Ostin 59 cm pitkän 18 W loistevaloputken tilalle Ledin. Airam led on 9 W jonka pakkauksessa lukee 220-230 V .
Kysyn voiko lampun sytyttimineen vaihtaa suoraan vanhan tilalle vai onko muuntaja otettava pois ! Toimiiko jos muuntaja jää paikalleen ja tuleeko säästöä lainkaan.
Kysyn ? onko tämä normaali lampunvaihto jonka jokamies voi tehdä, vai pitääkö tilata sähkömies vaihtamaan lampun. Tähän saakka olen itse vaihtanut kaikki talossa olevat lamput.
Loisteputken tilalle Led putki. Käykö suoraan ?
KYMYSYS
75
29535
Vastaukset
- silleense
sytytin pois, ja kuristin..
- viisasta
Paras tehdä sen putken mukana tulleen ohjeen mukaisesti.
- Anonyymi
Kuristin on tulioloeiski
Vakuutustarkastaja
- xxasdfgyuh
Viranomais kantaa hommaan:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/ohjeet/LED_valoputket_loisteputkien_korvaajina.pdf- Ikuisetluvatmies
Miks etvaihda koko valaisinta led valaisimeksi .
Motone t ista saa 20€ pi t kän. Led valaisimen ja. Ky t ketään vaan nolla ja vaihe .
- NickNailer
Yhden putken systeemin voi yleensä vaihtaa paketin ohjeiden mukaan. Sen voi tehdä olematta sähköalan ammattihenkilö.
Moniputkiset ja - valasimiset ovat sitten ongelmallisempia. Niistä kannattaa poistaa mahdolliset loisvirtaa kompensoivat kondensaattorit. Loisvirran kompensointiin koskeminen on sitten ammattihenkilön työtä.- näin.on
Hehheh. Eipä pääsisi Nikke Naulaaja minun työmailleni edes timpurin apupojaksi. Parasta kun jatkat uraasi ihan vaan tavallisena Ranena.
- Anonyymi
näin.on kirjoitti:
Hehheh. Eipä pääsisi Nikke Naulaaja minun työmailleni edes timpurin apupojaksi. Parasta kun jatkat uraasi ihan vaan tavallisena Ranena.
Suosittelen kuristimen oikosulkua laita molemmat piuhat toisen alle
Mäin tein itse
Asiantuntija - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suosittelen kuristimen oikosulkua laita molemmat piuhat toisen alle
Mäin tein itse
AsiantuntijaTyypillistä siantuntijalle!
- KYMYSYS
Kiitos hyvistä vastauksista joista sain vahvistuksen omille mielipiteille ! Olen käsittänyt että loistelamppu jossa on vaihdettava sytytin olisi myös magneettinen kuristin.
Koska lampun pakkauksessa on maininta: Vain magneettisille kuristimille ja vaihda valaisimessa oleva loistelampun sytytin led-lampun mukana tulevaan sytyttimeen ja käytä aina sitä.
Kyseessä on valaisin jossa on yksi lamppu- ei_ole_todellista
Kun sinulla oli selvääkin selvemmät ohjeet käytettävissä, miksi enää täältä kysyit?
- miksipäei___
Tosilta neuvon kysyminen on nopein tapa hankkia viisautta.....
Oletko huomannut tätä? - Anonyymi
miksipäei___ kirjoitti:
Tosilta neuvon kysyminen on nopein tapa hankkia viisautta.....
Oletko huomannut tätä?Vahinko vaan että täällä se "viisaus" on monesti tahallista vääristelyä tai kirjoittelua vaikka asiasta ei ole mitään tietoa. Kenenkään ei pidä luottaa näihin "tietäjiin".
- KYMYSYS
Nii-in sähköliikkeessä lampun myynyt myyjä sanoi, että; pitää ottaa "sähkäri" joka ottaa kuristimen pois ( puhui muuntajasta ) ja kytkee virran ! Olihan se ristiriitainen juttu , ja sen pituinen se!!!
Usein kysymyksien tasosta näkee että kysyjä ei voi olla sähköalan ammattilainen!
Mutta harvoinpa ammattilainen täältä kysyykään? mutta eihän se ole kielletty heiltäkään, harva meistä on ruutia keksinyt, luulisin ammattimiesten saavan oppia, ainakin toisten virheistä !
Ei koulu eikä todistukset vielä tee ammattimiestä vaan kokemus rautaisen ammattimiehen valvonnassa.
Toisille se tulee vaan kantapään ( kokemuksen ja erehdyksen ja jonkun kuoleman ) kautta !
Tarkoitan tällä sitä jos näihin ns." "kiellettyihin kysymyksiin" ei anneta asiallisen neuvovia varottavia vastauksia seuraamukset voisivat olla vielä pahempia mitä tylyt ja asiattomat vastaukset saavat aikaan !
Olen seurannut tätä juupas eipäs keskustelua, keskustelu on aivan paikallaan, myös toisten, että omista virheistä oppii, jos ei ole myöhäistä. Sähkön kanssa ei ole leikkimistä jos ei tiedä mitä tekee ( kuinka kävi ukkosenjohdattimen keksijän, muuten tiedekin vaatii uhrinsa ). Ymmärrän silti myös ns.tee se itse asentajia joilla on intoa -ja taitoa.
Mitkä olivatkaan "teeseitse"-miehen viimeiset sanat; ei tässä sähkömiestä tarvita !!!
Kyllä ammattimies on aina ammattimies, mutta tekevällekin sattuu, on nääs inhimillistä, kuoleehan sähkömiehiä myös sähkötolppiin.
Kerronpa: tapaus 1. Paneloitiin poikani uudisrakennuksella saunaa poika siirsi lattialla olevaa kiukaalle tulevaa johdinta sivuun, kuului salamaa/ukkosta muistuttava ääni, virrat meni koko uudisrakennukselta, haparoimme pimeässä sähkökeskukselle, josta oli kaikki pääsulakkeet palaneet, eipä oltu varauduttu moiseen, vaan marketista uudet sulakkeet, ennen töiden jatkamista katkaistiin virta kiukaalle menevistä johtimista, sekä pistin "sokeripalat johtimien päihin.
Sähköurakoitsija ( käytti myös ammattikoulun sähköpuolen opiskelijoita kesätöissä ) oli jättänyt vahingossa jännitteen johtoihin. Varmaan korkeimman johdatuksella saimme jatkaa saunan panelointia. Olisihan minun pitänyt varmistaa, vaikka en olekaan sähkömies että johdot on jännitteettömät !.Vahinko on yleensä aina yhteensattumien summa.
Tapaus 2. Kävin veljeni uudisrakennuksella, taskussa sattui olemaan sähkökynä, toinen nimi saattaa olla koetinkynä, oli mikä oli mutta kynä tuli varmaan "vahingossa" käteen jolla tökkäsin jo asennettuun liesituulettimen kuoreen kynäni joka näytti iloisesti valoa, mehän tätä ihmettelemään, mutta totesimme että virtahan siinä kuoressa oli. Seuraavana päivänä johdot oli vaihdettu oikein. Onneksi näitä vikakytkentöjä on minimaalisen vähän verrattuna tee se itse asentajille tuleviin kytkentävirheisiin, näistä vaan ei puhuta, ainoastaan jos joku on kuollut.
