Lukekaas linkki Tampereen teknillisen yliopiston professorin mielipiteestä mikrobien raja-arvoista.
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-02-06,4:281916,1:0:0:0:0:
Minulle silmään osuvia lauseita olivat.
- Raja-arvot liian tiukat
- Ainoastaan radonia pystytään luotettavasti mittaamaan.
- Pyrimme osoittamaan että mikrobikasvustot talojen lattioiden alla ovat ihan normaaleja.
- Korjaukset perustuvat yksittäistapauksiin, koska yleisen tason tietoa ei ole.
Mitäs sanotte?
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-02-06,4:281916,1:0:0:0:0:
Minulle silmään osuvia lauseita olivat.
- Raja-arvot liian tiukat
- Ainoastaan radonia pystytään luotettavasti mittaamaan.
- Pyrimme osoittamaan että mikrobikasvustot talojen lattioiden alla ovat ihan normaaleja.
- Korjaukset perustuvat yksittäistapauksiin, koska yleisen tason tietoa ei ole.
Mitäs sanotte?
Vastaukset 16
Vanhimmat
hurrata, kun alias Liisa tulee ja mollaa tommoset proffat, maan rakoon. Menköön Liisan oppiin, eihän tuo osaa edes englantia kunnolla, meinaan.
Nämä Ralf Lindbergin ”kannanotot” eivät ole mitään uutisia, vaan jatkumoa ainakin 1990-luvun puolivälistä. Niiden sisältö ei ole juuri muuttunut vaikka sen jälkeen ilmestyneet lukemattomat mikrobiologiset ja lääketieteelliset tutkimukset ovat muuta osoittaneet. Tarkoitusperän ydin tiivistyy selvästi artikkelin toteamuksessa:
”Lindbergin mukaan heikoimmassa asemassa on rakentaja, joka joutuu mittavien korjausten maksajaksi.” !!
Hän ei siis kanna lainkaan huolta yksittäisistä ihmisistä, joita tämä ongelma loppujen lopuksi aina koskettaa: rakennusvirheiden aiheuttamasta sairastelusta, asuntojen ostajien ja myyjien painajaisista jne... Hän on huolissaan vain siitä, että rakentajat voisivat joutua itse vastuuseen tekemistään virheistään. Eri selvitysten mukaan noin puolet rakennusten homeongelmista johtuvat rakennusvirheistä. Lindberg istuu mm. RIL:n hallituksessa sellaisessa seurassa kuin esim. Rakennusteollisuus RT.
Samalla, kun asuntoja, päiväkoteja, kouluja, sairaaloita jne.. odottaa miljardien eurojen kiireelliset korjaustarpeet, Lindberg on huolestunut liiasta korjaamisesta !?. . Tällaiset lausunnot ovat kuin tilattuja sellaisille korjausvastuussa oleville tahoille kuin esim. rakennusteollisuus, valtio ja kunnat.
Alustäyttöongelmien korjaaminen on yleensä erittäin kallista ja Ralf Lindberg aikookin artikkelin mukaan käynnistää tutkimuksen, jossa ”Pyrimme osoittamaan, että mikrobikasvustot talojen lattioiden alla ovat ihan normaaleja.” Tutkimus lienee melko turha, sillä muutenkin tiedetään, että ne ovat normaaleja eli toisin sanoen tavallisia suomalaisessa rakennuskannassa ja ovat seurausta siitä, että rakentajat voivat tehdä minkälaisia virheitä tahansa silmiltä piiloon jäävien rakennusratkaisujen kanssa.
Heitot eri mittausmenetelmistä ja raja-arvoista tällä tavoin ovat myös mahdollisia, kun valtaosalla lukijakunnasta puuttuu syvällisempi tieto ja asiantuntemus. Rakennusten mikrobipitoisuuksille ei ensinnäkään sisäilmaluokituksessa ole edes asetettu mitään raja-arvoja. Se, mistä mikrobipitoisuuksien normeista tässä puhutaan jää epäselväksi. Mikrobien osalta asunnon terveyshaitta määritellään terveydensuojelulain kriteerien pohjalta, jotka eivät sisällä mitään numeerisia määritteitä.
