On virinnyt keskustelua siitä, miksei kameroita ole tehty enemmän AA-paristoilla ja AA-akuilla toimiviksi. Vanhoissa digitaalikompakteissa oli vikaa, että vaativat korkeita jännitteitä paristotilasta. Eivät ymmärtäneet alentaa vaatimusta, jos käytettiin 1,2 voltin akuilla. Kaikki pikku kompaktit eivät hyväksyneet edes 1,5 voltin alkaliparistoja kovin pitkäksi aikaa. Vain muutaman kymmenen kuvaa sai otettua. Ja sen jälkeen paristot kelpasivat muihin laitteisiin vielä pitkäksi aikaa. Miksi jännitteen vaatimus tehtiin niin suureksi? Oliko tämä jokin litium-akkujen ja kameravalmistajien kartelli, salaliitto? Vai eivätkö huippuinsinöörit muistaneet sähköalan perusasioita, kun suunnittelivat digikameroihin kaikenmaailman hienoja toimintoja ja monimutkaisia valikoita? Pariston jännite alenee tasaisesti, kun sitä käytetään. Eihän se pysy ikuisesti tasan 1,5 voltissa. Joten jos kamera vaatii koko ajan yli 1,5 volttia, niin eihän sitten kelpaa hieman käytetty paristo, vaikka virtaa, ampeereja olisi vielä jäljellä runsaasti.
Itselläni on ollut digitaalisia kompaktikameroita muistiinpanovälineinä, monia merkkejä. Nikon Coolpix -tyyppiset ovat olleet parhaita näistä mielestäni. Valikoista on pystynyt valitsemaan akkukäytön tai paristokäytön. Kuitenkin jossain uudessa Coolpix-mallissa oli jännitteen vaatimus sellainen, että nikotteli kuvaustoimintojen käynnistyksessä. Kuvien selailun näppäimellä kamera käynnistyi OK. Mutta kuvauksen käynnistyksen yhteydessä kamera ilmoitteli, että akku lopussa.
Päädyin sekakäyttäjäksi. Laitoin paristotilaan yhden alkalipariston ja yhden NiMH-akun. Tällä yhdistelmällä kamera alkoi toimia erinomaisesti. Ja näyttää täyden virran palkkeja sekä kuvaustilassa, että kuvien selailun aikana. Mitä mieltä olette tällaisesta sekakäytön tavasta, kun valikosta kuitenkin valitsin akkukäytön? Nyt ehkä kamera luulee, että on huippuhyvät tuoreet akut kamerassa, ja niiden jännite 1,35 volttia, vai mitä? Itselleni järjestely sopii vallan mainiosti. Yleensä ei tarvitse kantaa mukana vara-akkuja, eikä varaparistoja. Mutta sellainenkin onnistuisi kätevästi esim. tulitikkulaatikossa, tai vanhassa pyörän paikkarasiassa. Jos ei halua farkun pikkutaskuun tunkea. Ettei unohdu pyykinpesuun paristo sähköistämään vaatteita.
Mitä kameroita nykyään on AA-paristoilla toimivia Suomen markkinoilla? Tuleeko tähän vain raivoisa vastaus, että sinä olet sitkeä vanha jäärä, ja ryhtynyt sekakäyttäjäksikin vielä?
AA-paristot ja AA-akut
56
1040
Vastaukset
Kameroista saa pienempiä ja sirompia Li-Ion akuilla. Niistä saa paremmin virtaa esimerkiksi salamalle. Vara-akkukin menee taskussa paremmin kuin patterit.
- Sekakäyttäjä
Olen huomannut jotain samankaltaista kuin nimimerkki kfjkashjfh: "Hyvin ne ennen toimi AA-akuilla. Latauksella sai 350-450 kuvaa."
Näin joku vanha Coolpix varsinkin, joka osasi tarjota valikossa akkukäytön vaihtoehdon. Ja pieni näyttöruutu kulutti vähän virtaa. Mutta uudempi Coolpix on ollut erilainen.
NiMH-akut eivät tosiaan säilytä virtaa kovin kauan. Siinä mielessä alkaliparisto on parempi esim. taskulamppuun, jota käytellään erittäin harvoin lyhyitä aikoja kerrallaan.
Mutta kameroiden suunnittelussa on mielestäni kummallisia puutteita, kuten aloitusviestissäni yritin todistella. AA olisi kelvannut ihan hyvin virtalähteeksi kameroihin, jos ei olisi laitettu mitään virran voimakkuuden kyttäilyä kameran toimintaan.
Jos itse olisin kompaktikameroiden suunnittelija jossain tehtaassa, luultavasti haluaisin jotain ihan erilaista:
- Ei mitään virran voimakkuuden kyttäilyä ollenkaan. Jos kamera saa kuvan talletettua, sitten saa talletettua. Mutta väärää toimintaa on kameran kiukutella kesken tallennuksen, jättää kuva tallentamatta ja ryhtyä näyttämään minuuttitolkulla valkeaa kirkasta kuvaa, jossa teksti "Akku lopussa". Täysin hölmöä. Näin Coolpix teki ennen kuin ryhdyin sekakäyttäjäksi: laitoin paristotilaan sekä akun että pariston. Lakkasi nikottelemasta.
- Sivutolkulla monimutkaisia ohjelmia ja valikoita ei mielestäni ole kaikista paras käyttöliittymä. Mieluummin joku audiolaitteen ekvalisaattoria muistuttava palkkirivistö. Yhteen palkkiin valotusaika, toiseen aukko, kolmanteen ehkä etäisyys, sitten polttoväli, valotuksen korjailu jne. OK-näppäimellä voisi vuorotella palkin kohdalla, asettaa joko automaatiksi tai käsisäädölle. Värien säätöön voisi olla palkeissa kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys, punaisen ja sinisen asteikko....
Eli käyttöliittymä voisi olla graafinen tai symbolinen, ekvalisaattorin palkkeja muistuttava. Kamera voisi muistaa, mitä palkkia säädettiin viimeksi, ja kuvatessa voisi helposti säätää sitä arvoa uudestaan ylös-alas-näppäimillä. Esim. valotuksen korjailu. Menu-näppäimellä voisi vaihtaa valotusarvojen menulta esim. värimenuun tai motoriikaan säätöön.
- Nyt kun on erilaisia VR-vakaajatoimintoja, jatkuvaa tarkennusta, sarjakuvausta, videokuvausta jne. jo kompaktikameroissa, niin tämäkin asia voisi olla jossain palkissa valittavissa nopeasti.
- Jatkuvaan tarkennukseen voisi olla palkki, millä viiveellä tai kuinka usein jatkuva tarkennus tarkentaa. Että 0 sekunninko välein, vai 1 sek välein... 5 sek välein. OK-näppäimellä voisi valita, onko jatkuva päällä vai kertatarkennus. Sähköä säästyisi, jos ei tarkennus turhaan surraa koko ajan, vaan esim. sekunnin välein. Vitkan säätö myös palkilla jossain rajoissa. OK:lla päälle tai pois.
Näin ajattelin, että kameran säätely voisi olla havainnollista, selkeää ja helppoa. Sen sijaan, että opiskella Nikonin käyttöohjekirjasta, mitä valtava määrä kuvausohjelmia tekee - missä ohjelmassa pakkosalama, missä BSS, missä mitäkin. Tosin Nikonin eduksi on mainittava, että Coolpix-kameroissa on kyllä varsin mainioita kuvausohjelmia - sitten kun itselle selviää, mitä tekevät, ja mitä haluaa käyttää.- Vetis14
"NiMH-akut eivät tosiaan säilytä virtaa kovin kauan. "
Vanhaa tietoa tämä. Luin, että valmistajat ovat jo monta vuotta parantaneet tätä ja paras oli eneloopit. Ostin ne, sekä laturin jossa tuli mukana vaihto "patterit", ladattavat tietenkin.
Eneloopeilla ottaa satoja kuvia ja säilyttävät virtaa. Ostin taskurahoistani Olympukseeni ja kalliit olivat, mutta erinomaiset.
Vetis 14v. - Sekakäyttäjä
Vetis14 kirjoitti:
"NiMH-akut eivät tosiaan säilytä virtaa kovin kauan. "
Vanhaa tietoa tämä. Luin, että valmistajat ovat jo monta vuotta parantaneet tätä ja paras oli eneloopit. Ostin ne, sekä laturin jossa tuli mukana vaihto "patterit", ladattavat tietenkin.
Eneloopeilla ottaa satoja kuvia ja säilyttävät virtaa. Ostin taskurahoistani Olympukseeni ja kalliit olivat, mutta erinomaiset.