Että näin meilläpäin. Ko. kynä voi pelastaa hengen, mutta ei saa tuudittautua kynän ihmeitä tekevään voimaan, vaan käsi joka kynää pitelee ja aivot jotka myös ajattelee selkeästi, pitää olla kunnossa.
Ps. Yhdyn melkein kaikkiin ammattimiesten kirjoituksiin ( mutta en v********n) ).
Minun mielestäni asiallinen varoittava keskustelu jatkukoon ! - Nipsa
Kuten täällä jo onkin mainittu niin kuluttaja voi ihan itse vaihtaa tietyntyyppisiin valaisimiin loisteputken tilalle vastaavan led-putken sen mukana tulevia ohjeita noudattamalla. Tämä tyyppi on magneettisella kuristimella ja sytyttimellä varustettu vanha loisteputkivalaisin. Uudempiin elektronisella liitäntälaitteella varustettuihin valaisimiin ei voi tai kannata laittaa led-putkea.
Valaisimen modifioiminen kuristin tai kondensaattori poistamalla ei kuulu jokamiehen hommiin. Vastuu tällaisen modifioidun valaisimen määräysten mukaisuudesta sekä sähkö- ja paloturvallisuudesta siirtyy modifioijalle - valaisimen alkuperäinen myyjä/valmistaja ei modifioinnin jälkeen ole enää vastuussa! Tulee mielenkiintoinen keskustelu vakuutusyhtiön kanssa mahdollisessa vahinkotapauksessa...
Loisteputkien ja ledien lumen/w arvot ovat lähellä toisiaan ja myös se kuristin jää siis sjnne turhaan kuluttamaan tehoa. Energian kulutuksessa useimmiten tulee kuitenkin säästöä led-putken hyväksi, mutta myös valoteho voi heikentyä. Tämä perustuu siihen, että led-putki suuntaa valoa vain tiettyyn suuntaan kun taas loisteputki säteilee sitä joka suuntaan. Mutta jos valaisimessa on hyvä heijastin niin voi olla, että yhtä hyvään valoon tarvitaan saman tehoinen led-putki.
Suurin hyöty led-putkista tuleekin ihan muualta: kestoikä ja valon värinättömyys (100Hz ja 50Hz värinä/flicker). Nämä molemmat toteutuvat kuitenkin vain laadukkailla kalliimmilla led-putkilla, eivät halvalla Kiinan-kuralla.- maksaako_vaivan
Ei taida olla käytettävissä mittaustuloksia siitä minkä verran se paikoilleen jätetty kuristin aiheuttaa hukkatehoa ja vähentää led-putken valomäärää?
- Nipsa
Ei kuristin välttämättä led-putken valotehoa yhtään vähennä, jos putki on suunniteltu kuristin-käyttöön. Eikä ideaalisessa kuristimessa (induktanssi) kulu tehoa, mutta kun kupari on kallista niin varsinkin halvemmissa valaisimissa se kuristin on enemmän tai vähemmän myös vastus, jossa kuluu tehoa. Tehon kulutus ja kuristimen lämpeneminen riippuu sen läpi kulkevan virran tehollisarvosta, joka taas riippuu paitsi valonlähteen ottamasta tehosta myös sen ottaman virran muodosta.
Huonolaatuisen led-putken ottama virta on piikkimuotoista (tasasuuntaus) ja tällöin virran tehollisarvo voi olla samaa luokkaa tai jopa hieman suurempikin kuin kaksi kertaa tehokkaamman loisteputken kanssa.
Mutta pääsääntöisesti koska led-putkien teho (wattia) on aina pienempi kuin samaan valaisimeen sopivan loisteputken, niin tällöin myös kuristimen hukkateho pienenee.
Paras hyötysuhde led-putkista kuitenkin saadaan vain kuristin ohittamalla. Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. Sähkökeskuksessa oleva syöttävä sulake/johdonsuoja ei välttämättä katkaise syöttöä tässä tapauksessa tuon kuristimen takia. - tättärääpippijuu
Nipsa kirjoitti:
Ei kuristin välttämättä led-putken valotehoa yhtään vähennä, jos putki on suunniteltu kuristin-käyttöön. Eikä ideaalisessa kuristimessa (induktanssi) kulu tehoa, mutta kun kupari on kallista niin varsinkin halvemmissa valaisimissa se kuristin on enemmän tai vähemmän myös vastus, jossa kuluu tehoa. Tehon kulutus ja kuristimen lämpeneminen riippuu sen läpi kulkevan virran tehollisarvosta, joka taas riippuu paitsi valonlähteen ottamasta tehosta myös sen ottaman virran muodosta.
Huonolaatuisen led-putken ottama virta on piikkimuotoista (tasasuuntaus) ja tällöin virran tehollisarvo voi olla samaa luokkaa tai jopa hieman suurempikin kuin kaksi kertaa tehokkaamman loisteputken kanssa.
Mutta pääsääntöisesti koska led-putkien teho (wattia) on aina pienempi kuin samaan valaisimeen sopivan loisteputken, niin tällöin myös kuristimen hukkateho pienenee.
Paras hyötysuhde led-putkista kuitenkin saadaan vain kuristin ohittamalla. Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. Sähkökeskuksessa oleva syöttävä sulake/johdonsuoja ei välttämättä katkaise syöttöä tässä tapauksessa tuon kuristimen takia."Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. "
Miksihän magneettisilla kuristimilla tehdyille valaisimille tehdään oikosulkukoe? Mietipä sitä. - Nipsa
tättärääpippijuu kirjoitti:
"Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. "
Miksihän magneettisilla kuristimilla tehdyille valaisimille tehdään oikosulkukoe? Mietipä sitä.Kuristimella varustettu loisteputkivalaisin on kotitalouksien yleisin sähkölaitteen viasta johtuva palohälytystehtävien aiheuttaja. Ja lähes puolessa näistä tapauksista syyllinen on ollut kuumentunut kuristin.
Liesi/uuni aiheuttaa vielä enemmän palohälytystehtäviä, mutta useimmissa niistä syynä on käyttäjän virhe, ei laiteen vikaantuminen.
- RobotinSähkoä
Jos valaisimessa on vain yksi putki ja sytytin, led-putki ja sytytin, käy led-putken mukana tulevan ohjeen mukaan asennettuna valaisimeen. Mutta jos valaisimessa ei ole sytytintä tai on kaksi putkea, voi olla ettei led-putki käy lainkaan muuttamatta kytkentojä. Lue siis ohjeet tarkasti ja noudata niitä. Kaksiputkisissa valaisimissa putket saattavat olla sarjaan kytkettynä, joten jännite ei sitten riitäkään ledeille. Elektronisella liitäntälaitteella varustettuihin valaisimeen tavalliseen valaisimeen tarkoitetut putet eivät käy.
