valikkoon mutta ikkunaa ei saanut suurennettua ja oli sitten 200 riviä asetuksia jossain 3 rivin kokoisessa tilassa.

        "Carl Sassenrath on saanut sentään jotain aikaiseksikin tietotekniikan saralla. Hän ei kopioi, vaan luo uutta. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin enemmän."

        Eipä näytä sitäkään kiinnostavan assemblerin nysväys vaan on rakentanut tuollaisen rebolin että saisi ilmaistua ajatuksia selkeämmin kuin assemblerilla nysväämällä, ja näkyy olevan täysin ymmärtänyt tuon sovelluksen jakamisen käyttöliittymä ja taustaprosessointiin:

        The next big advancement of the Internet will be the X Internet (the executable Internet). The concept of rich internet applications is only the start.

        "The X Internet builds on the trend that local client computers are now as powerful as the backend network servers, so more computing responsibility should be shifted to the clients. There are three advantages of this approach:

        1. It improves the quaility of the user experience.

        It makes Internet applications run at the speed of local applications. The delays that are inherent in the design of the web disappear.

        2. It accelerates the server.

        With clients doing more of the work, the server can do a lot less. That allows you to run many times more connections from the same server. How many typically? At least 10 to 50 times as many. That's like getting 10-50 more servers for the cost of one.

        3. It makes network communication more efficient.

        Applications don't need to transfer user interface elements (e.g. web pages) over the connection each time. Instead they send just data or code that is relevant to the actions taken by the user. This allows X Internet applications to take about 1/10th to 1/50th the bandwidth of typical web applications."

        Eli juurikin sitä mitä olen sanonut.


      • 102030405060 kirjoitti:

        Voidaan me sopia niinkin, ei minusta tuolla termillä itsellään ole mitään merkitystä.

        Sanojen tehtävä on se, että tiedetään mistä puhutaan, eli ne on nimiä asioille ja ilmiöille, joilla on tietyt tunnusmerkit tai yhdistävät tekijät.

        Tietokoneet pohjimmiltaan kyllä ovat toimineet samalla tavalla. Mutta siinä on ollut paljon vaihtelua, missä ja miten ohjelmia ajetaan, ja missä tietoa säilytetään. Tässä on tapahtunut muutos tavallisen ihmisen tietokoneen käytön näkökulmasta.

        60-70 luvlla, tietokoneet oli isoja, keskitettyjä, kalliita, monen käyttäjän jaettuja järjestelmiä, missä suoritinajasta annettiin osa kullekin käyttäjälle. Mutta tietokoneet tähän aikaan olivat myös harvojen herkkua, eikä 99% tavallisista ihmisistä itse käyttänyt niitä päivittäisiin ongelmiin.

        70-luvun lopussa alkoi henkilökohtaisten tietokoneiden aikakausi. Henkilökohtaisessa koneessa ohjelmaa ajetaan paikallisesti ja tiedot on säilötty paikallisesti. Internet oli varsin kehittymätön ja suurimmalla osalla tietokoneen käyttäjistä ei ollut pääsyä internettiin, joten koneen käyttö ei ollut pilvipalveluiden käyttöä. Hyvin harvoilla oli internet ja sitä myöten sähköpostit, ftp, jne käytössään.

        Internetin läpimurto tavallisen käyttäjän keskuudessa, alkoi sitten tapahtua 90-luvulta lähtien, mutta pitkään ohjelmia ajettiin edelleen ensisijaisesti omalla koneella ja tiedot säilytettiin omalla koneella.

        "Internetin läpimurto tavallisen käyttäjän keskuudessa, alkoi sitten tapahtua 90-luvulta lähtien, mutta pitkään ohjelmia ajettiin edelleen ensisijaisesti omalla koneella ja tiedot säilytettiin omalla koneella."

        Edistyneillä käyttäjillä joilla oli rahaa laittaa kiinni tekniikkaan, tuli 90-luvun puolivälissä kotiverkot ja palvelin, että tiedot oli keskitetty.

        Mutta tuo oli harvinaista. Oikeasti kotiverkkoja alkoi yleistyä vasta joskus 2002 tms. kun koteihin hankittiin sitä toista tietokonetta jolloin vanha kone voitiin siirtää palvelimeksi.