Vetis 14v.Kiitoksia kommentista, ja onneksi olkoon. Olin kyllä lukenut tai kuullut Eneloop-akuista kauan sitten, mutta olin unohtanut jo. Internetistä voi löytyä monenlaista Eneloop-hakusanalla. Esim. tällä sivulla väitettiin, ettei Eneloop-akuissa ole muisti-ilmiötä (haittaamassa latausta?):
http://main.panasonic-eneloop.eu/en/faq
Muita selityksiä:
https://www.panasonic.com/global/consumer/battery/eneloop/whats.html
How to choose a battery: A battery chemistry tutorial
https://www.youtube.com/watch?v=saxYilLJ7yw
Haku Youtube-sivuilta:
https://www.youtube.com/results?search_query=eneloop chemistry
-Löytyi näitä, kun yritin etsiä tietoa, millaiseen kemiaan Eneloop perustuu. Aihe kiinnostaa, kun olen aiemmin lukenut mm. keksintöjen historiaa, ja kuinka sähkö keksittiin, varsinkin paristot.
Mutta seuraavalla sivulla on yllättävän erikoisia käyriä piirrelty koordinaatistoon. Väittää, että tuotteen päällä ilmoitetulla volttimäärällä on hyvin vähän tekemistä oikean lukeman kanssa! "The voltage printed on the cells, do not have much relation to actual voltage when using the cell. "
http://lygte-info.dk/info/ComparisonOfAABatteryChemistry UK.html - Sekakäyttäjä
Sekakäyttäjä kirjoitti:
Kiitoksia kommentista, ja onneksi olkoon. Olin kyllä lukenut tai kuullut Eneloop-akuista kauan sitten, mutta olin unohtanut jo. Internetistä voi löytyä monenlaista Eneloop-hakusanalla. Esim. tällä sivulla väitettiin, ettei Eneloop-akuissa ole muisti-ilmiötä (haittaamassa latausta?):
http://main.panasonic-eneloop.eu/en/faq
Muita selityksiä:
https://www.panasonic.com/global/consumer/battery/eneloop/whats.html
How to choose a battery: A battery chemistry tutorial
https://www.youtube.com/watch?v=saxYilLJ7yw
Haku Youtube-sivuilta:
https://www.youtube.com/results?search_query=eneloop chemistry
-Löytyi näitä, kun yritin etsiä tietoa, millaiseen kemiaan Eneloop perustuu. Aihe kiinnostaa, kun olen aiemmin lukenut mm. keksintöjen historiaa, ja kuinka sähkö keksittiin, varsinkin paristot.
Mutta seuraavalla sivulla on yllättävän erikoisia käyriä piirrelty koordinaatistoon. Väittää, että tuotteen päällä ilmoitetulla volttimäärällä on hyvin vähän tekemistä oikean lukeman kanssa! "The voltage printed on the cells, do not have much relation to actual voltage when using the cell. "
http://lygte-info.dk/info/ComparisonOfAABatteryChemistry UK.htmlTuttuun tapaan Suomi24 pätkäisi linkin poikki. Mutta jollain copy-paste- tai kopioi-liitä-toiminnoilla onnistunee laittaa linkki nettiselaimeen, osoiteriville (hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä).
- Virtamies
Vetis14 kirjoitti:
"NiMH-akut eivät tosiaan säilytä virtaa kovin kauan. "
Vanhaa tietoa tämä. Luin, että valmistajat ovat jo monta vuotta parantaneet tätä ja paras oli eneloopit. Ostin ne, sekä laturin jossa tuli mukana vaihto "patterit", ladattavat tietenkin.
Eneloopeilla ottaa satoja kuvia ja säilyttävät virtaa. Ostin taskurahoistani Olympukseeni ja kalliit olivat, mutta erinomaiset.
Vetis 14v.Eneloop oli Sanyo-merkin tekemiä, jotka ovat ne parhaat. Panasonicin akut ovat aina olleet hanurista, mutta osti Sanyon ja nyt akutkin toimivat. Minulla on Olympuksen E-5 kamera, johon tehdas lahjoitti pystykuvauskahvan ja mukana oli siihen sopiva muovikotelo, mihin sopi 6kpl AA-paristoja tai akkuja. Hätävara reissuun, jos ei pysty lataamaan akkuja, alkaaliparistojahan saa jokaisesta pienemmästäkin kyläkaupasta.
Paremmassa kamerassa on nappeja tärkeimmille toiminnoille. Itse hain mistä se panoraama-ohjelma löytyy. Ei ollut menu-napin takana. On se kiva kun valikoita on kolmen napin takana. Jos käyttää useampaa kameraa noi valikot ja napit tuppaavat unohtua. Jos pari kuukautta sitten on kuvannut jalustalla ja kamerassa on laukasuviive peilin ylösnoston jälkeen, huikea iso ja erikoinen valkotasapaino. valotuksen korjausta ym. menee hetki kunnes normaaliin kuvaukseen pääsee.
Eikös se kamera tarkenna kun painaa laukaisijaa. Pokkarissa kenties jatkuvasti. Kokemusta niistä vähän. Mikä tarkennusohjelma valita alkaa jo tuottaa vaikeuksia. Kasvotunnistus voi osua väärään henkilöön ja jopa taustan video-tauluun. Ja millä napilla sitä nyt saikaan siirrettyä. Sitten on se matriisi. Se valitsee puolestasi. Jos kaksi hlö:ä seinän edustalla, niin usein seinä on terävä. Sitten on se hankalasti liikuteltava tarkennuspiste. Lisäksi vielä jatkuva, kerta, niiden sekamuoto eli auto tarkennus. Matriisin tarkennuspisteiden määrää voi vaihtaa. Mikä raivostuttavinta tarkennuspistettä ei voi liikutella koko näytöllä vaan ainoastaan keskustassa. Takanäytöllä sentään koko kuva-alalla. Paras tapa tarkentaa on pistää kamera jalustalle ja suurentaa kuva takanäytöllä ja säätää käsin. Valikoissa taisi olla vielä jotain seuranta, ennakointi ja 3d-juttuja. Joskus sattumalta onnistuu. Kuten turnajaisista minulla on kuva jossa miekka halkaisee omenan. Mutta se on sitä ennakointia.
Seuraavan kerran kun menen festareille pitää miettiä mikä tarkennustapa olisi paras. Entä valotus - niissä vilkkuvien valojen loisteessa on hetkiä kun artistin kasvoille tulee hyvä valo - ilman taustalla olevaa valomerta. Ihailen niitä jotka saavat konserteissa hyviä kuvia.- Sekakäyttäjä
Otan osaa. Kyllä valikkolabyrintti on monessa nykyajan laitteessa melko järkyttävä. Itselläni on ollut käytössä sellainen versio Nikon Coolpix -kompaktikameraa, että se vekkuli osaa jopa valita automaattisesti kuvausohjelmaa, tilanteen mukaan, jos käyttäjä valitsee tällaisen toimintatavan. Tällaista toimintatapaa nimitetään Nopea kuva -tilaksi. Kuvatessa ei sitten jaksa muistaa, lukitseeko tämä tai tuo ohjelma tarkennusta jonnekin, tai pitkittääkö suljinaikaa, tai pitääkö varoa jotain erityistä, jos kamera arpoo käyttöön tämän tai tuon ohjelman. Että tuleeko lotto, bingo, pitkäveto, vai värisuora.
Asian olen ratkaissut näin, että olen
- opiskellut, kertaillut, lueskellut käyttöohjetta silloin tällöin, mutta myös
- kamerasta itsestään löytyviä ohjeita, kuvausohjelmavalikosta kysymysmerkillisen näppäimen avulla,
- keskittynyt muistamaan muutaman kuvausohjelman toimintatapoja, ja
- vertaillut esim. värisävyjä ja suljinaikoja, joita eri ohjelmilla saa.
Esim. jonain iltana kun järvellä oli runsaasti sinisen ja valkoisen sävyjä, sekä ilta-auringon valo kajastamassa /leimuamassa oranssina pilvien läpi, kokeilin erilaisia maisemakuvausohjelmia. Iltahämärän kuvausohjelmalla sai erittäin sinertävän sävyisen kuvan, kuin eri planeetalta. Auringonlaskun kuvausohjelmalla sai sävyihin korostumaan valkoisen ja hiukan oranssia. Mutta kumpikaan ohjelma ei mielestäni kuvannut sitä tunnelmaa, jota tilanteessa oli - kaikki mahdolliset värit ja sävyt.