- sähkär
Jos siinä perinteisessä loisteputkivalaisimessa sattuu olemaan kompensointikondensaattori, se täytyy ainakin poistaa, kun vaihdetaan led-putket. Muuten valaisimen ottama virta kasvaa suuremmaksi mitä se oli ennen putkien vaihtoa. Varsinkin jos samalla sulakkeella on useita loistevalaisimia, jopa sulakkeet eivät enää kestä lisävirtaa.
- LEDithän
Jos valaisimessa on kaksi putkea ja kaksi sytytintä tarkoittaako se että putket on kytketty rinnakkain? Onko silloin myös kuristimia kaksi?
Eli onko samassa valaisimessa olevat loisteputket toiminnassa toisistaan erillään kuten yksiputkisessa valaisimessa?
Jolloin voi käyttää LED-putkia omilla "sytyttimillään"?
(LEDithän ei tarvitse mitään sytytintä. Onko se sytytin vain sulakkeella varustettu oikosulkukappale vai mitä niissä on?) - pitemmittä_puheitta
LEDithän kirjoitti:
Jos valaisimessa on kaksi putkea ja kaksi sytytintä tarkoittaako se että putket on kytketty rinnakkain? Onko silloin myös kuristimia kaksi?
Eli onko samassa valaisimessa olevat loisteputket toiminnassa toisistaan erillään kuten yksiputkisessa valaisimessa?
Jolloin voi käyttää LED-putkia omilla "sytyttimillään"?
(LEDithän ei tarvitse mitään sytytintä. Onko se sytytin vain sulakkeella varustettu oikosulkukappale vai mitä niissä on?)Oikein päättelit.
- jälkipuheilla
pitemmittä_puheitta kirjoitti:
Oikein päättelit.
Tietenkin sillä oletuksella että ne putket EIVÄT ole 60 senttisiä.
- selkokieltä
LEDithän kirjoitti:
Jos valaisimessa on kaksi putkea ja kaksi sytytintä tarkoittaako se että putket on kytketty rinnakkain? Onko silloin myös kuristimia kaksi?
Eli onko samassa valaisimessa olevat loisteputket toiminnassa toisistaan erillään kuten yksiputkisessa valaisimessa?
Jolloin voi käyttää LED-putkia omilla "sytyttimillään"?
(LEDithän ei tarvitse mitään sytytintä. Onko se sytytin vain sulakkeella varustettu oikosulkukappale vai mitä niissä on?)Kuristin-loistevalaisimessa on aina yhtä monta sytytintä kuin on putkiakin. Mutta lyhyillä putkilla voi tehdä valaisimen jossa on kahta putkea kohti vain yksi kuristin. Juuri tässä tapauksessa ei voi käyttää led-putkia.
- Anonyymi
Kuristin aina pois koska sen yakia juuri loisteputket on vaarallisia
- Jolstorestaostin
https://www.jolstore.fi/product/69/led-loisteputki-lasirunko-18w2340lm-120cm Nämä ainakin sopivat suoraan vanhan putken tilalle, hakkaa valotehossa kyllä philipsin putken ja nyt on 500m² hallia valaissut vuoden eikä yhtäkään rikki,valot palavat kuitenkin lähes kokoajan, hyvää voi näköjään saada järkevään hintaan.
- Osa-aikaeläkeläinen
Ostin n. 60 cm led-putket vanhojen tilalle. Sähköalan myyjä sanoi että putken pakkuksessa oleva "sytytin" oikosulkee virran putkelle. Valoteho ei ole ihan niin hyvä kuin samaan aikaan ostamassani tavallisessa loisteputkessa, mutta riittää kyllä.
- valomainospönttö
aika seppiä tääl putki vaa vaitoo ja sytyttimen tilalle putken mukana tuleva sulake jos kse on vanhasta loisteputkikotelosta ja semmonen led putki mis on se sulake mukana rupee olee aika montaa systeemiä noissa led valaisimissa paras vaihtaa koko roska päästä syöttävään malliin ei oo mitää kuristimii enää eikä sytkiä sulake on putken toisessa päässä sisällä
- yllättynyt
Ostinpa tuossa Black Friday-tarjouksesta muutaman 60 ja 120 cm ledputken. Maksoivat 5 € tienoille kappale. Täytyy sanoa että on noissa (4000 K) hyvä valo, huomaa selvästi kun laittaa kaksiputkiseen valaisimeen toisen putken lediksi.
- Tsajaijai
Jos kuristimella toimivaan loisteputkivalaisimeen vaihdetaan suoraan ledi putki tekemättä sen ihmeempiä kytkentöjä säästöä ei tule juuri paljoa (testattu 2x58W valaisimella) se että kannattaako teetättää muutostyötä vanhaan valaisimeen niin se on sitten ittestä kiinni.
- sähköopin_kertausta
Pitäisi joskus ihan mitata kuristimen jännitehäviö led-putkikäytössä, kuten myös virrat kuristimen kanssa ja suoraan kytkettynä. Siitä voisi jotan laskeksella, tosin pitäisi tietää kuristimen induktassi että laskelmiin saisi jotain tolkkua.
- yllättynyt
sähköopin_kertausta kirjoitti:
Pitäisi joskus ihan mitata kuristimen jännitehäviö led-putkikäytössä, kuten myös virrat kuristimen kanssa ja suoraan kytkettynä. Siitä voisi jotan laskeksella, tosin pitäisi tietää kuristimen induktassi että laskelmiin saisi jotain tolkkua.
Tulipa sitten labrattua tuollainen 120 cm, ZODIAK CH 1151-12-18/ 18 W led-putki. Sille ilmoitetaan seuraavat tekniset arvot: 190 mA 1800 lm 4000 K. Tuo virta 190 mA, ei voi pitää paikkaansa jo tehoonkin (18 W) verrattuna.
Mittaukset kuristimen kanssa:
Verkkojännite 232 V
Ottama virta 81,4 mA
Valon voimakkuuden vertailuarvo 1341 luksia
Jännite kuristimen yli 44,35 V
Jännite led-putkella 239 V
Mittaukset ilman kuristinta:
Verkkojännite 232 V
Ottama virta 81,7 mA
Valon voimakkuuden vertailuarvo 1345 luksia
Molemmmissa tapauksissa energiamittari näytti tehonkulutukseksi 17 W
Näköjään kuristin ei käytännössä haittaa mitään, vaikka sitä ei ohitettaisikaan led-putkea käytettäisi. Valon voimakkuuskin lisääntyi vain 0,3 % kuristin ohitettuna. Kuristimen jännitehäviöstä voi laskea että kuristimessa syntyy 3,6 VA tehohäviö. Kuristimen induktanssi nostaa erikoisesti myös led-putken jännitettä, kuitenkin putken ottama virta on pienempi.
Käytetyt mittarit: Fluke 175, Technoline Cost Control ja CT1330B lux-mittari.