Radoninkin osalta tulee huomioida, että se on yksi kaasu ja sen tutkiminen sisäilmasta on tietenkin yksinkertaista. Mikrobeja ja niiden erittämiä yhdisteitä ja myrkkyjä on ääretön määrä ja niistäkin vain pieni osa edes tunnetaan vielä. Sisäilmamittaukset ovat epäluotettava tapa määritellä mikrobiongelmaa ja tätä menetelmää käytetäänkin paljon mm. kouluissa ja työpaikoilla, kun tarkoitushakuisesti halutaan osoittaa, ettei mitään ongelmaa ole. Haitallisten homevaurioiden olemassaolon selvittäminen onkin monitieteellinen ja monitahoinen prosessi. Ongelman vähätteleminen sen takia, että yksittäistä, kaikki kertovaa mittausmenetelmää ei tässä suhteessa ole, muistuttaa paljon tilannetta asbestin suhteen aikoinaan. Tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan hengellään siitä, että kiistaton näyttö syy-yhteydestä viivästyi. Hometalojen terveysvaarat on selvästi osoitettu lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa ja on todella epäeettistä, että joidenkin tahojen taloudellisten intressien ja voitontavoittelun takia yhä suurempi määrä ihmisiä menettää terveytensä ja/tai omaisuutensa lopullisesti.
Ralf Lindberg on siis Tampereen TKK:lla professorina. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingin TKK:n professori Olli Seppänen on tässä suhteessa esittänyt täysin päinvastaisia mielipiteitä.
"että rakentajat voivat tehdä minkälaisia virheitä tahansa silmiltä piiloon jäävien rakennusratkaisujen kanssa."
Rakentajat voivat, haluavat tehdä tahallaan?
Suomalaisen rakentajan syyllistäminen ja rikolliseksi leimaaminen jatkuu?
Eivät toki kaikki suomalaiset rakentajat toimi vastuuttomasti. Hyviä ja ammattitaitoisiakin onneksi vielä löytyy. Puhun niistä ongelmia aiheuttavista rakentajista, joiden päätarkoitus on voiton maksimointi eikä rakentamisen lopputulos. Piiloon jäävien rakennusosien kohdalla fuskaaminen on helppoa, koska sen seuraukset tulevat ilmi usein vasta vastuuajan loputtua. Ja vaikka ilmenisivät aikaisemminkin, niin vastuu ei käytännössä yleensä helpolla toteudu.
Uskon, että kunnolliset rakentajat ovat asiasta samaa mieltä, sillä heidänkin laaturakentamistavoitteensa voi kärsiä urakkakilpailuissa, joissa loppujen lopuksi ainoastaan ulkonäöllisiin asioihin tarvitsee kiinnittää huomiota.
että häiriköitä löytyy rakennusalalta ja toivon itse heille kuritusta. Näihin lottopotin etsijöihin ei pidä sekoittaa hartiapankkirakentajia.
Nykyisillä tiedoilla he rakensivat virheellisesti mutta aikoinaan menetelmät olivat yleisesti hyväksytyt.
Kunnat ja valtio ovat kilpailuttaneet jo vuosia urakkansa ja valinneet halvimman tarjouksen. Ehkä sieltä on syytä hakea julkisen rakentamisen alueelta heikon laadun syytä.
Hain aikanaan taloa perheelleni mutta ei löytynyt yhtään sellaista (uusiakin oli myynnissä) missä allergikko ja astmaatikko olisi voinut asua. Kaikissa oli tunkkainen sisäilma vaikka ilmastointi oli täysillä ja ikkunat oli auki. Talot olivat lapsiperheiden koteja. Myynnin syy selvisi minulle aina mutkien kautta ja oli aina sama. Joku perheenjäsenistä oireili talossa. Jälkeenpäin vasta tajusin mikä yhteinen nimittäjä näillä taloilla oli. Kaikissa oli lapsiystävälliset pestävät muovitapetit. Kuulin jälkeenpäin että yhteen taloon muuttaneen uuden perheen tytär oli sairastunut leukemiaan asuttuaan perheen uudessa kodissa n. 5. vuotta. Oliko tämä pelkkä sattuma? Olin itse talossa noin 15 min. ja silmiäni rupesivat siinä ajassa kirvelemään ja vetistämään.
Ja nyt siihen oletettuun syntipukkiin !
Rakennan parasta aikaa perheelleni uutta taloa ja kävin alan messuilla Turussa viime lauantaina. Olin erityisesti metsästämässä muovittomia paperitapettia jota en ole mistään alan liikkeestä löytänyt.