Erityisen vekkulia kamerassa on tarkennuksen lukitus. Ilotulitusohjelmassa kamera näyttää todella lukitsevan tarkennusta äärettömään, niin ettei laukaisunäppäimellä tapahdu mitään tarkentamisen näköistä enää, vaan vihreä AF-valo palaa jatkuvasti merkkinä tarkennuksen valmiudesta. Mutta entäs maisemakuvausohjelma. Kamera neuvoo, että tarkennus lukitaan äärettömään. Mutta kun valitsin maisemakuvausohjelman, näytti siltä, että kameran tarkennus alkoi kuitenkin sahata sen mukaan, mihin kulloinkin osoitin kuva-alan keskikohdan. Tein sellaisen päätelmän /havainnon, että tässä ohjelmassa kamera ehkä tarkentaa lähellä olevaan kohteeseen, johon tähdätään, mutta laskee /sovittaa terävyysalueen sellaiseksi, että syvyysterävyys riittää ko. kohteesta äärettömään asti.
Toisin sanoen, summa summarum, kameroissa saattaa olla mainiota hienoa automatiikkaa, jota ei ole osattu edes kunnolla dokumentoida ja ohjeistaa käyttöohjeisiin asti. Ehkä eri henkilöt ovat valmistaneet toiminnot ja käyttöohjeet, ja kääntäneet, eikä kaikki tieto kulje täydellisesti, tai saattaa olla väärinkäsityksiä?
Joten, menestystä omien laitteiden tutkimiseen, kokeiluun, leikkimiseen, selvittämiseen.
- Sekakäyttäjä
Minkä takia joidenkin laitteiden käyttöohjeissa on neuvottu, ettei saa käyttää sekaisin
- akkua ja paristoa, tai
- vanhaa, lähes tyhjää paristoa ja uutta, täydempää paristoa?
Syntyykö jännitteiden erosta jotain oikosulun mahdollisuutta, tai muuta vaaraa? Ikään kuin virta lähtisi luistelemaan takaisinpäin sinne, missä on pienempi voima? Siis, jos sekakäyttää akkua (1,2 V) ja paristoa (1,5 V), niin onko järjestyksellä väliä?
Kun sekakäyttäjäksi ryhdyin, olin huomaavinani, että järjestyksellä saattaa olla hieman merkitystä. Palkin täyteys suurempi tietyllä järjestyksellä: paristo sopi ehkä paremmin reunaan ja akku keskemmälle. Eli virta ehkä kiertää tiettyyn suuntaan kameran paristotilassa, tai laite mittaa jännitettä paristotilan tietystä kohdasta, jossa uusi tuore paristo harhauttaa kameran mukavasti luulemaan, että nyt on tuliterät täydet akut.
Vielä jos innostun vaihtamaan vanhat kuluneet NiMH-akut pois käytöstä kokonaan, ja ottamaan niiden tilalle uudet, niin avot, johan alkaa kamera piristyä ja puksuttaa kuvia kortille reippaasti.Sen takia koska jos kulutat näitä akkuja yhdessä, on hyvin mahdollista että jossain vaiheessa paristo sulaa ja tuhoaa kameran samassa jos siinä oleva virta putoaa liian matalaksi.
Koska joka tapauksessa laite käyttää sarjakytkennällä molemmista virtaa samassa suhteessa, se akuista jossa on vähemmän potentiaalienergiaa saattaa pudota liian matalalle.
Pääosin kannattaa käyttää vain samantyyppisiä akkuja kerralla (esim. kaikki täysinäisiä litiumeja, tai kaikki alkalineja, tai kaikki akkuja...)
- eneloopit-hyviä
Alkaliparistoilla Canon Powershot A-sarjan kameroilla sai otettua tuskin kymmentä kuvaa.
Eneloopeilla olikin sitten kokonaan eri asia. - Powershot
Mistä noita voi edullisesti hankkia? Pitäs varmaan ostaa hyvä laturi myös.
- setoimiihyvin
Mun kamerassa täytyy valita käyttääkö akkuja vai paristoja.
- Sekakäyttäjä
Latureista.
Olen huomannut, että latureiden virran voimakkuudessa on valtavia eroja. Halpamarketeissa on myyty pikalatureita, joissa virran voimakkuus ampeereja, tai tuhansia milliampeereja. Kuvittelisin, että näillä saattaisi pystyä sulattamaan jotain metallilankoja melko pehmeiksi. Yleensä akuissa on valmistajilta ohje käyttää pienempää virran voimakkuutta.
Joltain kirpputorilta saattaa löytää muutamalla eurolla vanhan laturin, jossa voimakkuus esim. 50 tai 100 milliampeeria. Mitäkö merkitystä tällä sitten?
Pikalataus kuluttaa akkua. Akku lämpenee ladatessa. Akun käyttöikä saattaa jäädä pieneksi. Olen käytellyt mieluummin 50 tai 100 milliampeerin virtaa sen takia, että
- akut säilyisivät käyttökelpoisina pidempään ja
- on vähemmän riskiä tulla ylilataus.
Latauskertoimeksi sopii 1,4. Eli jos akun kapasiteetti on 2000 milliampeeria, latausajan voi laskea esim. 100 milliampeerin virralle:
1,4 * 2000 /100 = 28 tuntia.Minulla pikalaturilla Vartan Ready2Use akut kestivät kolme vuotta ja kuvien määrä putosi n. 700:sta n. 400:n latauksella. Tosin aikaisemmat Vartan Power Accut menivät alle vuodessa pilalle. Kun käyttää kunnon akkuja ei tuolla ole väliä.
Halvoissa hitaissa latureissa välttämättä ei ole mitään lopetusautomatiikkaa.- Vetis14
En ymmärrä. Niin pihi en ole minäkään. Mä jätän yöksi lataukseen ja aamulla ovat valmiit.
Vetis 14v. - nyky_aikainen
Pikalaturilla lataa tyhjästä täyteen 20min ja ihan sama vaikka akkujen kestoikä lyhenisikin, ostaa sitten uudet, vaan hyvinhän nuo eneloopit kestäneet. Jos 28 tuntiakin pitää ootella jotain akkujen latautumista, niin ei se ole enää tätä päivää.
- Sekakäyttäjä
okaro kirjoitti:
Kuka idiootti lataa 28 tuntia?
"Kuka idiootti lataa 28 tuntia?"
Näinpä okaro epäili idiooteiksi esim. kaikkia, joilla on ladattava lankapuhelin, puhelimessa AA-akut, ja latausaseman virta muutamia kymmeniä milliampeereja.
Olen ladannut yli 28 tuntia, koska on akuissa suurempi kapasiteetti kuin edellä mainittu 2000 mA. Pitkä lataus vähällä virralla on helppo: lataus käyntiin ja vaikka seinäkalenteriin voi merkata L-kirjaimen, minkä päivän tienoilla latauksen arvelee valmistuvan. Kamera kun käy kahdella akulla, niin toiset kaksi voi säilytellä laturissa. Pienellä virralla ei ole hirveää riskiä ylilatauksesta. Jos vaikka akut unohtuisivat laturiin vielä yhdeksi päiväksi.
Joissakin latureissa on ajastettu, automaattinen, tai kytkimellä valittavaksi, varsinainen latausaika muutaman tunnin verran, muutaman sadan milliampeerin virralla. Sitten ajastetun latauksen jälkeen laturi syöttää akkuun "ylläpitovirtaa", ehkä noin 50 milliampeerin virtaa. Tästäkin on se etu, ettei ole kiirettä ottaa akut pois laturista. Mutta sitten kun otettaisiin, voivat olla täpötäynnä, valmiina käyttöön. En minä näissä käytännöissä ole mitään idioottimaista ole huomannut. - 102030405060
NiMh akkujen lataus. NiMh akkuja on parasta ladata hyvin nopeasti:
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_nickel_metal_hydride
"It is difficult, if not impossible, to slow charge a NiMH battery."
Liian hidas lataus aiheuttaa akulle muisti ilmiötä.
Noin 70% lataustasolle asti, akkujen pitäisi pysyä viileänä. Akkujen lämpeneminen on siis sen merkki, että ne ovat täysiä ja latauksen voi lopettaa.
Jos laturi paistaa akkuja, se on huono laturi, joka kannattanee vaihtaa . . .
Eikö nykylaturien pitäisi osata lopettaa lataus itsestään, kun tulkitsevat akun täydeksi?
Sitten Lithium Ioni akkujen lataus on vähän erilainen homma, mutta toki niillä on ihan erilaiset jännitteetkin:
https://www.digikey.com/en/articles/techzone/2016/sep/a-designer-guide-fast-lithium-ion-battery-charging Sekakäyttäjä kirjoitti:
"Kuka idiootti lataa 28 tuntia?"
Näinpä okaro epäili idiooteiksi esim. kaikkia, joilla on ladattava lankapuhelin, puhelimessa AA-akut, ja latausaseman virta muutamia kymmeniä milliampeereja.