Kuristin Philips BTA 36 L 31, tasvirtaresistanssi 36,8 ohmia. - Nipsa
Olikohan sinulla tuossa Flukessa varmasti True RMS päällä? Nimittäin nuo kertomasi virta arvot vastaavat keskiarvovirtaa 18W teholla.
Voi myös olla, että tuo Fluke ei osaa mitata oikeata RMS arvoa epälineaarisella kuormalla (tasasuuntaus). Jos tasasuuntausta aproksimoidaan 1:10 pulssivirralla niin RMS arvo on noin 3 kertaa keskiarvo. Tuo valmistajan kertoma 190mA lienee juuri RMS arvo. Ja tässä tapauksessa siis tasuuntauksen johtavuuskulma on suurempi kuin 1 ms koska RMS arvo on vain 2 kertainen.
Edulliset teho/energiamittarit voivat myös näyttää väärin, kun mitataan tasasuuntauksen ottamaa tehoa (led putkissa on ensimmäisenä tasasuuntaus, paremmissa voi olla myös PFC pienentäen sen ottamaa RMS virtaa). - yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
Olikohan sinulla tuossa Flukessa varmasti True RMS päällä? Nimittäin nuo kertomasi virta arvot vastaavat keskiarvovirtaa 18W teholla.
Voi myös olla, että tuo Fluke ei osaa mitata oikeata RMS arvoa epälineaarisella kuormalla (tasasuuntaus). Jos tasasuuntausta aproksimoidaan 1:10 pulssivirralla niin RMS arvo on noin 3 kertaa keskiarvo. Tuo valmistajan kertoma 190mA lienee juuri RMS arvo. Ja tässä tapauksessa siis tasuuntauksen johtavuuskulma on suurempi kuin 1 ms koska RMS arvo on vain 2 kertainen.
Edulliset teho/energiamittarit voivat myös näyttää väärin, kun mitataan tasasuuntauksen ottamaa tehoa (led putkissa on ensimmäisenä tasasuuntaus, paremmissa voi olla myös PFC pienentäen sen ottamaa RMS virtaa).Ei sitä True RMS voi kytkeä mittarista pois päältä, se näyttää aina näennäisvirran tehollisarvoa niin kuin pitääkin.
Eikös se n. 80 mA virta juurikin täsmää18 W lampulle 230 V jännitteellä? Myös se energiamittarin näyttämä on lukematarkkuuden puitteissa varsin oikein? - Nipsa
yllättynyt kirjoitti:
Ei sitä True RMS voi kytkeä mittarista pois päältä, se näyttää aina näennäisvirran tehollisarvoa niin kuin pitääkin.
Eikös se n. 80 mA virta juurikin täsmää18 W lampulle 230 V jännitteellä? Myös se energiamittarin näyttämä on lukematarkkuuden puitteissa varsin oikein?RMS arvona ei täsmää sillä 230VAC on syöttöjännite, mutta tasasuuntauksen läpi (diodikytkimet) led-putken 18W tehoksi pääsee vain osa sinijaksosta eli energiaa siirtävä tehollinen (RMS) jännite on paljon pienempi. Siksi RMS virran on oltava suurempi.
Mittarit ja laskukaavat sinimuotoisille jännitteille ja virroille eivät päde epälineaarisella kuormalla. Tämä ilmiö mallinnetaan yleensä syöttöverkoissa ja kuormissa yliaaltoina. - yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
RMS arvona ei täsmää sillä 230VAC on syöttöjännite, mutta tasasuuntauksen läpi (diodikytkimet) led-putken 18W tehoksi pääsee vain osa sinijaksosta eli energiaa siirtävä tehollinen (RMS) jännite on paljon pienempi. Siksi RMS virran on oltava suurempi.
Mittarit ja laskukaavat sinimuotoisille jännitteille ja virroille eivät päde epälineaarisella kuormalla. Tämä ilmiö mallinnetaan yleensä syöttöverkoissa ja kuormissa yliaaltoina.Et taida käsittää termiä tehollisarvo, vai mitä koetat selittää?
Kun lampulle ilmoitetaan tehoksi esim. 18 W, on se muodostunut virran tehollisarvon perusteella, oli otettu virta siniä tai epälineaarista. Lediputki on resistiivinen kuorma, joten mitattu näennäisvirta on kokonaisuudessaan pätövirtaa. Tavalliset virtamittarit on kalibroitu näyttämään RMS virtaa oikein vain puhtaasti sinimuotoisella virralla. Paremmat, True RMS mittarit, pyrkivät näyttämään tehollisarvon oikein myös epämääräisillä aaltomuodoilla. Mitattaessa esim. enenergiansäästölamppujen virtaa, näyttää tavallinen Mastech lähes puolta pienempiä arvoja kuin Fluke. - Nipsa
yllättynyt kirjoitti:
Et taida käsittää termiä tehollisarvo, vai mitä koetat selittää?
Kun lampulle ilmoitetaan tehoksi esim. 18 W, on se muodostunut virran tehollisarvon perusteella, oli otettu virta siniä tai epälineaarista. Lediputki on resistiivinen kuorma, joten mitattu näennäisvirta on kokonaisuudessaan pätövirtaa. Tavalliset virtamittarit on kalibroitu näyttämään RMS virtaa oikein vain puhtaasti sinimuotoisella virralla. Paremmat, True RMS mittarit, pyrkivät näyttämään tehollisarvon oikein myös epämääräisillä aaltomuodoilla. Mitattaessa esim. enenergiansäästölamppujen virtaa, näyttää tavallinen Mastech lähes puolta pienempiä arvoja kuin Fluke.Näin, jos se led-putki todella on resistiivinen kuorma. Eli, että siinä on tehokertoimen korjain (PFC).
Mutta useimmissa edullisissa led-putkissa ei ole vaan niissä on verkon kuormana simppeli tasasuuntaus ja suoto. Tämä ottaa verkosta virtaa vain siniaallon huipuissa ja tuon virran RMS-arvoa ei voi laskea kuorman keskimääräisen tehon perusteella (18W/230V), vaan se on useimmiten noin kaksinkertainen (Zodiakisi: 80mA -> 190mA).
Ennen led-putkea olevaa kuristinta lämmittää (hukkateho) juuri tuo RMS-virta, ei laitteen tehosta laskettu P/230VAC virta!
Tämä menee vähän turhan vaikeaksi selittää tällä palstalla. Googlella löytyy paljon tietoa (in English), mutta esim. tästä voit aloittaa (kts. erityisesti kohdat 6-8):
http://www.industrial-electronics.com/switching-power-supply_1-6.html - yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
Näin, jos se led-putki todella on resistiivinen kuorma. Eli, että siinä on tehokertoimen korjain (PFC).
Mutta useimmissa edullisissa led-putkissa ei ole vaan niissä on verkon kuormana simppeli tasasuuntaus ja suoto. Tämä ottaa verkosta virtaa vain siniaallon huipuissa ja tuon virran RMS-arvoa ei voi laskea kuorman keskimääräisen tehon perusteella (18W/230V), vaan se on useimmiten noin kaksinkertainen (Zodiakisi: 80mA -> 190mA).
