Hei, ois tällainen erikoinen tapaus tulossa. Osaatteko auttaa vai tarvitaanko juristia?
Tapauksessa on yhteensä viisi perillistä. Yksi perillisistä on saanut lahjana tilan, jonka arvo on noin 100 000€. Lahja siitä hyvästä, että on hoitanut vanhemmat kotona hautaan asti. Lahjakirjassa on erikseen maininta, että "lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä".
Testamentissa mainitaan, että 4 muuta perillistä saa 2 erillistä metsätilaa joiden arvo on noin 120 000€ ja muu irtain omaisuus n. 10 000€ jaetaan kaikkien viiden kesken tasan.
Lisäksi mainitaan, että yksi perillisistä on saanut aikaisemmin lahjana tilan.
Testamentissa mainitaan myös "jos joku haluaa laki-osuuden itselleen, niin toivomus on että se maksetaan rahalla". Ilmeisesti ajatuksena oli, ettei metsätiloja myydä vaan ne säilyvät suvulla.
Testamentissa mainittu toinen metsätila on kuitenkin myyty ennakkoon (ennen kuolemaa) ja niistä saadut rahat 100 000€ on jaettu 4 perilliselle tasan. Toinen metsätila 20 000€ on vielä myymättä ja tulee perunkirjoitukseen kuten muukin irtain omaisuus.
Lahjan saanut yksi perillinen ei ole saanut vielä mitään perintönä (lahjaa ei laskettu ennakkoperinnöksi) ja testamentin mukaan saa ainoastaan osuuden irtaimesta omaisuudesta, mikäli ei halua laki-osuutta kuten testamentissakin mainittiin.
Mikäli hän vaatii laki-osuutta, niin tilannehan on se, että testamentissa mainittua toista tilaa ei enää ole (vaihdettu rahaksi ja jaettu), joten 4 kesken jaettavaksi jää vain toinen 20 000€ metsätila ja kaikkien viiden kesken jaettavaksi muu irtain omaisuus.
Miten huomioidaan testamentissa ennakkoperinnössä neljälle jaettu puhdas käteinen, jota jaettiin 100 000€ tilan myynnin jälkeen. Katsotaanko tämä 100 000€ muuna irtaimistona vai myytynä metsätilana?
Miten jako menee? Onko niin, että laki-osuutta vaadittaessa oikeus on toiseen metsätilaan osuudella 1/10 ja muuksi omaisuudeksi lasketaan ennakkoon jaettu 100 000€ käteistä muu irtain omaisuus joka jaetaan tasan?
Vai laki-osuudeksi katsotaan toinen metsätila ja 100 000€ ennakkoon jaettua rahaa osuudella 1/10 ja muu irtain omaisuus jaetaan tasan?
Toivottavasti saitte selvää;-)
Tapauksessa on yhteensä viisi perillistä. Yksi perillisistä on saanut lahjana tilan, jonka arvo on noin 100 000€. Lahja siitä hyvästä, että on hoitanut vanhemmat kotona hautaan asti. Lahjakirjassa on erikseen maininta, että "lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä".
Testamentissa mainitaan, että 4 muuta perillistä saa 2 erillistä metsätilaa joiden arvo on noin 120 000€ ja muu irtain omaisuus n. 10 000€ jaetaan kaikkien viiden kesken tasan.
Lisäksi mainitaan, että yksi perillisistä on saanut aikaisemmin lahjana tilan.
Testamentissa mainitaan myös "jos joku haluaa laki-osuuden itselleen, niin toivomus on että se maksetaan rahalla". Ilmeisesti ajatuksena oli, ettei metsätiloja myydä vaan ne säilyvät suvulla.
Testamentissa mainittu toinen metsätila on kuitenkin myyty ennakkoon (ennen kuolemaa) ja niistä saadut rahat 100 000€ on jaettu 4 perilliselle tasan. Toinen metsätila 20 000€ on vielä myymättä ja tulee perunkirjoitukseen kuten muukin irtain omaisuus.