Olen ladannut yli 28 tuntia, koska on akuissa suurempi kapasiteetti kuin edellä mainittu 2000 mA. Pitkä lataus vähällä virralla on helppo: lataus käyntiin ja vaikka seinäkalenteriin voi merkata L-kirjaimen, minkä päivän tienoilla latauksen arvelee valmistuvan. Kamera kun käy kahdella akulla, niin toiset kaksi voi säilytellä laturissa. Pienellä virralla ei ole hirveää riskiä ylilatauksesta. Jos vaikka akut unohtuisivat laturiin vielä yhdeksi päiväksi.
Joissakin latureissa on ajastettu, automaattinen, tai kytkimellä valittavaksi, varsinainen latausaika muutaman tunnin verran, muutaman sadan milliampeerin virralla. Sitten ajastetun latauksen jälkeen laturi syöttää akkuun "ylläpitovirtaa", ehkä noin 50 milliampeerin virtaa. Tästäkin on se etu, ettei ole kiirettä ottaa akut pois laturista. Mutta sitten kun otettaisiin, voivat olla täpötäynnä, valmiina käyttöön. En minä näissä käytännöissä ole mitään idioottimaista ole huomannut.Ladattava lankapuhelin nyt on hieman eri asia. Se on normaalisti telineessä odottamassa. Tosin ei siinäkään 28 tunnin latausaika ole hyvä. Jos puhu alut tyhjäksi pitäisi odottaa päivä latausta.
- nyky_aikainen
102030405060 kirjoitti:
NiMh akkujen lataus. NiMh akkuja on parasta ladata hyvin nopeasti:
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_nickel_metal_hydride
"It is difficult, if not impossible, to slow charge a NiMH battery."
Liian hidas lataus aiheuttaa akulle muisti ilmiötä.
Noin 70% lataustasolle asti, akkujen pitäisi pysyä viileänä. Akkujen lämpeneminen on siis sen merkki, että ne ovat täysiä ja latauksen voi lopettaa.
Jos laturi paistaa akkuja, se on huono laturi, joka kannattanee vaihtaa . . .
Eikö nykylaturien pitäisi osata lopettaa lataus itsestään, kun tulkitsevat akun täydeksi?
Sitten Lithium Ioni akkujen lataus on vähän erilainen homma, mutta toki niillä on ihan erilaiset jännitteetkin:
https://www.digikey.com/en/articles/techzone/2016/sep/a-designer-guide-fast-lithium-ion-battery-chargingOlen käyttänyt tuollaista laturia nyt n. kaksi vuotta, eikä ole valittamista. Laturissa on myös pieni puhallin, joka jäähdyttää ladatessa akkuja, joten akut ei pääse ylilämpenemään nopeassa latauksessa. https://www.scandinavianphoto.fi/tuote/5958413/gp/akkulaturi-powerbank-v800c-sis-4kpl-gp-2700-mah-nihm-paristoa
Myös muiden valmistajien akkuja olen ladannut, nykyisin Panasonicin enelooppeja ja hyvin toimii. nyky_aikainen kirjoitti:
Olen käyttänyt tuollaista laturia nyt n. kaksi vuotta, eikä ole valittamista. Laturissa on myös pieni puhallin, joka jäähdyttää ladatessa akkuja, joten akut ei pääse ylilämpenemään nopeassa latauksessa. https://www.scandinavianphoto.fi/tuote/5958413/gp/akkulaturi-powerbank-v800c-sis-4kpl-gp-2700-mah-nihm-paristoa
Myös muiden valmistajien akkuja olen ladannut, nykyisin Panasonicin enelooppeja ja hyvin toimii.Hirveitä hintoja porukka maksaa jostain laturista. Minä maksoin 18 euroa Bilteman laturista.
- nyky_aikainen
okaro kirjoitti:
Hirveitä hintoja porukka maksaa jostain laturista. Minä maksoin 18 euroa Bilteman laturista.
Vaikka se ei varmaan sulle kuulu mitä kukakin maksaa ja mistäkin, niin todettakoon, että en ole maksanut kaksi vuotta sitten noin paljoa, oli joku tarjous 4 akkua ja laturi oli jotain 49€. Jos maksat laturista 18 ja siihen päälle 4 kpl 2700mAh AA laatuakkuja , niin eipä tuo mene kauas viidestä kympistä. Mihinkään Biltean ym halpahallin vastaavaan laturiin en tuhlaa enää rahojani, ne koettu ja nähty aikaa sitten.
- Sekakäyttäjä
102030405060 kirjoitti:
NiMh akkujen lataus. NiMh akkuja on parasta ladata hyvin nopeasti:
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_nickel_metal_hydride
"It is difficult, if not impossible, to slow charge a NiMH battery."
Liian hidas lataus aiheuttaa akulle muisti ilmiötä.
Noin 70% lataustasolle asti, akkujen pitäisi pysyä viileänä. Akkujen lämpeneminen on siis sen merkki, että ne ovat täysiä ja latauksen voi lopettaa.
Jos laturi paistaa akkuja, se on huono laturi, joka kannattanee vaihtaa . . .
Eikö nykylaturien pitäisi osata lopettaa lataus itsestään, kun tulkitsevat akun täydeksi?
Sitten Lithium Ioni akkujen lataus on vähän erilainen homma, mutta toki niillä on ihan erilaiset jännitteetkin:
https://www.digikey.com/en/articles/techzone/2016/sep/a-designer-guide-fast-lithium-ion-battery-chargingSitten kommentoimaan hieman väitteitä.
<< NiMh akkujen lataus. NiMh akkuja on parasta ladata hyvin nopeasti:
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_nickel_metal_hydride >>
Mielestäni tuossa patteriyliopiston jutussa sotkettiin asioita tasan päinvastaiseksi, kuin mitä oikein ja totta on. Ihmeteltiin, miksi tapahtuu akuille näitä ja noita vaurioita. Vastaus: Juuri nimenomaan suuren ampeerimäärän takia latauksessa. Vanhat NiCd-akkulaturit 80-luvulla käyttivät lataamiseen todella pieniä virtamääriä verrattuna niihin rautanaulansulatuslatureihin, joita nykyään myydään halpamarketeissa pikalatureina NiMH-akuille. Ei näissä mitään ihmeellistä rakettitähtitiedettä ole. Virtamäärä, ampeerimäärä on erilainen. Sen pitäisi löytyä laitteen sähköteknisistä teksteistä, esim. "1000 mA" tai "270 mA" voi olla virranvoimakkuuden lukema. Lisäksi on keksitty kaikenmaailman ihmeellisiä "trickle charge" toimintoja, että laturi puskee mielettömän voimakkaalla virralla sähköä akkuun jonkin aikaa, sitten pitää tauon, että akku ei räjähtäisi, ja hetken jäähdyttelyn jälkeen taas laturi tunkee valtavaa virtamäärää, jolla akku kuumentuu.
"It is difficult, if not impossible, to slow charge a NiMH battery."
"Liian hidas lataus aiheuttaa akulle muisti ilmiötä."
Ei ole mahdotonta ladata NiMH-akkuja hitaasti. Olen käyttänyt 50 ja 100 milliampeerin virtamääriä jo vuosikausia akkujen lataamiseen. Akkujen vanhetessa on tullut vain sellaista ongelmaa, että jännite jää pieneksi. Akut saattavat antaa virtaa järkyttävän pitkään esim. pienelle maailmanradiolle: ääni kuuluu hyvin, skannaus toimii, automaattinen muistintäyttö toimii, jne. Mutta kun jännite on alhainen, se ei riitä kovin hyvin LCD-näytölle, vaan numerot näkyvät edestäpäin melko himmeinä. Kellonaika ja taajuus näkyvät kuitenkin yläviistoon katsottaessa tarpeeksi tummina. Tuosta himmeydestä johtuen monesti olisi luullut, että virta loppuu juuri kohta, ja päästään taas latailemaan. Mutta sitä riitti kuitenkin seuraavaan päivään... ja seuraavaan... ja seuraavaan... ja seuraavaan.. ja seuraavaan. Kuin Duracell-pupulla. Mielestäni ovat tyhjänpäiväisen surkeita tuollaiset tieteilyt, että mittaillaan akuista yleismittarilla jotain jännitettä, ja tehdään siitä pitkälle menevä johtopäätös, että onpa huonossa kunnossa, ostetaan uudet. Sähkötekniikan alaan kuuluu sellainen tieto, ettei sähkö ole pelkkää jännitettä (V, voltteja), vaan myös virtaa (A, ampeereja). Monesti sähkölaitteiden kuluttamaa sähkön määrää ilmoitetaan watteina (W, teho, lasketaan kertolaskulla voltit kertaa ampeerit). Esim. taulu-tv:n kulutus saattaa olla 100 W, maailmanradion kulutus 150 milliwattia, tietokoneen kulutus alle 20 wattia, jne.