Ennen led-putkea olevaa kuristinta lämmittää (hukkateho) juuri tuo RMS-virta, ei laitteen tehosta laskettu P/230VAC virta!
Tämä menee vähän turhan vaikeaksi selittää tällä palstalla. Googlella löytyy paljon tietoa (in English), mutta esim. tästä voit aloittaa (kts. erityisesti kohdat 6-8):
http://www.industrial-electronics.com/switching-power-supply_1-6.htmlKaikki kuorma on resistiivistä joka ei ole induktiivista tai kapasitiivista, Se että teho otetaan tasasuuntaajan kautta ei muuta kuorman lajia. Sotket nyt nämä tehokertoimet toisiinsa, PFC vain "siirtelee" virran ottoa vaikuttavan jännitteen aaltomuodon mukaiseksi, ei siinä kuorman laji muutu.
Monesti käytetään harhaan johtavasti "tehokerroin" nimitystä myös siitä kun virta ei seuraa vaikuttavan jännitteen aaltomuotoa. Oikea perinteinen tehokerroin on sitä, että vaikuttavan jännitteen ja kuormitusvirran välillä on ajallista vaihesiirtoa.
Siinä olet väärillä jäljillä kun puhut virtapiikistä minkä tasasuuntaus ottaa puolijakson ensimmäisellä neljänneksellä, tehollisarvon määrittelyyn. Siitä piikistä saadaan vain huippuarvoja noihin suureisiin.
Tehollisarvon saamiseksi piikin virta-aika sisältö pitää osittaa koko puolijakson mittaiseksi, siis osittaa sen sisältö jännitekäyrän mukaiseksi. Juuri tämä on True RMS ominaisuuden tehtävä mittauksissa. - Nipsa
yllättynyt kirjoitti:
Kaikki kuorma on resistiivistä joka ei ole induktiivista tai kapasitiivista, Se että teho otetaan tasasuuntaajan kautta ei muuta kuorman lajia. Sotket nyt nämä tehokertoimet toisiinsa, PFC vain "siirtelee" virran ottoa vaikuttavan jännitteen aaltomuodon mukaiseksi, ei siinä kuorman laji muutu.
Monesti käytetään harhaan johtavasti "tehokerroin" nimitystä myös siitä kun virta ei seuraa vaikuttavan jännitteen aaltomuotoa. Oikea perinteinen tehokerroin on sitä, että vaikuttavan jännitteen ja kuormitusvirran välillä on ajallista vaihesiirtoa.
Siinä olet väärillä jäljillä kun puhut virtapiikistä minkä tasasuuntaus ottaa puolijakson ensimmäisellä neljänneksellä, tehollisarvon määrittelyyn. Siitä piikistä saadaan vain huippuarvoja noihin suureisiin.
Tehollisarvon saamiseksi piikin virta-aika sisältö pitää osittaa koko puolijakson mittaiseksi, siis osittaa sen sisältö jännitekäyrän mukaiseksi. Juuri tämä on True RMS ominaisuuden tehtävä mittauksissa.Led-valaisin/lamppu, jossa on tasasuuntaus ja energiaa varastoiva suotokondensaattori ennen hakkuria ei todellakaan ole resistiivinen kuorma vaan kapasitiivinen (ilman PFC:tä). Mutta koska se on samalla myös epälineaarinen niin perinteinen tehokerroinkaan (cos fii) ei oikeastaan täysin sovellu tapaukseen. Mutta se mikä pätee on, että mittaamalla syöttöjännitteen ja virran tuloksena on näennäisteho, ei tasasuuntaajan ottama pätöteho. Muistaakseni suotokondensaattorilla varustetun 1-vaihe tasasuuntaajan tehokerroin on luokkaa 0,6.
PFC:llä kuitenkin korjataan myös epälineaarista tehokerrointa, mutta PFC tuskin löytyy edullisista alle 20W led-lampuista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor - yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
Led-valaisin/lamppu, jossa on tasasuuntaus ja energiaa varastoiva suotokondensaattori ennen hakkuria ei todellakaan ole resistiivinen kuorma vaan kapasitiivinen (ilman PFC:tä). Mutta koska se on samalla myös epälineaarinen niin perinteinen tehokerroinkaan (cos fii) ei oikeastaan täysin sovellu tapaukseen. Mutta se mikä pätee on, että mittaamalla syöttöjännitteen ja virran tuloksena on näennäisteho, ei tasasuuntaajan ottama pätöteho. Muistaakseni suotokondensaattorilla varustetun 1-vaihe tasasuuntaajan tehokerroin on luokkaa 0,6.
PFC:llä kuitenkin korjataan myös epälineaarista tehokerrointa, mutta PFC tuskin löytyy edullisista alle 20W led-lampuista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Power_factorNiin, on eri asiat korjata virta lineaariseksi (PFC) tai mitata virta sellaisenaan ja korjata mittaustulos teholliseksi (true RMS).
Tehollisarvo tarkoittaa sitä tehoa (lämpötehoa) minkä virta synnyttää kuorman resistanssissa, verrattuna saman suuruiseen tasavirtaan. Tähän lämpömäärään ei vaikuta mitään se, miten virta jakautuu voimakkuudeltaan puolijakson aikapuitteissa.
Voisi havainnollistaa että puolijakson virtakäyrä puristetaan ylhäältä käsin litteäksi, että lopulta olisi koko puolijakson pituinen tasainen virta. Tämä taso vastaa virran tehollisarvoa ja myös oikeaa tasavirtaa tehontuotoltaan. Oikeasti virran suuruudesta otetaan useita näytteitä koko puolijakson ajalta, sitten näiden näytteiden neliöistä otetaan keskiarvo joka on tehollisarvo.
Se että virta tasasuunnataan varauskondensaattoriin, ei tee suinkaan kuormituksesta verkon kannalta kapasitiivista, vaan ainoastaan epälineaarista jännitteeseen nähden. Näillä asioilla on vissi ero. - Anonyymi
yllättynyt kirjoitti:
Tulipa sitten labrattua tuollainen 120 cm, ZODIAK CH 1151-12-18/ 18 W led-putki. Sille ilmoitetaan seuraavat tekniset arvot: 190 mA 1800 lm 4000 K. Tuo virta 190 mA, ei voi pitää paikkaansa jo tehoonkin (18 W) verrattuna.
Mittaukset kuristimen kanssa:
Verkkojännite 232 V
Ottama virta 81,4 mA
Valon voimakkuuden vertailuarvo 1341 luksia
Jännite kuristimen yli 44,35 V
Jännite led-putkella 239 V
Mittaukset ilman kuristinta:
Verkkojännite 232 V
Ottama virta 81,7 mA
Valon voimakkuuden vertailuarvo 1345 luksia
Molemmmissa tapauksissa energiamittari näytti tehonkulutukseksi 17 W
Näköjään kuristin ei käytännössä haittaa mitään, vaikka sitä ei ohitettaisikaan led-putkea käytettäisi. Valon voimakkuuskin lisääntyi vain 0,3 % kuristin ohitettuna. Kuristimen jännitehäviöstä voi laskea että kuristimessa syntyy 3,6 VA tehohäviö. Kuristimen induktanssi nostaa erikoisesti myös led-putken jännitettä, kuitenkin putken ottama virta on pienempi.