        Vuodesta 2004-2005 lähtien yhteydet alkoi parantua, että dataa alettiin vähitellen pitämään enemmän muualla olevissa palvelimissa. 2010 oli jo hyvin yleistä että kotitalouksissa oli enemmän kuin yksi tietokonelaite (taskukoneet mukaan luettuna!) että keskitetty tallennus piti olla. Ei täysipäiset jaksa semmoista kaaosta että datat on levällään ties missä USB-kiintolevyillä, tikuilla ja eri laitteilla.

        Jostain kumman syystä täällä on jotain ihme sakkia jotka on jumiutunut johonkin 90-luvulle.


      • puristetaan.kasaan

        "With clients doing more of the work, the server can do a lot less."

        Eli hajauttaminen kannattaa. Ei yksittäisten ja riskialttiiden palvelimien jauhattaminen.


      • puristetaan.kasaan kirjoitti:

        "With clients doing more of the work, the server can do a lot less."

        Eli hajauttaminen kannattaa. Ei yksittäisten ja riskialttiiden palvelimien jauhattaminen.

        Eihän palvelimet ole yksittäisiä vaan niitä on useampi joten yhden vikaantuminen ei vaikuta mihinkään.

        Ainoa mikä on kannattavaa on siirtää käyttöliittymäkoodi palvelimesta päätelaitteeseen. Tiedon tallennukseen liittyvä taustaprosessointi kannattaa pitää palvelimessa koska sillä tavalla saa kaikki hyödyt hallittavuudelle, että ei ole datat levällään.


      • tekniikka_taantuu
        ttumitäskaa kirjoitti:

        "Nykyään onneksi pääsääntöisesti osataan pitää käyttöliittymäosa siististi erillään taustaprosessoinnista ja tallennuksesta ja tekniikkaa optimoidaan kokoajan"

        Ei tuo nyt mikään onni ole. Hajauttaminen kannattaa aina. Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti.

        Tämän päivän "IT-gurut" ovat pelkkiä byrokraatikkoja, jotka yrittävät tehdä huonosti toimivasta vielä huonompaa. Kaikki perustuu jonkun huonosti tehdyn rajapinnan päälle, ja jokainen heistä mukakoodaa copypasteamalla googlen oppien mukaan.

        Käyttöliittymästä ei saa yhtään sen parempaa, vaikka sen rakentaisi joka vuosi uudelleen eri tekniikalla. 1980-luvun GUI on edelleen se kaikkein tehokkain. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen on mukana.

        Carl Sassenrath on saanut sentään jotain aikaiseksikin tietotekniikan saralla. Hän ei kopioi, vaan luo uutta. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin enemmän.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Sassenrath

        "Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti."

        Ohjelmakoodi ei ole sen huonompaa, mutta nykyiset ohjelmointityökalut ja tekniikat ovat absurdin resurssisyöppöjä. Verrattuna 90-luvun CGI (c-kielisiin) www-sovelluksiin, nykyään vastaava palvelinsovellus joka tekee täsmälleen samat asiat esim. javascriptillä (node.js, joka on modernia tekniikkaa) tehtynä vie yli 1000-kertaisesti enemmän palvelimen RAM-muistia ja cpu-tehoja ja silti toimii nykyisissä tehokkaissa koneissa hitaammin kuin täysin samat asiat tekevä cgi-ohjelma 90-luvun 33mhz/8mt koneessa.
        Eli ohjelmointitekniikat ovat taantuneet todella hitaiksi sen sijaan että tulisi entistä tehokkaampia ja parempia ohjelmointityökaluja. Kaikki kehitys mitä rautapuolella on tapahtunut, menee hukkaan.


      • tekniikka_taantuu kirjoitti:

        "Nykyään tehdään pääsääntöisesti täysin paskaa ohjelmakoodia. Kaukana ovat ne ajat, kun optimoitiin sentään assembler-tasolla. Silloin käännettiin jokainen bitti."