Muisti-ilmiötä on aiheuttanut se, ettei akuista pureta virta pois ennen uutta latausta.
<< Noin 70% lataustasolle asti, akkujen pitäisi pysyä viileänä. Akkujen lämpeneminen on siis sen merkki, että ne ovat täysiä ja latauksen voi lopettaa.
Jos laturi paistaa akkuja, se on huono laturi, joka kannattanee vaihtaa . . . >>
Ei pidä paikkaansa tämäkään mielestäni. Kuumenemista aiheuttaa voimakas virta, suuri ampeerimäärä. Hitaalla latauksella akut eivät ehkä tunnu lämpenevän ollenkaan, vaikka ladattaisiin erittäin täyteen.
<< Eikö nykylaturien pitäisi osata lopettaa lataus itsestään, kun tulkitsevat akun täydeksi? >>
Samassa keskustelussa yllä on esitetty, miten valtavia eroja jännitelukemissa voi olla eri tyyppisten ja eri merkkisten akkujen välillä eri tilanteissa. Jos laturi toimii jonkin tietyn akkumerkin mukaan jännitettä kyttäillen, että automaattisesti lopettaisi tietyn jännitteen saavuttamisen jälkeen, niin ei se ole mitään pätevää ehdotonta universaalia kaikille merkeille ja malleille sopivaa tietoa.
Joissakin latureissa on ajastin. Käyttäjä voi kytkeä ajaksi jonkin vaihtoehdon, jotain tuntimäärää, esim. 4 tai 8 tuntia - jonka jälkeen laturi tiputtaa ampeerimäärän esim. kolmesta sadasta, "ylläpitovirran" tasolle, muutamaan kymmeneen ampeeriin ehkä. Omasta laturista tai sen käyttöohjeesta saattaa löytyä näitä ampeerilukemia ja tuntimääriä.
Ajastimia on myyty erikseen, pistorasioihin sopivia malleja. Mekaanisia ja digitaalisia. Joissakin digitaalisissa on "count-down timer" eli ajastimeen saa helposti näppäiltyä aikamääräksi esim. 2 tuntia, jonka jälkeen ajastin sammuttaa virran - tai käynnistää, kumpaa toimintoa käyttäjä valitsee.
Yllä esittämäni laskukaava on kuitenkin melko helppo mielestäni. Jos akkujen kapasiteetti on 3000 milliampeerituntia, ja laturin virranvoimakkuus jatkuvasti tasainen 300 milliampeeria, niin sitten on helppoa laskea jakolaskulla
- latausajaksi 10 tuntia, jos halutaan lataus, joka säästää akkuja; mahdollistaa erittäin pitkän käyttöiän, tai
- latausajaksi 14 tuntia, jos halutaan käyttää akun koko kapasiteetti. nyky_aikainen kirjoitti:
Vaikka se ei varmaan sulle kuulu mitä kukakin maksaa ja mistäkin, niin todettakoon, että en ole maksanut kaksi vuotta sitten noin paljoa, oli joku tarjous 4 akkua ja laturi oli jotain 49€. Jos maksat laturista 18 ja siihen päälle 4 kpl 2700mAh AA laatuakkuja , niin eipä tuo mene kauas viidestä kympistä. Mihinkään Biltean ym halpahallin vastaavaan laturiin en tuhlaa enää rahojani, ne koettu ja nähty aikaa sitten.
Minä maksoin akuista 11,90 eli yhteensä kolme kymppiä.
Olipa hyvä tietoisku akuista. Itse olen käyttänyt Powerex MH-C9000 laturia.
Akku kannattaa purkaa ja sitten ladata täyteen. Vältetään muisti ongelma. Näin väitetään monessa paikassa. Pitäneekö paikkansa enää? Tuossa laturissa myös toiminto, jolla voi purkaa ja ladata akun useamman kerran. Mahtaako moisesta olla hyötyä? Itse en ikinä ole käyttänyt. Akkuja joita tuo Powerex ei suostu enää lataamaan olen saanut ladattua halvalla pienivirtaisella laturilla. Akut kelpaavat hyvin kauko-ohjaimeen ym. vähän virtaa tarvittavaan käyttöön. Latausten määrää en ole laskenut akkua kohden. Mainoksissa luvataan jopa 1000 kertaa...
Oman hammasharjan latautuminnen kestää kauan. Ei ehkä ihan sitä mainittua 28 tuntia. Varmasti on muitakin pienellä virralla ladattavia laitteita. Pistin aamulla latautumaan ja ainakin vielä vilkuttaa. Pisin latausaika itsellä kai diesel-auton iso akku turhan pienellä laturilla. Kun oli koko viikonlopun laturissa täytty siksi paljon, että auton sai käyntiin pakkasella. Painoin muistaakseni 22 kiloa. Minusta henkilöautossa iso. Muista vehkeistä ei kokemusta.
Fuji kamerassani on kehnot akut ja huono laturi. Piti ostaa laturi jolla saa kaksi kameran akkua kerralla ladattua. Latausvirta 650 mA ja kun yhdellä akulla saa vähän kuvia pitää olla useampi akku. Nyt saa 3 akkua kerralla ladatuksi. Yhellä laturilla 3 akkua kestäisi järkyttävän kauan.- Sekakäyttäjä
Tällaisia Eneloopin myyjiä löytyi:
https://www.akkula.fi/4kpl-AA-2550-mAh-Eneloop-Pro
http://www.motonet.fi/fi/tuote/477654/Eneloop-Pro-esiladattu-AA-2500mAh-akkuparisto-4kpl
Tällaisella hakukoneen haulla:
http://results.metabot.ru/?st=hinta eneloop&wd=0&ln=1
Mainostivat, että Eneloop-akut ovat ladattavissa uudelleen 500 kertaa. Joten siitä voi laskea, montako senttiä per akku, per lataus. Alkaliparistojen hinnat ovat pyörineet 20 sentin tienoilla per paristo, ja siitä ylöspäin. Akun käyttökerran hinta ilman sähkön hintaa noin 1800 / 4 / 500, eli alle sentin per käyttökerta? Menikö laskelma oikein?
"Toimii hyvin vielä -20 asteen pakkasessa"
Tämä Akkulan mainoksen teksti on erittäin yllättävä. Yleensä akut ovat jähmettyneet toimimattomiksi pakkaskelillä ennen pitkää. Perustuu kai siihen, että akuissa on nestettä, jossa hiukkaset vaeltavat latauksen aikana yhteen suuntaan, käytön aikana toiseen. Eri valmistajilla erilaisia nesteitä, ja erilaisia eristeitä, ilmeisesti?- Pieleen.meni
Ei mennyt. 4 kpl alkaliparistoja (kunnollisia) et saa 80 centillä.
- Sekakäyttäjä
Pieleen.meni kirjoitti:
Ei mennyt. 4 kpl alkaliparistoja (kunnollisia) et saa 80 centillä.
AA-alkaliparistojen hinnoista
En tiedä, mitä pidät kunnollisena. Olen seuraillut LED-lamppujen tarjonnan kehitystä ja siinä sivussa myös AA-alkaliparistoja. Yleensä ruokamarketeissa on jokin halpamerkki, kauppaketjun omaa tuotemerkkiä, ehkä pitkien alihankintaketjujen välttämiseksi, jotta saadaan kilpailtua hinnat alas. Esim.
- S-market: Rainbow
- K-kauppa: Pirkka
- LIDL: Aerocell
- Tokmanni: Energy
Monesti pakkauksia on tarjolla eri kokoja siten, että AA-alkaliparistojen kappalehinta on kalliimpi 4 kpl pakkauksessa, ja halvempi isoissa pakkauksissa. Tuo mainitsemani 20 sentin kappalehinta on pyöristys. Yleensä halvimmat normaalihinnat alle 30 senttiä per paristo. Syksyllä oli tarjous 48 paristoa 10 eurolla, eli lähellä 20 senttiä kappalehinta.
Tehoista
Jos kompaktikamerassa on litiumakun jännite 3,7 volttia ja kapasiteetti 700 mAh, niin teho on suunnilleen sama kuin 1,2 voltin AA-kokoisella NiMh-akulla, jossa kapasiteetti 2100 mAh. Toisin sanoen, niissä on sähköä, tehoa suunnilleen yhtä paljon watteina. Saattaa kuulostaa yllättävältä litiumin kannattajille, että akussasi on sähköä korkeintaan suunnilleen vain sen verran kuin mahtuisi jo yhteen AA-akkuun?