Käytetyt mittarit: Fluke 175, Technoline Cost Control ja CT1330B lux-mittari.
Kuristin Philips BTA 36 L 31, tasvirtaresistanssi 36,8 ohmia.Vanha kuristin loiste valaisimissa kuulemma suurin tulipalo vaara riski
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanha kuristin loiste valaisimissa kuulemma suurin tulipalo vaara riski
No ei ole, vanha vilkutteleva loisteputki on jos sitä ei vaihdeta ajoissa uuteen.
- Nipsa
Kyllä se virran muoto vaikuttaa. Tuo mainitsemasi "puristaminen" tuottaa keskiarvovirran ei RMS arvoa. Koska teho on virta toiseen potenssiin!
Otetaan esimerkki DC:llä: 10V syöttöjännitteellä 10 ohmin vastukseen menee 1A tasavirta ja kuormassa kuluu 10W. Jos taas kuorman edessä onkin hakkuri, joka ottaa 1ms 10A ja 9ms ei ota virtaa ollenkaan, jolloin kuormaan menee 1ms 100W ja 9ms 0W eli tehoa sama 10W.
Myös jälkimmäisessä tapauksessa keskiarvovirta on 1A, mutta RMS virta onkin sen sijaan pulssisuhteen 1/10 neliöjuuri kertaa 10A eli 3,33A. Ajatusvirheesi on, että kuormaan menevä teho olisi tällöin 10V * 3,33A. Ei ole koska nyt kuorma on epälineaarinen eli siinä on kytkin, jolloin sen näkemä jännite ei ole 10V vaan myös 1/10 pulssisuhteella 3,33V. Ja näistä jännitteen ja virran RMS arvoista saamme taas tehoksi 10W. - yllättynyt
Öö, miten tuo esimerkkisi lukuarvo 3,33 on saatu?
Jos palataan alkuasetelman mittaustuloksiin, niin mikä lukemista ei täsmää muihin verrattuna, ja mikä sen pitäisi mielestäsi olla että saadaan ohmin laki täsmäämään?
Jos vaikka oletetaan että putkelle ilmoitettu ottoteho 18 W ja mitattu teho 17 W riittävän tarkasti oikein.- Nipsa
No se 3,33 tulee tietysti RMS = Root Mean Square: 10exp2=100, siitä keskiarvo jakson yli = 10, ja siitä neliöjuuri = 3,33. Eli 10A pulssit 1/10 pulssisuhteella lämmittävät vastusta yhtä paljon kuin 3,33A tasavirta.
Ero virran tai jännitteen RMS -ja keskiarvon välillä johtuu siitä, että teho lisääntyy virran/jännitteen neliössä, ei lineaarisesti. Eli RMS riippuu voimakkaasti virran/jännitteen muodosta: mitä piikkimäisempi sitä suurempi RMS arvo.
RMS selitetty esim. täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliöllinen_keskiarvo
Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W. - Nipsa
Nipsa kirjoitti:
No se 3,33 tulee tietysti RMS = Root Mean Square: 10exp2=100, siitä keskiarvo jakson yli = 10, ja siitä neliöjuuri = 3,33. Eli 10A pulssit 1/10 pulssisuhteella lämmittävät vastusta yhtä paljon kuin 3,33A tasavirta.
Ero virran tai jännitteen RMS -ja keskiarvon välillä johtuu siitä, että teho lisääntyy virran/jännitteen neliössä, ei lineaarisesti. Eli RMS riippuu voimakkaasti virran/jännitteen muodosta: mitä piikkimäisempi sitä suurempi RMS arvo.
RMS selitetty esim. täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliöllinen_keskiarvo
Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W.Sorry, laskin päässäni neliöjuuri 10 väärin, oikea arvo = 3,16. Ei siis 3,33.
- yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
No se 3,33 tulee tietysti RMS = Root Mean Square: 10exp2=100, siitä keskiarvo jakson yli = 10, ja siitä neliöjuuri = 3,33. Eli 10A pulssit 1/10 pulssisuhteella lämmittävät vastusta yhtä paljon kuin 3,33A tasavirta.
Ero virran tai jännitteen RMS -ja keskiarvon välillä johtuu siitä, että teho lisääntyy virran/jännitteen neliössä, ei lineaarisesti. Eli RMS riippuu voimakkaasti virran/jännitteen muodosta: mitä piikkimäisempi sitä suurempi RMS arvo.
RMS selitetty esim. täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliöllinen_keskiarvo
Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W.Etsin netistä led-putkien teknisiä tietoja, mutta yleensä putken ottamaa virtaa ei ole ilmoitettu. Löytyi kuitenkin Puuilon myymälle eri merkkiselle 18 W led-putkelle virta-arvo 0,080 A. Lieneekö ihan sattumaa että saman virran sain myös omassa mittauksessani?
- yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
No se 3,33 tulee tietysti RMS = Root Mean Square: 10exp2=100, siitä keskiarvo jakson yli = 10, ja siitä neliöjuuri = 3,33. Eli 10A pulssit 1/10 pulssisuhteella lämmittävät vastusta yhtä paljon kuin 3,33A tasavirta.
Ero virran tai jännitteen RMS -ja keskiarvon välillä johtuu siitä, että teho lisääntyy virran/jännitteen neliössä, ei lineaarisesti. Eli RMS riippuu voimakkaasti virran/jännitteen muodosta: mitä piikkimäisempi sitä suurempi RMS arvo.
RMS selitetty esim. täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliöllinen_keskiarvo
Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W.> Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W.
>
Ensinnäkin laitteiden sähköarvot ilmoitetaan aina tehollisarvoina, ei huippu- tai keskiarvoina. Tämä led-putki on halvemman luokan putki, joten siinä tuskin on PFC:tä, ja eikä sitä taideta vaatiakaan näin pienitehoiselle laitteelle.
Jos oletat että ilmoitettu 190 mA on putken I rms, niin silloin puolestaan ilmoitettu ottoteho 18 W ei voi pitää paikkaansa? Teho tulee juurikin tehollisien arvojen tulona.
Kuitenkin 18 W / 230 V on n. 80 mA, ja voiko lähtöarvoisesti olettaa että Fluken true RMS mittaus ei ole toimiva. - Nipsa
yllättynyt kirjoitti:
> Mittaustuloksesi on järkevä, jos siinä led-putkessa on hyvin toimiva aktiivinen PFC. Jos siinä ei ole niin kertomalla syöttöjännite (230VAC) * Irms ei anna oikeaa tulosta. sen sijaan 230VAC * I avg antaisi sen oikean 18W.