Kysymykseni on aina ollut sama yksinkertainen.
- Onko teillä hengittäviä paperitapetteja?
- On kyllä, ovat myyjät aina vastanneet.
- Olen pyytänyt saada nähdä minkälaiset ovat.
Kaikissa on ollut vähintään kaksi symbolia, jotka kertovat tapetin kestävän pyyhkimisen märällä rievulla.
- Mutta minä haen tapetteja joita ei ole maalattu lateksimaalilla?
- Meidän kaikissa tapeteissa on tällaiset merkit on vastaus kuulunut.
Tein tämän saman kysymyksen alan parhaiten varustetun liikkeen ekspertille messuilla.
Vastaus kuului, että kestävät pyyhkäisyt mutta päästävät silti kosteuden ja ilman läpi.
Pyysin, ja sain ns. Boråsin hengittävästä paperitapetista palasen mukaan kotiin.
Leikkasin neliömäisen palan ja taitoin pyramidiksi (suppiloksi) maalipinta / sisäpinta suppilon sisäpuolelle.
Asetin suppilon ison vesilasin päälle ja täytin tapettisuppilon vedellä. Kävin tarkastamassa kuinka paljon vettä tapetti oli läpäissyt kuuden (6) tunnin jälkeen. Vastaus oli: ei tippaakaan. Paperi oli toiselta puolelta täysin kuiva.
Täytin suppilon piripintaan ja menin nukkumaan. Aamulla puolet vesimäärästä oli haihtunut mutta tapetin alapuoli oli edelleenkin rutikuiva. Totesin, että ihmeelliset nämä hengittävät kosteutta läpäisevät tapetit. Muuttuvat vettä pitäviksi kun otan ne kotiini.
Ja tässä nyt sitten aikapommivaroitus.
Näillä tapeteilla kymmeniä tuhansia koteja tapetoidaan Suomessa ja muuallakin. Talojen seinärakenteet ovat sellaiset, että seinälevyn alla on yleensä höyrynsulku-rakennusmuovi (välttämätön jos eristeenä käytetään mineraali- tai lasivillaa) ja nyt levyn toisellekin puolelle tulee vesitiivis tapetti. Syntyy ns. pullo-efekti. Seinälevyssä käynnistyy orgaaninen prosessi (myös kipsilevyssä).
Olen nähnyt kun 7 vuotta vanha lastulevyseinä on purettu ja murennettu jätesäkkiin paljain käsin kun oli ollut kahden tiiviin pinnan välissä. Haju oli kuvottava.
Ei kenenkään pitäisi pilkata ja vähätellä ihmisten oireita ja oireilua. Ne ovat todellisia. Sairastuneelle kipukynnys saattaa olla vain miljoonasosa siitä, mitä terve ihminen sietää joten olen Liisan kanssa samaa mieltä siitä, että raja-arvoja ei voida asetta jos ei edes tunnisteta ongelmaa.
Tekisi mieli veikata, että mainitsemasi lastulevyseinä oli märkätilan seinä ja levyn möhistymisen syynä suihkuvedet. (?)
Enpä jaksa uskoa, että esim. maalattu lasikuitutapetti, kipsilevy ja höyrynsulkumuovi olisi vielä ongelmarakenne. Sitten ehkä, jos kyseisellä kohtaa on lämpövuoto seinässä-mutta se on ongelma ilman muovejakin...
Jos Turussa asut, käy ATV:n myymälässä, heillä on AITOJA paperitapetteja eräässä esittelyvihkosessaan, siis todellakin paperille painettuja, vain päällään väriä sisältäviä. Hintahaarukka 40-150 e/10m rulla. Rakennusapteekki Billnäsissä toimittaa myös näitä, hinnat vielä "rasvaisemmat" mutta laatu on taattua ja VARMASTI hengittävää. Sopivat erityisesti vanhoihin interiööreihin, mutta myös uudisrakentamiseen. Muista myös, että kalliin paperitapetin laittaminen on yhtä tyhjän kanssa, ellei muu rakenne seinässä ole hengittävä! Eli olet ehkä nyt kiinnittänyt mielestäni liikaa huomiota itse tapettiin. Jos tapetin alla on muita kerroksia muovia, niin tämä kokonaisuus tekee sisäilman huonoksi (ilmastoinnilla parannetaan asiaa), mutta paperitapetti ei lisää talon hengittävyyttä pätkääkään, jos tapetin alla on höyrysulku.