        Ohjelmakoodi ei ole sen huonompaa, mutta nykyiset ohjelmointityökalut ja tekniikat ovat absurdin resurssisyöppöjä. Verrattuna 90-luvun CGI (c-kielisiin) www-sovelluksiin, nykyään vastaava palvelinsovellus joka tekee täsmälleen samat asiat esim. javascriptillä (node.js, joka on modernia tekniikkaa) tehtynä vie yli 1000-kertaisesti enemmän palvelimen RAM-muistia ja cpu-tehoja ja silti toimii nykyisissä tehokkaissa koneissa hitaammin kuin täysin samat asiat tekevä cgi-ohjelma 90-luvun 33mhz/8mt koneessa.
        Eli ohjelmointitekniikat ovat taantuneet todella hitaiksi sen sijaan että tulisi entistä tehokkaampia ja parempia ohjelmointityökaluja. Kaikki kehitys mitä rautapuolella on tapahtunut, menee hukkaan.

        "Ohjelmakoodi ei ole sen huonompaa, mutta nykyiset ohjelmointityökalut ja tekniikat ovat absurdin resurssisyöppöjä. Verrattuna 90-luvun CGI (c-kielisiin) www-sovelluksiin, nykyään vastaava palvelinsovellus joka tekee täsmälleen samat asiat esim. javascriptillä (node.js, joka on modernia tekniikkaa) tehtynä vie yli 1000-kertaisesti enemmän palvelimen RAM-muistia ja cpu-tehoja ja silti toimii nykyisissä tehokkaissa koneissa hitaammin kuin täysin samat asiat tekevä cgi-ohjelma 90-luvun 33mhz/8mt koneessa."

        Nyt puhut täyttä paskaa.

        CGI on Common Gateway Interface ja se on tekniikka jolla WWW-palvelin voi käynnistää koodia näyttääkseen sisältöä. Se ei mitenkään rajoitu C kieleen, vaikka C-kielellä voi näin ohjelmoida.

        Mutta CGI on erittäin paljon prosessoritehoa haaskaava, se on HIDAS. Syynä on se, että WWW-palvelin käynnistää aina uuden prosessin tuota varten ja siinä meni helposti 10 millisekuntia. Eli aina kun joku käyttäjä tekee jotain missä ajetaan logiikkaa eikä staattista tietoa, palvelimen CPU haaskaa 10ms uuden prosessin käynnistymiseen. Tuosta tuli helposti rajoite, että yksi CPU ydin rajoitti tapahtumat väkisin n. 100kpl sekunnissa vaikka koodi ei tekisi muuta kuin sanoisi "Hello World" ja vaikka oli kuinka viritettyä C-koodia tehomyllyssä, koska aika tuhraantui siihen kun prosessia käynnistettiin. 100kpl on todella vähän. Aina kun klikkaa vaikka Suomi24 sivulla jotain nappia valikossa tai lähettää viestiä niin, että jotain ladataan tai lähetetään palvelimelle. niin ne ovat niitä tapahtumia ja siihen 100kpl tapahtumia sekunnissa ei ole käyttäjäkohtainen vaan kaikille samanaikaisille käyttäjille yhteensä.

        Sitä sitten tulikin johokin Apacheen ne moduulit jotka ajoi Perliä tai PHP:tä ja idea oli se, että ei aina käynnistetty uutta prosessia. Silloin käytännössä käytettiin muistia siihen että oli iso läjä säikeitä mitkä käsitteli niitä tapahtumia samanaikaisesti ja niitä syötettiin säikeille jonossa. Jokaisen tapahtuman käynnistämisessä ei enää ollut viivettä vaan viive oli siinä logiikan suorituksessa ja tietokantahauissa.

        Tästä syystä sitä sai helposti tehtyä PHP:llä suorituskykyisempiä sovelluksia kuin C:llä. Java EE ympäristöt toimi vastaavalla tavalla mutta Javassa vaan huomattavan paljon enemmän suorituskykyä siinä prosessoinnissa kuin PHP:ssä ja oli sopiva raskaaseen toimintaan. PHP:tä suosittiin siinä, että eri ympäristöjä saatiin samalla WWW-palvelimelle helposti eristettyä toisistaan.

        NodeJS nyt sitten onkin valtavasti nopeampi koska siinä ei ole niitä säiejonoja vaan eventloop mikä käsittelee tapahtumat. Siinä vaan ei saa olla blokkaavia toimintoja.