>
Ensinnäkin laitteiden sähköarvot ilmoitetaan aina tehollisarvoina, ei huippu- tai keskiarvoina. Tämä led-putki on halvemman luokan putki, joten siinä tuskin on PFC:tä, ja eikä sitä taideta vaatiakaan näin pienitehoiselle laitteelle.
Jos oletat että ilmoitettu 190 mA on putken I rms, niin silloin puolestaan ilmoitettu ottoteho 18 W ei voi pitää paikkaansa? Teho tulee juurikin tehollisien arvojen tulona.
Kuitenkin 18 W / 230 V on n. 80 mA, ja voiko lähtöarvoisesti olettaa että Fluken true RMS mittaus ei ole toimiva.Kuluttajalaitteille ilmoitetaan yleensä pätötehon virta-arvo, koska se on se mikä näkyy sähkölaskussa. Ei tavallista kuluttajaa kiinnosta verkon kuormitus loisteholla ja yliaalloilla.
Voihan tietysti olla, että tuossa "halvassa" Kiinalaisessa putkessasi olisikin se kaikkein yksinkertaisin driver: kapasitiivinen jännitteen pudottaja. Tällöin virta olisi lähes jatkuvaa koko syöttöjännitteen jakson yli ja kuorma olisi lähes lineaarinen. Mutta tällöin valon 50Hz ja 100Hz värinä olisi pahempi kuin kuristin-loisteputkilla.
Jos taas laitteessa on tasasuuntaus suotokondensaattori hakkuridriver niin ilman PFC:tä se ottaa virtaa vain lyhyen ajan 230VAC syöttöjännitteen huipulla. Eli silloin siihen syötetyn jännitteen RMS arvo ei ole 230VAC, vaan aina sitä pienempi. Ja sen ottama Irms on aina suurempi kuin P/230V arvo. Tämä käy hyvin ilmi edellä kuvaamastani 10VDC esimerkistä, joka pätee ihan samalla tavoin myös AC:lle. Suurella suotokondensaattorilla tasasuuntauksen johtamiskulma voi hyvinkin olla vain se 1ms koko 10ms jaksosta.
Suuri määrä led-valaisimia voi laukaista johdonsuojan, vaikka sen pitäisi hyvin kestää yhteistehosta laskettu virta. Se sulake tai jsk nimittäin laukeaa rms-virrasta. - yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
Kuluttajalaitteille ilmoitetaan yleensä pätötehon virta-arvo, koska se on se mikä näkyy sähkölaskussa. Ei tavallista kuluttajaa kiinnosta verkon kuormitus loisteholla ja yliaalloilla.
Voihan tietysti olla, että tuossa "halvassa" Kiinalaisessa putkessasi olisikin se kaikkein yksinkertaisin driver: kapasitiivinen jännitteen pudottaja. Tällöin virta olisi lähes jatkuvaa koko syöttöjännitteen jakson yli ja kuorma olisi lähes lineaarinen. Mutta tällöin valon 50Hz ja 100Hz värinä olisi pahempi kuin kuristin-loisteputkilla.
Jos taas laitteessa on tasasuuntaus suotokondensaattori hakkuridriver niin ilman PFC:tä se ottaa virtaa vain lyhyen ajan 230VAC syöttöjännitteen huipulla. Eli silloin siihen syötetyn jännitteen RMS arvo ei ole 230VAC, vaan aina sitä pienempi. Ja sen ottama Irms on aina suurempi kuin P/230V arvo. Tämä käy hyvin ilmi edellä kuvaamastani 10VDC esimerkistä, joka pätee ihan samalla tavoin myös AC:lle. Suurella suotokondensaattorilla tasasuuntauksen johtamiskulma voi hyvinkin olla vain se 1ms koko 10ms jaksosta.
Suuri määrä led-valaisimia voi laukaista johdonsuojan, vaikka sen pitäisi hyvin kestää yhteistehosta laskettu virta. Se sulake tai jsk nimittäin laukeaa rms-virrasta.Kai se useimmin on kuitenkin näennäisvirran arvo , koska sen mukaan sulakkeet ja johdot mitoitetaan...
Totta, kun kuorman tarvitseva energia otetaan sähköverkosta vain osan aikaa vaihtosähkön puolijaksoa, voidaan tälle aikavälille muodostaa oma jännitteen tehollisarvo. Myös kuorman tehontarpeen vaatimalle virralle on tällä aikavälillä oma tehollisarvonsa. Saadaan siis otettua, tehoa ja käyttöjännitettä vastaamaton, ylisuuri virta, kun tarvittava energia otetaan ”alijännitteellä”. Kun ottaa vielä huomioon että johtoa ja sulakkeita kuormittaa (lämmittää) vain virta, niin huonompi juttu. Pumattakaan yliaalloista ja jännitesäröstä, jotka ovat lähinnä sähkölaitoksen murheena. - Nipsa
Ihan mielenkiinnosta tutkin hieman asiaa ja löysin yhden mahdollisen selityksen: jotkut valmistajat käyttävät led-putken driverina pelkkää yksinkertaista PFC-boost-hakkuria. Eli ajavat yli 310V led-sarjakytkentää (esim. 120 kpl) suoraan tuolla parempien led-toteutusten aktiivisella PFC-etuasteella. Tämä on kustannuksiltaan edullinen ja antaa hyvän tehokertoimen, koska tasasuuntauksen perässä ei tällöin ole suotokondensaattoria. Mutta tässä toteutuksessa ledit sammuvat aina syöttöjännitteen nollakohdan tuntumassa eli valon 100Hz värinä on pahempaa kuin kuristin-loisteputkilla.
- yllättynyt
Nipsa kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta tutkin hieman asiaa ja löysin yhden mahdollisen selityksen: jotkut valmistajat käyttävät led-putken driverina pelkkää yksinkertaista PFC-boost-hakkuria. Eli ajavat yli 310V led-sarjakytkentää (esim. 120 kpl) suoraan tuolla parempien led-toteutusten aktiivisella PFC-etuasteella. Tämä on kustannuksiltaan edullinen ja antaa hyvän tehokertoimen, koska tasasuuntauksen perässä ei tällöin ole suotokondensaattoria. Mutta tässä toteutuksessa ledit sammuvat aina syöttöjännitteen nollakohdan tuntumassa eli valon 100Hz värinä on pahempaa kuin kuristin-loisteputkilla.
Kiinnosti vielä sen verran että nostin toistamiseen "kissan pöydälle". Mittareiden lisäksi kaivoin esiin Kiinan pojan skooppimodulin että näkee vähän käppyrän muotoa.
Sama zodiak led-putki 18W 190mA, ilman kuristinta sarjassa. Nyt oli 0,5 ohmin vastus sarjassa jonka yli skoopilla jännitteen mittaus. Skooppikuva tässä:
http://aijaa.com/0Wsa2m
Mittasin virran myös kolmella eri yleismittarilla:
Fluke = 81,2 mA, Lutron = 80,3 mA, AVO8 = 80 mA
Vertailun vuoksi mittasin myös Airam 20 W esl-lampun, jonka virraksi on merkitty 174 mA
Sen skooppikuva tässä:
http://aijaa.com/BwF3QH
Virtamittaukset:
Fluke = 164 mA, Lutron = 89 mA, AVO8 = 90 mA
Ihan mielenkiintoisia ja valaisevia tuloksia tulkittaviksi... - Nipsa
yllättynyt kirjoitti:
Kiinnosti vielä sen verran että nostin toistamiseen "kissan pöydälle". Mittareiden lisäksi kaivoin esiin Kiinan pojan skooppimodulin että näkee vähän käppyrän muotoa.