Itselläni on hirsitalo ilman neliösenttiäkään muovia, pinkopahvit ja pääosin aidot paperitapetit.Osassa huoneista on kyllä näitä pyyhkimisen kestäviäkin paperitapetteija (ei kuitenkaan varsinaisia muovi-vinyyli-yms.) eli hengittävyys kärsii, mutta kun on seinässä kauniisti eikä talo ole tosiaan kaikilta osin pullo niin saa kelvata toistaiseksi. Oireita ei ole ollut ikinä, en kyllä ole allergkikko tahi astmaatikkokaan.
Minäkin kävin rakennusmessuilla ja perinnerakentajalle ISO PETTYMYS koko messut. Ei yhtään perinnerakennuksiin/korjaukseen keskittynyttä osastoa. Vaihtoehto-toiletteja tasan 1 osastolla. Surullista etteivät alan harvat ammattilaiset tulleet esille vaan pysyivät kuorissaan. No onneksi voitin liput radiosta, en olisi muuten mennyt ensinkään.
Kerroit nähneesi lasikuitulevyjä, jotka ovat kostuneet kahden vesitiiviin painnan välissä. Mitä tapahtuu kipsilevylle? Miltä se näyttää / haisee? Mureneeko vain?
keskustelu..samanlaisen pullon saat kun levytät huoneesta seinät ja mahdollisesti katot esim.kipsillä, ja tasoitat, saumaat, tasoitat..Maalaat tämän jälkeen lateksilla, näin syntyy hengittämätön seinärekenne.
Eikö muuten monessa koulussa juuri ryömintätilaiset alapohjat ole olleet se suurin ongelma. Ja jos muka alapohjissa on sama ongelma vaikka se olisi hyvin tehty, niin silloinhan siitä voi nopeasti ajateltuna tehdä johtopäätöksen että alapohjia ei kannata korjata. Onko sitten toimivat ryömintätilaiset alapohjat sellaisia joista ei tule homeita ilmavirtausten mukana. Eli halpa homekorjaus on tiivistää alapohja niin että homeet ei pääse sisäilmaan. En kyllä tosiaan usko että rakennusala olisi näin alkeellisella tasolla että enempää tietoa ei ole eikä sitä halutakaan.
Eräillä professoreilla tapana antaa kyseenalaisia lausuntoja tilaajan pyynnöstä. Nämä niin sanotut ostetut lausunnot on syytä tarkastuttaa mahdollisimman monella todellisella ammatti-ihmisellä. Ei riitä, että professorilla on tiedemiehen tiedot pitää olla myös tiedemiehen
moraali.
Professori Ralf Lindberg ei ole suorittanut ainuttakaan rakennusfysiikan kurssia koska sitä ei edes opetettu silloin kuin hän opiskeli. Prof. Lindberg on tutustunut aiheeseen lähinnä alaistensa tutkimustulosten kautta. Olen käytännön homevaurioriidan yhteydessä tärmännyt kyseisen herran asiantuntijalausuntoon joka selvästi oli totuuden vastainen ja täydellisessä ristiriidassa Suomen kaikkien määräysten ja ohjeiden kanssa. TTY, Lindbergin työnantaja irtisanoutui lausunnon sisällöstä vaikka se oli kirjoituttu yliopiston nimissä. Tampereen teknillisen yliopiston ja prof. Linndbergin lausuntoihin pitää suhtautua suurella varauksella ja tarkistuttaa ne muilla asiantuntijoilla kuten Ympäristöministeriö teki eristepaksuuksien osalta.
professori,, ei pidä uskoa ihan kaikkea,,olihan
hitlerkin joidenkin mielestä tosi "proffa"
meidän omiin käsityksiimme, on höpöä.
Liisakin tyrmää proffan puheet hänen taustansa perusteella, eikä vaivauduta perustelemaan hänen esiintuomiaan väitteitä vääriksi. Kuitenkin Liisa on kiihkeästi painottanut omia ajatuksiaan juuri samoilla perusteilla, joita on nyt valmis vähättelemään.
Onko mahdollista samoista tutkimuksista esittää vastakkaisia näkemyksiä, meille tyhmille?
"aatu" oli ihan kiva kaveri.