        Se kyllä toki totta, että kaikki parannukset lisänneet muistin käyttöä mutta suuntaus onkin se, että käytetään sitä muistia että saadaan suorituskykyä hurjasti lisää.

        "Eli ohjelmointitekniikat ovat taantuneet todella hitaiksi sen sijaan että tulisi entistä tehokkaampia ja parempia ohjelmointityökaluja. Kaikki kehitys mitä rautapuolella on tapahtunut, menee hukkaan."

        Roskaa. Valtavasti tullut lisää suorituskykyä CGI ajoista kun on parempia ohjelmointivälineitä.


      • 1000x_nopeampi

        "Mutta CGI on erittäin paljon prosessoritehoa haaskaava, se on HIDAS."

        Cgi ei ole hidas, yksi apache-prosessi c-kielisine cgi-ohjelmineen vie n. megatavun muistia. Node.js instanssi vie vastaavasti 1,5 gigaa ram-muistia ja pelkät muuttujat useita megatavuja. Ei ehdi edes funktiossa olevia muuttujia alustaa siinä ajassa kun cgi -pyyntöjä ajetaan kymmenittäin läpi. Lisäksi javascript-koodin suoritusnopeus on järkyttävän hidasta.


      • FatiKorviinasti
        M-Kar kirjoitti:

        "Ohjelmakoodi ei ole sen huonompaa, mutta nykyiset ohjelmointityökalut ja tekniikat ovat absurdin resurssisyöppöjä. Verrattuna 90-luvun CGI (c-kielisiin) www-sovelluksiin, nykyään vastaava palvelinsovellus joka tekee täsmälleen samat asiat esim. javascriptillä (node.js, joka on modernia tekniikkaa) tehtynä vie yli 1000-kertaisesti enemmän palvelimen RAM-muistia ja cpu-tehoja ja silti toimii nykyisissä tehokkaissa koneissa hitaammin kuin täysin samat asiat tekevä cgi-ohjelma 90-luvun 33mhz/8mt koneessa."

        Nyt puhut täyttä paskaa.

        CGI on Common Gateway Interface ja se on tekniikka jolla WWW-palvelin voi käynnistää koodia näyttääkseen sisältöä. Se ei mitenkään rajoitu C kieleen, vaikka C-kielellä voi näin ohjelmoida.

        Mutta CGI on erittäin paljon prosessoritehoa haaskaava, se on HIDAS. Syynä on se, että WWW-palvelin käynnistää aina uuden prosessin tuota varten ja siinä meni helposti 10 millisekuntia. Eli aina kun joku käyttäjä tekee jotain missä ajetaan logiikkaa eikä staattista tietoa, palvelimen CPU haaskaa 10ms uuden prosessin käynnistymiseen. Tuosta tuli helposti rajoite, että yksi CPU ydin rajoitti tapahtumat väkisin n. 100kpl sekunnissa vaikka koodi ei tekisi muuta kuin sanoisi "Hello World" ja vaikka oli kuinka viritettyä C-koodia tehomyllyssä, koska aika tuhraantui siihen kun prosessia käynnistettiin. 100kpl on todella vähän. Aina kun klikkaa vaikka Suomi24 sivulla jotain nappia valikossa tai lähettää viestiä niin, että jotain ladataan tai lähetetään palvelimelle. niin ne ovat niitä tapahtumia ja siihen 100kpl tapahtumia sekunnissa ei ole käyttäjäkohtainen vaan kaikille samanaikaisille käyttäjille yhteensä.

        Sitä sitten tulikin johokin Apacheen ne moduulit jotka ajoi Perliä tai PHP:tä ja idea oli se, että ei aina käynnistetty uutta prosessia. Silloin käytännössä käytettiin muistia siihen että oli iso läjä säikeitä mitkä käsitteli niitä tapahtumia samanaikaisesti ja niitä syötettiin säikeille jonossa. Jokaisen tapahtuman käynnistämisessä ei enää ollut viivettä vaan viive oli siinä logiikan suorituksessa ja tietokantahauissa.