Sama zodiak led-putki 18W 190mA, ilman kuristinta sarjassa. Nyt oli 0,5 ohmin vastus sarjassa jonka yli skoopilla jännitteen mittaus. Skooppikuva tässä:
http://aijaa.com/0Wsa2m
Mittasin virran myös kolmella eri yleismittarilla:
Fluke = 81,2 mA, Lutron = 80,3 mA, AVO8 = 80 mA
Vertailun vuoksi mittasin myös Airam 20 W esl-lampun, jonka virraksi on merkitty 174 mA
Sen skooppikuva tässä:
http://aijaa.com/BwF3QH
Virtamittaukset:
Fluke = 164 mA, Lutron = 89 mA, AVO8 = 90 mA
Ihan mielenkiintoisia ja valaisevia tuloksia tulkittaviksi...Juu, tuo Zodiakin virta on juuri sen boost-hakkurin ottaman virran muotoinen: ihan nätti siniaalto, jonka päällä ratsastaa hakkurin rippeli. Eli se on lähes lineaarinen ja resistiivinen kuorma ja Fluke näytti siis ihan oikein sen rms-virtaa. Siinä on siis aktiivinen PFC.
Ja tuo Airamin virta on juuri se epälineaarisen tasuuntaus suoto ottama piikkivirta, jollaiseksi alussa epäilin myös Zodiakin ottovirtaa. Ja noista eri mittareiden eroista huomaa, että tässä ei-PFC:tä tapauksessa rms-virta on lähes kaksinkertainen keskiarvovirtaan nähden.
- sähkörane
Oikeita ohjeita teeseitse-miehille täällä!
https://tekniikanmaailma.fi/korvaatko-loisteputket-ledivalolla-putkia-kahdenlaisia-katso-kumpi-sopii/- auringon_alla
Eipä tuolla mitään uutta ollut, vanhaa jorinaa.
- Mattikimi
Jos ostaa suoraan uuden valaisinrungon Led-putkille, niin näissähän ei noita kuristimia ja sytyttimiä ole? Näihin lienee omat putket?
- moneenlähtöön
Led-valaisimia on monenlaisia, joissakin on kiinteät ledit joita ei voi vaihtaa. Toisiin käy nämä samat lad-putket kuin mitkä kuristinvalaisimiinkin.
- Valomainosmies
Loisteputki vaatii vakiovirran jonka takia kuristin ja syttyäkseen sytyttimen.
Jos laitetaan led putki tilalle, kaikki komponentit voidaan unohtaa.
Led putki käy toki suoraan kun vaihdetaan sytyttimen tilalalle oikosulkeva sytkä.
Käytännössä kuristimelle menevät johdot voi vaihtaa saman liittimen alle jolloin kuristin on ohitettu. Samaten sytyttimen johdot.
Kuristimen perässä oleva led putki otttaa saman virran kuin led putki jos sitä ei ohiteta- Mattikimi
Eli vanhasta rungosta kaikki irti tai uus runko tilalle. Kiitos
- säh.käri
Led-putki toimii niin pienellä virralla loisteputkeen verrattuna, ettei siitä kuristimesta ole käytännössä haittaa, vaikka se olisikin virtapiirissä mukana.
- LoisTeho
Led-putkessa on vähemmän valaisutehoa, ts lumenia, vrt loisteputkilamppuun. Hintahan on aikalailla sama. Mutta itse valitsen loisteputkilampun, koska parempi valaisuteho.
Ledilamput on hyviä tarkoitukseensa, mutta ainakaan loisteputkimuodossa niistä ei löydy valaisutehoa. Sen sijaan kohdevalaisimissa ledilamput ovat oikeinkin valaisutehoisia. Myös "hehkulamppuledit" ovat nykyään yllättävän kirkkaita ja mainioita.- silmä_käteen
Mitähän putkia olet tihrustellut, kyllä minun LED-putket ovat kirkkaampia kuin loisteputket.
- HaparoiPimeässä
150 cm pitkä Airam Led 22W antaa ainakin vähemmän valoa kuin Osram 58W loistelamppu. Sähkönsäästö on niin suuri, että annan anteeksi valotehon menetyksen. Ovat vierekkäin, on helppo verrata valoa.
- 450uf
Eli siis mulla vanha 2x58 loistelamput kuristimilla joten onko nyt käsitettävä niin että korvaan ne 2x22w ledeillä ja en tee muutoksia niin sähkölasku ei pienene??
- vaatii_ryhtymistä
Niin siinä käy, jos et tee mitään ja jatkat niiden loisteputkien polttamista ei sähkölasku kyllä alene.
- Väis
Ostin juuri 2, 60cm lediputkee, vanhaan loisterunkoon,myyjän mukaan piti vaihtaa vain sytyttimet, putkien lisäksi, tein työtä käskettyä ja kokeilemaan, alkoi sellainen valoshov, ettei sitä voi katsoa.no, kysymään neuvoo sähkäriltä, neuvoksi sain ohittaa kuristin, sama juttu, valoshov jatkuu, mittee nyt tehdään takaisin kauppaan ja koko paska runkoineenko ?..
I- kunnon_putket
Kovinpa olet lyhyitä ledputkia löytänyt, paras ostaa ihan 120 cm putkia.
- erikoistapaus
Kysyjällä on ollut 60 cm putket ja kaksi putkinen valaisin. Näissä loisteputket ovat sarjakytkennässä, mutta lediputket eivät toimi sarjaan kytkettyinä, ainoastaan yksittäin kytkettyinä.
- Anonyymi
Jos siinä valaisimessa on loistelamput sytytin ,niin tilalle se lampun mukana tullut tilalle ja putki paikoilleen niin toimii.
- Anonyymi
Vaihda se putki ja se matkassa tullut (NS sulake,) Toimii.
- Anonyymi
Kysymys on kolme vuotta vanha, joten tuskin enää tarvitsee neuvoa....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys on kolme vuotta vanha, joten tuskin enää tarvitsee neuvoa....
Kolme vuotta oli homma ns. "vaiheessa", nyt sain näillä ohjeilla homman tehtyä.
Kova homma, mutta tulipa tehtyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys on kolme vuotta vanha, joten tuskin enää tarvitsee neuvoa....
Porukka myös googlaa näitä ongelmia ja eikä siitä mitään haittaa ole, että vastailee vanhoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Porukka myös googlaa näitä ongelmia ja eikä siitä mitään haittaa ole, että vastailee vanhoihin.
ei käy
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123970MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822071Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin861323Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671107Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt215909Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828