Käyttöiästä
Joidenkin kameroiden käyttöohjeissa on mainittu, montako kertaa litiumakkua voi ladata, ja paljonko yhdellä latauksella saa kuvia. Esim. 300 latauskertaa ja 300 kuvaa per kerta. Tästä voidaan sitten laskea, mitä eroa on esim. Eneloopilla ja litiumakulla:
- jos litiumakun hinta on 60 euroa, se tarkoittaa 20 senttiä per kerta
- jos kahdella Eneloopilla saa saman määrän kuvia (300) ja hinta per latauskerta = 2x0,9 senttiä, niin sitten litiumakun käyttö tulee yli kymmenkertaiseksi hinnaltaan, Enelooppeihin verrattuna!
Johtopäätöksiä
Joku tietysti voisi oikaista, jos tässä tuli jokin laskentavirhe. Mutta tuntuu vähän hölmöltä, miksi vanhaa perinteikästä AA-teknologiaa olisi aliarvostettu, kun litiumakulla saadaan vain niitä etuja, että akun muoto voi olla litteämpi, ja lataus ehkä helpompi, ilman tyhjennystä?
Käytännössä kuitenkin moni litiumakulla toimiva kompaktikamera on paksumpi kuin AA-akun koko. Ja AA-akut voi tyhjentää eri laitteessa, tai jotkut laturit osaavat myös tyhjennyksen. - laadun.mukaan
Juuri nämä luettelemasi olivat esimerkkejä niistä halppiksista, joista sitä virtaa ei tunnu riittävän. Duracellit ovat esimerkki hyvistä pattereista.
Sekakäyttäjä kirjoitti:
AA-alkaliparistojen hinnoista
En tiedä, mitä pidät kunnollisena. Olen seuraillut LED-lamppujen tarjonnan kehitystä ja siinä sivussa myös AA-alkaliparistoja. Yleensä ruokamarketeissa on jokin halpamerkki, kauppaketjun omaa tuotemerkkiä, ehkä pitkien alihankintaketjujen välttämiseksi, jotta saadaan kilpailtua hinnat alas. Esim.
- S-market: Rainbow
- K-kauppa: Pirkka
- LIDL: Aerocell
- Tokmanni: Energy
Monesti pakkauksia on tarjolla eri kokoja siten, että AA-alkaliparistojen kappalehinta on kalliimpi 4 kpl pakkauksessa, ja halvempi isoissa pakkauksissa. Tuo mainitsemani 20 sentin kappalehinta on pyöristys. Yleensä halvimmat normaalihinnat alle 30 senttiä per paristo. Syksyllä oli tarjous 48 paristoa 10 eurolla, eli lähellä 20 senttiä kappalehinta.
Tehoista
Jos kompaktikamerassa on litiumakun jännite 3,7 volttia ja kapasiteetti 700 mAh, niin teho on suunnilleen sama kuin 1,2 voltin AA-kokoisella NiMh-akulla, jossa kapasiteetti 2100 mAh. Toisin sanoen, niissä on sähköä, tehoa suunnilleen yhtä paljon watteina. Saattaa kuulostaa yllättävältä litiumin kannattajille, että akussasi on sähköä korkeintaan suunnilleen vain sen verran kuin mahtuisi jo yhteen AA-akkuun?
Käyttöiästä
Joidenkin kameroiden käyttöohjeissa on mainittu, montako kertaa litiumakkua voi ladata, ja paljonko yhdellä latauksella saa kuvia. Esim. 300 latauskertaa ja 300 kuvaa per kerta. Tästä voidaan sitten laskea, mitä eroa on esim. Eneloopilla ja litiumakulla:
- jos litiumakun hinta on 60 euroa, se tarkoittaa 20 senttiä per kerta
- jos kahdella Eneloopilla saa saman määrän kuvia (300) ja hinta per latauskerta = 2x0,9 senttiä, niin sitten litiumakun käyttö tulee yli kymmenkertaiseksi hinnaltaan, Enelooppeihin verrattuna!
Johtopäätöksiä
Joku tietysti voisi oikaista, jos tässä tuli jokin laskentavirhe. Mutta tuntuu vähän hölmöltä, miksi vanhaa perinteikästä AA-teknologiaa olisi aliarvostettu, kun litiumakulla saadaan vain niitä etuja, että akun muoto voi olla litteämpi, ja lataus ehkä helpompi, ilman tyhjennystä?
Käytännössä kuitenkin moni litiumakulla toimiva kompaktikamera on paksumpi kuin AA-akun koko. Ja AA-akut voi tyhjentää eri laitteessa, tai jotkut laturit osaavat myös tyhjennyksen.700 mAh ei ole nykypäivää. Minun uusimmassa kompaktikameassa on 1250 mAh akku. Se painaa saman verran kuin yksi AA akku ja koko on pienempi. Ne käyttöiät, joita käyttöohjeissa mainitaan eivät merkitse mitään, Minulla lukuisista litiumioniakusta kaksi tarvikeakkuanon kulunut loppuun.
Koskaan en 60 euroa ole akusta maksanut. Yleensä hinta in ollut 10 euron pinnassa. Viimeksi maksoin 40 euroa, kun tilasin samasta paikasta kameran kanssa.- laadun.valvoja
Lisään vielä, "huonoista pattereista". Kaikenlaisia ampeereja voidaan ilmoitella, mutta laadukkaat pesevät ne huonommat mennen tullen. Pitäen virtaa, sekä ne kestävät kymmeniä (satoja) kertoja suuria purkausvirtoja, jota juuri kamerat vaativat. Tiedän kyllä asiasta enemmänkin, mutta näissä puitteissa ei sen enempää.
- Sekakäyttäjä
okaro kirjoitti:
700 mAh ei ole nykypäivää. Minun uusimmassa kompaktikameassa on 1250 mAh akku. Se painaa saman verran kuin yksi AA akku ja koko on pienempi. Ne käyttöiät, joita käyttöohjeissa mainitaan eivät merkitse mitään, Minulla lukuisista litiumioniakusta kaksi tarvikeakkuanon kulunut loppuun.
Koskaan en 60 euroa ole akusta maksanut. Yleensä hinta in ollut 10 euron pinnassa. Viimeksi maksoin 40 euroa, kun tilasin samasta paikasta kameran kanssa.Vastaavasti AA-akkuja on valmistettu suurempia kapasiteetteja kuin 2100 mAh.
Vertailun vuoksi: esim. 2700 uudempi kapasiteetti.
1250 / 700 - (2700 /2100) = 0,5. Eli litiumakun kapasiteetin nousu näyttäisi olevan suurempi - sikäli kuin jos tämä detalji mitään kertoo kehityksestä, että yleisesti litiumakkujen kapasiteetit kasvavat, kun uusia tulee markkinoille.
Jos litiumakulle mainitsemani hinta oli 6-kertainen halvempaan verrattuna, sittenhän litiumakun käyttö olisikin vain, laskelmiani korjatessani, Enelooppiin verrattuna 20 / (2x0,9) / 6 kertainen, eli ei yli 10-kertainen, vaan mieluummin 1,85-kertainen.
Saatiin uusi, korjattu lukema: litiumakun käyttö 1,85-kertaisesti kalliimpaa kuin Eneloop.
Itse pitäisin litiumakun suurimpana etuna sitä, ettei akkua tarvitse raastaa ulos laitteesta, eikä tyhjennellä. Kaikissa kameroissa, jotka toimivat AA-akuilla, ei ole NiMH-akun tyhjennyksen toimintoa. Tällainen olisi tarvittu muisti-ilmiön kiertämiseksi. Tai sitten akku täytyy ottaa kamerasta ulos, tyhjentää muulla laitteella, jne.
Luetteloita aiheesta AA-koolla toimivia digitaalikameroita - sekä järjestelmää että kompaktia:
https://www.ephotozine.com/article/top-10-best-aa-battery-powered-digital-cameras-2016-20942
http://www.digitalcamera-hq.com/categories/best-aa-battery-powered-digital-cameras/products
https://intl.target.com/s/aa battery digital camera
Kohdasta Physical valinnaksi AA:
https://www.dpreview.com/products/search/cameras?utm_campaign=internal-link&utm_source=mainmenu&utm_medium=text&ref=mainmenu#criterias=SpecsCoreParams,SpecsBatteryNew¶mSpecsCoreParamsBodyType=UltraCompact,Compact,LargeSensorCompact,SLRLikeCompact,RangefinderStyleMirrorless,SLRStyleMirrorless,CompactSLR,MidSizeSLR,LargeSLR¶mSpecsBatteryNew=AA
https://www.ebay.co.uk/b/Compact-AA-Digital-Cameras/31388/bn_9761203 Nuo tehokkaimmat NiMH-akut taitaa olla nopeasti itse purkautuvia. NiMH-akuissa kapasiteetissa otettiin hieman takapakkia, kun siirryttiin hitaan itsepurun akkuihin kymmenisen vuotta sitten.