        Tästä syystä sitä sai helposti tehtyä PHP:llä suorituskykyisempiä sovelluksia kuin C:llä. Java EE ympäristöt toimi vastaavalla tavalla mutta Javassa vaan huomattavan paljon enemmän suorituskykyä siinä prosessoinnissa kuin PHP:ssä ja oli sopiva raskaaseen toimintaan. PHP:tä suosittiin siinä, että eri ympäristöjä saatiin samalla WWW-palvelimelle helposti eristettyä toisistaan.

        NodeJS nyt sitten onkin valtavasti nopeampi koska siinä ei ole niitä säiejonoja vaan eventloop mikä käsittelee tapahtumat. Siinä vaan ei saa olla blokkaavia toimintoja.

        Se kyllä toki totta, että kaikki parannukset lisänneet muistin käyttöä mutta suuntaus onkin se, että käytetään sitä muistia että saadaan suorituskykyä hurjasti lisää.

        "Eli ohjelmointitekniikat ovat taantuneet todella hitaiksi sen sijaan että tulisi entistä tehokkaampia ja parempia ohjelmointityökaluja. Kaikki kehitys mitä rautapuolella on tapahtunut, menee hukkaan."

        Roskaa. Valtavasti tullut lisää suorituskykyä CGI ajoista kun on parempia ohjelmointivälineitä.

        Vatipäät valittaa...


      • 1000x_nopeampi kirjoitti:

        "Mutta CGI on erittäin paljon prosessoritehoa haaskaava, se on HIDAS."

        Cgi ei ole hidas, yksi apache-prosessi c-kielisine cgi-ohjelmineen vie n. megatavun muistia. Node.js instanssi vie vastaavasti 1,5 gigaa ram-muistia ja pelkät muuttujat useita megatavuja. Ei ehdi edes funktiossa olevia muuttujia alustaa siinä ajassa kun cgi -pyyntöjä ajetaan kymmenittäin läpi. Lisäksi javascript-koodin suoritusnopeus on järkyttävän hidasta.

        "Cgi ei ole hidas, yksi apache-prosessi c-kielisine cgi-ohjelmineen vie n. megatavun muistia."

        Ei kyse olekkaan siitä muistin määrästä vaan siitä, että aina kun palvelin ajaa logiikkaa kun vastailee kysylyihin niin Apache käynnistää toisen prosessin, sen CGI kikkareen mikä antaa vastauksen.

        Siellä siis palvelin ränkyttää ohjelmaa käyntiin jatkuvalla syötöllä ja se on tehotonta. C-kielinen CGI palikka on siis hitaampi kuin vaikka PHP:llä tehdyt vastaukset koska silloin se ajetaan samassa prosessissa Apachen kanssa.

        "Node.js instanssi vie vastaavasti 1,5 gigaa ram-muistia ja pelkät muuttujat useita megatavuja."

        Tuo on valhe. Node.js instanssi vie alle neljä megaa.

        "Ei ehdi edes funktiossa olevia muuttujia alustaa siinä ajassa kun cgi -pyyntöjä ajetaan kymmenittäin läpi. Lisäksi javascript-koodin suoritusnopeus on järkyttävän hidasta."

        Siinä ajassa kun se CGI prosessi käynnistyy, on NodeJS käsitellyt läjäpäin pyyntöjä. NodeJS:llä saa helposti tehtyä suorituskykyisemmän sovelluksen kuin CGI palikoilla.


    • ONHYVÄjuttu

      Ubuntulla jo koko tän vuosituhannen :D

      • pilasivat.sitten

        Minäkin siirryin XP:stä Ubuntuun, ja käyttelinkin sitä suunnilleen pari vuotta. Mutta sitten pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n, joka on nyt päivitettynä versioon 10.

        Todennäköisesti ilman kyseistä käyttöliittymäsekoilua olisin edelleenkin Linux-käyttäjä.


      • pilasivat.sitten kirjoitti:

        Minäkin siirryin XP:stä Ubuntuun, ja käyttelinkin sitä suunnilleen pari vuotta. Mutta sitten pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n, joka on nyt päivitettynä versioon 10.

        Todennäköisesti ilman kyseistä käyttöliittymäsekoilua olisin edelleenkin Linux-käyttäjä.

        Ubuntun voi asentaa useita erilaisia työpöytiä. Luulisi niistä löytyvän sopivan. Win 7 oli selkeä, mutta Win 8 oli kamala - onneksi sitä sai muokattua että pääsi katsomasta niitä tiiliä.