Lahjan saanut yksi perillinen ei ole saanut vielä mitään perintönä (lahjaa ei laskettu ennakkoperinnöksi) ja testamentin mukaan saa ainoastaan osuuden irtaimesta omaisuudesta, mikäli ei halua laki-osuutta kuten testamentissakin mainittiin.
Mikäli hän vaatii laki-osuutta, niin tilannehan on se, että testamentissa mainittua toista tilaa ei enää ole (vaihdettu rahaksi ja jaettu), joten 4 kesken jaettavaksi jää vain toinen 20 000€ metsätila ja kaikkien viiden kesken jaettavaksi muu irtain omaisuus.
Miten huomioidaan testamentissa ennakkoperinnössä neljälle jaettu puhdas käteinen, jota jaettiin 100 000€ tilan myynnin jälkeen. Katsotaanko tämä 100 000€ muuna irtaimistona vai myytynä metsätilana?
Miten jako menee? Onko niin, että laki-osuutta vaadittaessa oikeus on toiseen metsätilaan osuudella 1/10 ja muuksi omaisuudeksi lasketaan ennakkoon jaettu 100 000€ käteistä muu irtain omaisuus joka jaetaan tasan?
Vai laki-osuudeksi katsotaan toinen metsätila ja 100 000€ ennakkoon jaettua rahaa osuudella 1/10 ja muu irtain omaisuus jaetaan tasan?
Toivottavasti saitte selvää;-)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lakimies auttaa,suosittelen.
Jos testamentissa on määrätty jokin esine jollekin/joillekin, kyse on legaatista. Jos vainaja ei omistanut legaatilla määrättyä kuollessaan, legaatti on mitätön.
A saanut tilan suosiolahjana, antohetken arvo 100 000€?
B – E saaneet rahalahjan 25 000€ (ennakkoperintö olettama)
Pesässä jäljellä metsäkiinteistö 20 000€ ja muuta omaisuutta 10 000€?
Testamentin mukaiset osat: B – E jakavat metsäkiinteistön ja loput jaetaan tasan. Tässä kohtaan on testamentin sanamuodolla ja testamenttaajan tarkoituksella hyvin merkittävä vaikutus, oliko tarkoitus jättää ennakkoperinnöt huomioimatta vai ei, tekstisi perusteella en uskalla arvata. Jos tarkoitus oli huomioida, A saa jäämistön irtaimiston, eli 10 000€ ja B – E saavat metsäkiinteistön ¼ (arvo per 5 000€). Jos tarkoitus ei ollut huomioida, jaetaan jäämistön muu osa kaikkien kesken tasan, A jäämistöstä 2 000€ ja B – E saavat ¼ metsäkiinteistöstä (arvo 5 000€) ja 2 000€.
Lakiosaa laskettaessa, tulee jokaisen perillisen muistaa, että heidän pitää itse vedota kaikkiin annettuihin lahjoihin. Lakiosa lasketaan perilliskohtaisesti. Vastaus olettaen, että kaikki vaativat kaikkea.
Lakiosalaskelma: Lasketaan yhteen kaikki lahjat ja jäämistö (100 000 100 000 30 000) yhteensä 230 000€, josta saadaan, että perillisen lakiosa on 23 000€.
Kaikki perilliset ovat saaneet lakiosansa A 110 000€ tai 102 000€ ja B – E 30 000€ tai 32 000€.
Kysymyksessäsi ei mainita mitään leskestä, tehdystä osituksesta tai kuka antoi tilan lahjaksi. Nämä voivat vaikuttaa laskelmiin merkittävästi.
Ja juristia tarvitsette.
Edellinen vastaus on hyvä, mutta epäilen hiukan onko "hoitajan" saama lahja suosiolahja ja sen huomioimista testamentin tulkinnassa, ellei siitä oleva testamentin teksti tai testaattorin oikean tarkoituksen tulkinta sitä osoita. Suosittelen konsultointia lakimiehen luona asiapapereiden kera.