Noilla suhteilla ei ole mitään merkitystä. Jos ostaa kameran, ei 20 euroa vara-akkuun ole kamalasti. Moni pärjää ilmankin. Koskaan minun ei ole tarvinnut kameran akku vaihtaa, koska paketissa ollut olisi mennyt vanhaksi.- Zemmottiis
Kai sä kuitenkin ymmärrät, että on eri asia ostaa se "vara-akku" R-Kioskilta. Sen vara akun täytenä pitäminenkin vaatii työtä esim. erintoten litiumakku tykkää olla aina täynnä, jos pitkää käyttöikää haluaa.
En ymmärrä mitä työtä sen täynnä pitäminen vaatii. Senkun kerran lataa täyteen. Varaus pysyy akussa pitkään.
- Miten.On
Puhelinvalmistajat lupaavat lithium-akun kestolle n. 3 viikkoa?
Mikä tämä Okaron mainitsema pitkä varaus siis on?
- Sekakäyttäjä
Saattaa olla, että olen selittänyt väärinkin tähän keskusteluun, ainakin trickle-sanaa ja akkukemiaa?
En ole kovin syvällisesti perehtynyt akkujen kemiaan, mitä kemiallisia prosesseja kussakin akkutyypissä tapahtuu, vai jotain hiukkasten vaellusta akun päästä toiseen. Englanninkielen termi trickle tarkoittaa tihkumista, ja trickle charge on selitetty pienellä virralla lataamiseksi.
Jos oikein olen ymmärtänyt, jotkut laturivalmistajat ovat käyttäneet tuota trickle-termiä päinvastaisesti: että laturi puskee voimakasta virtaa jonkinlaisina intervalleina, pulsseina tai sykäyksinä, ja pitää välillä taukoja, etteivät akut kuumene liikaa? Oliko minulla tässä väärinkäsitys?- asdddsss
https://www.reddit.com/r/videos/comments/82eihd/differences_between_batteries/
Tuossa hyvin informaativinen video jos osaa englantia. Saa suomenkielisen tekstityksen (automaattinen käännös googlelta).
- Vuoto-Ville
Tarina vuodosta.
Sähkölaitteita kun olen ostanut, joskus unohtui laitteen mukana tulleita paristoja kaappiin myyntipakkaukseen. Kun olen käyttänyt akkuja mieluummin. No, sitten muutaman vuoden päästä löytyi kaapista yllätys: paristoista oli valunut lientä, kirkasta, läpinäkyvää, pakkauksen sisälle.
Sitten siivoilin. Tiskialtaaseen lämmintä vettä, että voi välillä huuhtoa käsiä. Paperin paloihin imeytin nesteitä pakkauksesta ja paristoista. Pyrkimyksenä oli pyyhkiä ne kuiviksi. Laitoin muovipussista kääreen paristojen ympärille. Nippusiteen kaltaista puristusta päälle.
Lueskelin, että paristoissa voi olla vaarallista lientä. Joka ilmeisesti syövyttää pariston metallikuorta vuosien kuluessa puhki. Niin liemi saattaa valua ulos. Olisiko syytä näistä vaaroista ihmisten olla enemmän tietoisia: unohdetussa myyntipakkauksessa saattaa muhia aikapommin kaltainen vuotovaara?- ettämitä
Oletko ihan pesusoikossa tänne tullut? Lapsikin tietää, ettei paristojen sisältämät kemikaalit varsinaisesti terveyttä edistä ja etenkin ruskokiviparisotilla on tapana purkautua itsekseen ja tyhjennyttyään ne rupeavat pissimään alleen. Moisien energiasisöltökin kun on onnettoman pieni, niitä ei olisi ikinä pitänyt myyntiin laittaakaan, mutku halpaa pitää olla.
- Anonyymi
Minkä takia ladattavat AA paristot on vain 1,2V kun samankokoiset tavalliset patterit on 1,5V?
Kun kamera tarvitsee kaksi AA paristoa, jää jännite ladattavilla peräti 0,8V vajaaksi, ja ei varmasti toimi niin pitkään kuin voisi toimia.
Kamerani verkkovirtalähde antaisi 3,15V, harmi kun ei tullut aikoinaan ostettua sitä, nyt niitä ei ole enää tarjolla.
Minkä takia ei ole 1,5V ladattavia AA paristoja kaupoissa myynnissä?- Anonyymi
Et sitten osaa käyttää hakuja...
https://www.google.fi/search?q=ladattava+aa+paristo+1+5v&sca_esv=59a29399512378e1&source=hp&ei=HEe-ZY7tIqycwPAP5r-1uAg&iflsig=ANes7DEAAAAAZb5VLA7WS9nulbgMZbDEx5kzUhay1GOK&udm=&oq=ladattava+1,5&gs_lp=Egdnd3Mtd2l6Ig1sYWRhdHRhdmEgMSw1KgIIADIGEAAYFhgeMgYQABgWGB5IvltQAFjdMnAAeACQAQCYAcYBoAHOCaoBBDEwLjO4AQHIAQD4AQHCAgsQLhiABBixAxiDAcICDhAuGIAEGLEDGMcBGNEDwgILEAAYgAQYsQMYgwHCAgQQABgDwgIREC4YgAQYsQMYgwEYxwEY0QPCAg4QLhiABBiKBRixAxiDAcICBRAAGIAEwgIREC4YgAQYsQMYgwEYxwEYrwHCAg4QABiABBiKBRixAxiDAcICBRAuGIAEwgIIEAAYgAQYsQPCAhQQLhiABBiKBRixAxiDARjHARivAQ&sclient=gws-wiz - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sitten osaa käyttää hakuja...
https://www.google.fi/search?q=ladattava aa paristo 1 5v&sca_esv=59a29399512378e1&source=hp&ei=HEe-ZY7tIqycwPAP5r-1uAg&iflsig=ANes7DEAAAAAZb5VLA7WS9nulbgMZbDEx5kzUhay1GOK&udm=&oq=ladattava 1,5&gs_lp=Egdnd3Mtd2l6Ig1sYWRhdHRhdmEgMSw1KgIIADIGEAAYFhgeMgYQABgWGB5IvltQAFjdMnAAeACQAQCYAcYBoAHOCaoBBDEwLjO4AQHIAQD4AQHCAgsQLhiABBixAxiDAcICDhAuGIAEGLEDGMcBGNEDwgILEAAYgAQYsQMYgwHCAgQQABgDwgIREC4YgAQYsQMYgwEYxwEY0QPCAg4QLhiABBiKBRixAxiDAcICBRAAGIAEwgIREC4YgAQYsQMYgwEYxwEYrwHCAg4QABiABBiKBRixAxiDAcICBRAuGIAEwgIIEAAYgAQYsQPCAhQQLhiABBiKBRixAxiDARjHARivAQ&sclient=gws-wizEdelleenkään et vastannut kysymykseen miksi ladattavat patterit on 1,2V eikä 1,5V?
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkään et vastannut kysymykseen miksi ladattavat patterit on 1,2V eikä 1,5V?
Kyseessä on väärä teknologia ja jokaisella eri materiaaleista tehdyllä patterilla / akulla on oma volttimäärä joka riippuu käytetystä kemiasta.
Ladattavissa akuissa käytettävän kemian vuoksi jännite on 1.2V, alkaliparistoilla n. 1.5 ja esim. Li-Ion akuilla on 3.7V.
Yleisesti ottaen tosin alkaliparistoille suunniteltu laite toimii 1.2V:lläkin, koska normaalipattereidenkin volttimäärä koko ajan hitaasti madaltuu käytettäessä. Joten laitteelle se on sama kuin käyttäisi melkein tyhjää akkua, paitsi että ladattavat akut pysyvät siinä tilassa pitempään ennen kuin jännite tippuu liikaa.- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Kyseessä on väärä teknologia ja jokaisella eri materiaaleista tehdyllä patterilla / akulla on oma volttimäärä joka riippuu käytetystä kemiasta.
Ladattavissa akuissa käytettävän kemian vuoksi jännite on 1.2V, alkaliparistoilla n. 1.5 ja esim. Li-Ion akuilla on 3.7V.
Yleisesti ottaen tosin alkaliparistoille suunniteltu laite toimii 1.2V:lläkin, koska normaalipattereidenkin volttimäärä koko ajan hitaasti madaltuu käytettäessä. Joten laitteelle se on sama kuin käyttäisi melkein tyhjää akkua, paitsi että ladattavat akut pysyvät siinä tilassa pitempään ennen kuin jännite tippuu liikaa.Uuden pariston jännite ilman kuormaa on 1,5 V, mutta paristoissa on korkea sisäinen vastus-> jännite notkahtaa pahasti, kun paristoista otetaan reilummin (pahimmillaan 1000 mA kameraa käynnistettäessä tai salamaa ladattaessa) virtaa ulos. Kamera siis erehtyy luulemaan, että akku on tyhjä, kun kuormitetun pariston jännite lerpahtaa oitis alle 1,0 V.