      • pilasivat.sitten kirjoitti:

        Minäkin siirryin XP:stä Ubuntuun, ja käyttelinkin sitä suunnilleen pari vuotta. Mutta sitten pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n, joka on nyt päivitettynä versioon 10.

        Todennäköisesti ilman kyseistä käyttöliittymäsekoilua olisin edelleenkin Linux-käyttäjä.

        Huuhaata. Ubuntun käyttöliittymä oli jokseenkin vastaavanlainen Ubuntu 6.06 LTS, 8.04 LTS ja 10.04 LTS julkaisuissa. Ei ollut mitään ihmeellistä käyttöliittymäsekoilua. Olet varmaan itse sekoillut.


      • eitrollausuponnut
        pilasivat.sitten kirjoitti:

        Minäkin siirryin XP:stä Ubuntuun, ja käyttelinkin sitä suunnilleen pari vuotta. Mutta sitten pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n, joka on nyt päivitettynä versioon 10.

        Todennäköisesti ilman kyseistä käyttöliittymäsekoilua olisin edelleenkin Linux-käyttäjä.

        "pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n"
        Ubuntu 11.04 (2011) vaihtui oletus käyttöliittymä, mutta vanha oli edelleen asennettavissa.
        Windows 7 julkaistiin 2009 lokakuussa.
        Joten kusetat vaan.


      • eitrollausuponnut kirjoitti:

        "pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n"
        Ubuntu 11.04 (2011) vaihtui oletus käyttöliittymä, mutta vanha oli edelleen asennettavissa.
        Windows 7 julkaistiin 2009 lokakuussa.
        Joten kusetat vaan.

        11.04 oli kehitysversio. Käyttöliittymämuutos tehtiin 12.04 LTS:ssä, eli huhtikuussa 2012. Ja jos aiemmin oli jo toimiva asennus käytössä niin tuohon tuskin pahemmin rynnitty heti vaan vaikka vasta vuonna 2013.

        Canonical on vähän niinkuin Microsoft, että käyttöliittymäpuolella tehdään remonttia 6v välein.


      • wintrollaa
        M-Kar kirjoitti:

        11.04 oli kehitysversio. Käyttöliittymämuutos tehtiin 12.04 LTS:ssä, eli huhtikuussa 2012. Ja jos aiemmin oli jo toimiva asennus käytössä niin tuohon tuskin pahemmin rynnitty heti vaan vaikka vasta vuonna 2013.

        Canonical on vähän niinkuin Microsoft, että käyttöliittymäpuolella tehdään remonttia 6v välein.

        Joo ja 10.04 LTS jossa oli perinteinen Gnome käyttöliittymä, tuki päättyi vasta vuonna 2015.


      • pilasivat.sitten
        eitrollausuponnut kirjoitti:

        "pilasivat Ubuntun käyttöliittymän joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen marssin kauppaan ja ostin Windows 7:n"
        Ubuntu 11.04 (2011) vaihtui oletus käyttöliittymä, mutta vanha oli edelleen asennettavissa.
        Windows 7 julkaistiin 2009 lokakuussa.
        Joten kusetat vaan.

        "Windows 7 julkaistiin 2009 lokakuussa."

        Entä sitten? Olenko jossain väittänyt yhtään mitään Windowsien julkaisuaikatauluista? Joka tapauksessa sen Ubuntun pilasivat joskus vajaat 10 vuotta sitten, jonka jälkeen ostin kyseisen Windows 7:n. Tarkkaa vuotta en muista, eikä se minua edes kiinnosta.


      • CentOS_parempi

        Asenna Ubuntun tilalle CentOS. Siinä on edelleenkin oletuskäyttöliittymänä Gnome Classic, uusimmassakin versiossa.