Silloin muinon digikamerat eivät välttämättä lähteneet edes käyntiin paristoilla tai niillä sai vain muutaman kymmenen kuvaa, kun taas NiMh akuilla sai 100-150 kuvaa.
Uudemmilla kameroilla virrankulutusta on saatu hitusen pienemmäksi. Tai sitten ei. Käsissä on pari työkäyttöön hankittua, upouutta, digipokkaria. Virtalähteenä 2x2300 mAh AA-koon akut, joilla saa hikisesti 100 kuvaa. Ihan kuin jo 20 vuotta sitten.
Paljon kahta AA-akkua pienemmällä Li-ion akulla varustetulla kameralla kuvasi >200 kuvaa.
En todellakaan ole jäänyt kaipaamaan näitä AA-koon akkuja. Aika ajoi näistä ohi jo 15 vuotta sitten. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uuden pariston jännite ilman kuormaa on 1,5 V, mutta paristoissa on korkea sisäinen vastus-> jännite notkahtaa pahasti, kun paristoista otetaan reilummin (pahimmillaan 1000 mA kameraa käynnistettäessä tai salamaa ladattaessa) virtaa ulos. Kamera siis erehtyy luulemaan, että akku on tyhjä, kun kuormitetun pariston jännite lerpahtaa oitis alle 1,0 V.
Silloin muinon digikamerat eivät välttämättä lähteneet edes käyntiin paristoilla tai niillä sai vain muutaman kymmenen kuvaa, kun taas NiMh akuilla sai 100-150 kuvaa.
Uudemmilla kameroilla virrankulutusta on saatu hitusen pienemmäksi. Tai sitten ei. Käsissä on pari työkäyttöön hankittua, upouutta, digipokkaria. Virtalähteenä 2x2300 mAh AA-koon akut, joilla saa hikisesti 100 kuvaa. Ihan kuin jo 20 vuotta sitten.
Paljon kahta AA-akkua pienemmällä Li-ion akulla varustetulla kameralla kuvasi >200 kuvaa.
En todellakaan ole jäänyt kaipaamaan näitä AA-koon akkuja. Aika ajoi näistä ohi jo 15 vuotta sitten.Nykyään on Verkkokaupassa kaupiteltu litium-akkuja kokoa AA ja AAA, jännite 1,5 volttia. Kuulostaa mielenkiintoiselta muuten, mutta litiumakun varaustaso pitäisi olla kaiketi 20 ja 90 prosentin välillä yleensä, enkä tiedä, mikä laturi näin tarkkaan ilmoittaisi litiumakun varaukset, edes kolmena palkkina, tai muuten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään on Verkkokaupassa kaupiteltu litium-akkuja kokoa AA ja AAA, jännite 1,5 volttia. Kuulostaa mielenkiintoiselta muuten, mutta litiumakun varaustaso pitäisi olla kaiketi 20 ja 90 prosentin välillä yleensä, enkä tiedä, mikä laturi näin tarkkaan ilmoittaisi litiumakun varaukset, edes kolmena palkkina, tai muuten.
No niissä 1,5 V litumakuissa on sisäänrakennettu jännitteenmuunnin. Näkyy osassa olevan kyljessä USB-C liitin, jonka kautta ne ladataan.
Aika yleinenn vaiva Li-Ion akuissa ja latureissa, ettei akun lataustilaa esitetä. Tyhjäksi purkaminen on haitallista, mutta sen voi välttää lataamalla usein. Mutta hyvä ei ole lataus täyteenkään asti...
Purkkavirityksen purkkapaikkaus käyttää AA-pariston korvaavia NiMh akkuja korvaavina Li-Ion akkuja. Eihän näissä ole kapasiteettiakaan edes sen vertaa kuin NiMh akuissa, kun osa pötkylän sisätilasta on pitänyt uhrata jännitteenmuuntimelle ja latauselektroniikalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No niissä 1,5 V litumakuissa on sisäänrakennettu jännitteenmuunnin. Näkyy osassa olevan kyljessä USB-C liitin, jonka kautta ne ladataan.
Aika yleinenn vaiva Li-Ion akuissa ja latureissa, ettei akun lataustilaa esitetä. Tyhjäksi purkaminen on haitallista, mutta sen voi välttää lataamalla usein. Mutta hyvä ei ole lataus täyteenkään asti...
Purkkavirityksen purkkapaikkaus käyttää AA-pariston korvaavia NiMh akkuja korvaavina Li-Ion akkuja. Eihän näissä ole kapasiteettiakaan edes sen vertaa kuin NiMh akuissa, kun osa pötkylän sisätilasta on pitänyt uhrata jännitteenmuuntimelle ja latauselektroniikalle.Kuulostaa siltä, että Litium-AAA-akku saattaisi toimia mukavasti laitteessa, josta sitä ei tarvitse poistaa latauksen ajaksi. Esim. sanelukoneessa on tiedostojen siirtoa varten USB-pistoke, ja akun lataus voi hoitua sitä kautta myös.
Eli kukin voi itse harkita, mikä akku tai paristo kuhunkin laitteeseen soveltuu, omassa käytössä. - Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Kyseessä on väärä teknologia ja jokaisella eri materiaaleista tehdyllä patterilla / akulla on oma volttimäärä joka riippuu käytetystä kemiasta.
Ladattavissa akuissa käytettävän kemian vuoksi jännite on 1.2V, alkaliparistoilla n. 1.5 ja esim. Li-Ion akuilla on 3.7V.
Yleisesti ottaen tosin alkaliparistoille suunniteltu laite toimii 1.2V:lläkin, koska normaalipattereidenkin volttimäärä koko ajan hitaasti madaltuu käytettäessä. Joten laitteelle se on sama kuin käyttäisi melkein tyhjää akkua, paitsi että ladattavat akut pysyvät siinä tilassa pitempään ennen kuin jännite tippuu liikaa.Täyteen ladattu akku antaa 1,4 V avoimella piirillä. Paristo antaa 1,65 V: Laitteiden tulisi toimia 1-1,1 volttiin asti. Akun jännite putoaa hitaammin kuormituksessa ja latauksen purkautuessa, joten akku on parempi. Minulla on ollut vain yksi paristokamera: PowerShot A700. Paristoilla sai 100-150 kuvaa, akuilla n. 700 latauksella ja muutaman vuoden päästä n. 400.
Nykyään AA-akut ovat vanhentuneita. Li-ion on paljon parempi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään on Verkkokaupassa kaupiteltu litium-akkuja kokoa AA ja AAA, jännite 1,5 volttia. Kuulostaa mielenkiintoiselta muuten, mutta litiumakun varaustaso pitäisi olla kaiketi 20 ja 90 prosentin välillä yleensä, enkä tiedä, mikä laturi näin tarkkaan ilmoittaisi litiumakun varaukset, edes kolmena palkkina, tai muuten.
Mistä' porukka repii näitä prosentteja. Jotkut sanovat, että saa ladata vain 80 % ja purkaa 40 %. Siis käytetään alle puolet kapasiteetista. Minä lataan aina täyteen ja puran niin kuin puran miettimättä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että Litium-AAA-akku saattaisi toimia mukavasti laitteessa, josta sitä ei tarvitse poistaa latauksen ajaksi. Esim. sanelukoneessa on tiedostojen siirtoa varten USB-pistoke, ja akun lataus voi hoitua sitä kautta myös.
Eli kukin voi itse harkita, mikä akku tai paristo kuhunkin laitteeseen soveltuu, omassa käytössä.Siis nuo ladataan akussa olevasta USB-liittimestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täyteen ladattu akku antaa 1,4 V avoimella piirillä. Paristo antaa 1,65 V: Laitteiden tulisi toimia 1-1,1 volttiin asti. Akun jännite putoaa hitaammin kuormituksessa ja latauksen purkautuessa, joten akku on parempi. Minulla on ollut vain yksi paristokamera: PowerShot A700. Paristoilla sai 100-150 kuvaa, akuilla n. 700 latauksella ja muutaman vuoden päästä n. 400.
Nykyään AA-akut ovat vanhentuneita. Li-ion on paljon parempi.Moni kompaktikamera ei ole suostunut toimimaan AA-akuilla. Mutta hyvin toimi akuilla kamera, jossa näyttöruutu oli pieni. Ruudun koko vaikuttaa virran kulutukseen erittäin paljon.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1381955- 271908
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231858Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851650Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160- 111158
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101137