    • "Käyttöliittymästä ei saa yhtään sen parempaa, vaikka sen rakentaisi joka vuosi uudelleen eri tekniikalla. 1980-luvun GUI on edelleen se kaikkein tehokkain. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen on mukana."
      En oikein muista millainen oli -80 luvun GUi. WP eli WordPerfect oli yleisin editori ja muistaakseni 5.1 versioon tuli valikot. sekin julkaistiin 1989. Yleensä käytettiin funktionäppäimmiä ja oli erilaisia "näppäimmistöavaimia" joita laitettiin funktionäppäinten ympärille. Lotuksessa ja jossain muussakin oli nauha ylälaidassa. WordPerfect oli paljolti käytössä koko -90 luvun. DOS versio siis. Valtio käytti sitä vielä myöhemminkin. Muistan vieläkin, että tulostus oli vaihto-F7. Mitään yhtenäistä GUI:ta en muista. Joka ohjelma toimi eri tavalla. Vähän kuin avaisi vi editorin ja kiroaa kun ei muista miten siitä pääsee pois. Alt-F4 tappaa yleensä ikkunan nykyään. Tulostuskin yleensä sama. WordPerfectissä oli myös upea esikatselu ja tekstiin upotetut koodit sai myös näkymään, mistä pidin.

      • lerppu-vs-korppu

        "En oikein muista millainen oli -80 luvun GUi"

        Nuorempi sukupolvi ei välttämättä oikein muistakaan. 1980-luvun GUI oli normaali graafinen hiirellä käytettävä käyttöliittymä, joka toimi moniajavassa ympäristössä – aivan kuten nykyäänkin.

        Hintakilpailu oli silloinkin kovaa. http://www.fanboy.com/wp-content/uploads/2010/08/amiga-ad-alternate.jpg


      • lerppu-vs-korppu kirjoitti:

        "En oikein muista millainen oli -80 luvun GUi"

        Nuorempi sukupolvi ei välttämättä oikein muistakaan. 1980-luvun GUI oli normaali graafinen hiirellä käytettävä käyttöliittymä, joka toimi moniajavassa ympäristössä – aivan kuten nykyäänkin.

        Hintakilpailu oli silloinkin kovaa. http://www.fanboy.com/wp-content/uploads/2010/08/amiga-ad-alternate.jpg

        Perus PC:ssä 1980 luvulla ei muistaakseni GUI:ta juuri nähty. Ensimmäisen GUI:n taisi tehdä Xerox. 1980 luvulla yleisin PC systeemi oli DOS ja siinä ei ollut GUI:ta vielä. DOS 4 joka julkaistiin 80 luvun lopulla sisälsi jonkinlaisen graafisen valikon shellin. Muistaakseni en sitä juuri käyttänyt


      • PCssä_gui

        Windows 1.0 julkaistiin 1985 ja OS/2 v1.1 GUI:lla varustettuna 1988. Eli kyllä myös PC-koneissa on ollut GUI-käyttöliittymät 80-luvulla.


      • PCssä_gui kirjoitti:

        Windows 1.0 julkaistiin 1985 ja OS/2 v1.1 GUI:lla varustettuna 1988. Eli kyllä myös PC-koneissa on ollut GUI-käyttöliittymät 80-luvulla.

        Tuo on totta. Xeroxin kone tuli -81. Unixin X -84. Graafinen GUI kuitenkin harvojen käytössä. Yleistyi enempi -90 luvulla. Apple Macintosh oli ensimmäinen jossa vain graafinen GUI. -80 luvun alussa PC maksoi pikkuauton hinnan. Värillinen näyttö ja GUI oli harvojen ulottuvilla. Monissa systeemeissä on vielä pääte ja syystä.


      • trollerson
        Mikko_Tku kirjoitti:

        Tuo on totta. Xeroxin kone tuli -81. Unixin X -84. Graafinen GUI kuitenkin harvojen käytössä. Yleistyi enempi -90 luvulla. Apple Macintosh oli ensimmäinen jossa vain graafinen GUI. -80 luvun alussa PC maksoi pikkuauton hinnan. Värillinen näyttö ja GUI oli harvojen ulottuvilla. Monissa systeemeissä on vielä pääte ja syystä.

        Lisäksi hauska juttu on se, että Xeroxilla oli omassa talon sisäisessä käytössä GUI PC jo 70-luvun alkupuoliskolta lähtien.


    • Witutinvittuun

      Windows vakoili mua, ei vakoile enään ikinä!

      Eli LINUX!!!

    • EiVakoilulle

      Fanituksesta en tiedä, ei oo ubuntu pipoo.
      Ubuntu on ja Windows läksi jo jonkinaikaa sitten!

    • dfrtyu

      Linux vastaan Windows sodat, sodat palstalle.

      • Outojuttu

        Hurrikkanit aiheuttivat Linux nousun markket sharessa!
        Windowsit pimeni! Linuxit jäi verkkoon ?


    • VATIpäidenVati

      Kiihotun windowsin kaatumisesta! Windowsin avaamisesta. Edgeselaimella vakoilluksi tulemisella.
      MS vakoilee mua!

      Mulla on sänkynalla WINDOWS :(

      Vatit molemmissa päissä!

    • justniintaas

      Tähän pitkään viestiketjuun on tullut tänään taas uusi viesti joka on luultavasti kirjoitettu jonnekin keskelle ketjua. Ei tule mieleenkään alkaa selaamaan mitä sinne on kirjoitettu, koska hyvin luultavasti se on jonkun Linuxsinistin aivopieru. Olinko oikessa?

      • trollerson

        Käytä hyvä mies hakua, jos on näin saatanan pitkä topicci.

        CTRL F, ja sitten haet vaikka päivällä 4.10 . . .

        Juuri tällä tavalla sain nyt paikannettua sinun trollauksen.


    • säälittäviäTrolleja

      Windowsfanit on paatuneita VATI-Päitä

    • S.U.Perkalsarit

      Minulla on tassa koneessa Windows 10 ja taytyy sanoa, etta muutaman Ubuntuvuoden jalkeen Windows 10 oli iloinen yllatys.

      Itse olen kayttanyt OSX, Windowssia ja Ubuntua kannettavissa ja riippuu mita haluat tehda. OSX kehittyi minusta huonoon suuntaan yhdessa vaiheessa ja siirryin Ubuntu PC:n ja nyt tassa melkein upouudessa koneessa on Win 10 johon olen ollut aika tyytyvainen. Ja jotkut asiat ovat jopa paremmin toteutettu kuin uusissa OSX:ssa. Tietoturva on tietysti kyseenalainen ja joidenkin testieni mukaan Defender ei ole ihan samaa luokkaa kuin antivirusohjelmat.

      Melkein sanoisin, etta OSX, jos kestat applemaisuudet, etta et saa itse paattaa asioista. Jos haluat itse paattaa asioista, niin sanoisin, etta Ubuntu, mutta sitten ei kaikki toimi ja saatamista riitta. Esim HBO ei nay, tai ei nakynyt Ubuntulla. Windowsin ongelma on ollut tietoturva ja siita joutuu maksamaan extraa.

      Yhteenvetona sanoisin, etta osta McBook pro, jos et tieda mita haluat. Jos haluat peruskayttoa maximaalisella tietoturvalla asenna Linux. Jos tykkaat, etta homma toimii, mutta et halua maksaa applemaisia hintoja, niin Windows ja virusturva.

      • "Tietoturva on tietysti kyseenalainen"

        Windows 10:ssä ei muuta kyseenalaista tietoturvassa ole kuin se, että Microsoft kyttäilee.

        "Melkein sanoisin, etta OSX, jos kestat applemaisuudet, etta et saa itse paattaa asioista."

        Windows 10, macOS ovat vastaavanlaisia, että ei niissä itse päätetä asioista. Ubuntu itseasiassa vastaavanlainen, että työpöytäpuolella sitä ei ole tarkoitettu säädettäväksi mutta se kyllä sopii siihen vakauden ja avoimuuden takia paremmin kuin Windows ja macOS. Ei vaan ole mitenkään ideaalinen säätämiseen.

        "niin sanoisin, etta Ubuntu, mutta sitten ei kaikki toimi ja saatamista riitta. Esim HBO ei nay, tai ei nakynyt Ubuntulla. "

        Ei Ubuntu tarvitse mitään ihmeellistä säätämistä. HBO:n sivuilla lukee että uusin Chrome tai Firefox. Jos käyttää Firefoxia niin Ubuntun tapauksessa pitää suljetut lisäosat varmaankin olla kytkettynä päälle. Jos HBO temppuilee niin niillä on asiakaspalvelu.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2763
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2350
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2110
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1874
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1731
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      38
      1725
    7. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1696
    8. 103
      1676
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      129
      1487
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1294
    Aihe