NOBEL-palkittu Ahtisaari on parhain ja viisain pressa, mitä Suomessa on ollut.
Ahtisaari uutuuskirjassa: Jos muslimit eivät hyväksy oikeusvaltiotamme, heillä ei ole asiaa tänne.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
04.10.2016 16:20 - Jussi Rytkönen | Kulttuuri
Entinen tasavallan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari, ministeri ja diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä entinen Suomen Kuvalehden päätoimittaja ja pappi Tapani Ruokanen arvioivat maailman tilaa ja sen muutoksia tänään julkistetussa Miten tästä eteenpäin -uutuuskirjassaan (Docendo).
Presidentti Martti Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen uusi keskustelukirja Miten tästä eteenpäin (Docendo) julkistettiin tänään.
Kirja koostuu 60 keskustelusta, joissa kirjoittajat käsittelevät monia nykymaailman ja Suomen ongelmia arvoista pakolaisaaltoon, turvallisuuspolitiikasta hyvinvointivaltioon, Brexitistä Venäjään.
Osansa kirjassa saavat lyhyesti myös kirkot ja uskonnot. Esimerkiksi "Paavin divisioonat ja muita joukkoja" -nimellä otsikoitu yksi kirjan luku käsittelee näitä aiheita.
Keskustelijat toteavat kirjassaan, että usein kirkoilla on ollut myös ainoan legitiimin opposition rooli. Näin oli esimerkiksi sosialismin aikana Puolassa ja Itä-Saksassa.
Presidentti Ahtisaari toteaa tässä yhteydessä, että jos globaaleja arvoja ajetaan tehokkaasti, kirkko voi keskittyä päätehtäväänsä.
– Nyt se joutuu paikkailemaan hyvin paljon, ajamaan asioita, jotka eivät ole sen ydintoimintaa. En silti sano, ettei sen pitäisi tehdä niin. On hyvä, että edes kirkko pitää arvoja yllä, Ahtisaari sanoo kirjassa.
Tapani Ruokanen luonnehtii kirjassa Ahtisaaren ajatusta "erittäin mielenkiintoiseksi".
– Kirkko joutuu menemään eettiselle alueelle, koska muut eivät sitä hoida. Ja että näin se laiminlyö hengellistä tehtäväänsä. Tämä on teologinen oivallus, Martti, Ruokanen heittää.
Ahtisaari toteaa ja korostaa kirjassa myös sitä, että kaikki uskonnot ovat tervetulleita Eurooppaan. Ruokasenkin mielestä yhteiskunnan perustan tulee olla moniarvoinen, kaikki uskonnot ja maailmankatsomukset salliva.
– Silloin yksilö voi pitää oman vakaumuksensa ja uskonsa eikä sitä loukata. Eurooppalaisuuteen kuuluu sallivuus, kuten erilaiset uskonnot, mutta samalla ihmisoikeudet, oikeusvaltio, sananvapaus, demokratia, tasa-arvo - niitä ei voi hylätä uskonnonkaan varjolla, jos haluaa olla eurooppalainen ja elää täällä, Ruokanen linjaa.
Jaakko Iloniemi muistuttaa, että ajatus islamilaisesta sharia-laista osana eurooppalaista oikeusjärjestelmää olisi kuitenkin erittäin riskialtis.
– Sellaisen aika on ohi täällä, kun rangaistuksia ei enää lueta Mooseksen laista, Tapani Ruokanen kommentoi.
– Jos islaminuskoiset eivät voi hyväksyä meidän oikeusvaltiotamme, heillä ei ole mitään asiaa tänne, Martti Ahtisaari toteaa.
– Niin se on. Ei maassa voi olla kahta rinnakkaista normijärjestelmää, Jaakko Iloniemi sanoo.
Lue Kotimaasta 13.10. kirja-arvio uutuuskirjasta Miten tästä eteenpäin.
Kuva kirjan julkistamistilaisuudesta: Jussi Rytkönen
Ahtisaari uutuuskirjassa: Jos muslimit eivät hyväksy oikeusvaltiotamme, heillä ei ole asiaa tänne.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
04.10.2016 16:20 - Jussi Rytkönen | Kulttuuri
Entinen tasavallan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari, ministeri ja diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä entinen Suomen Kuvalehden päätoimittaja ja pappi Tapani Ruokanen arvioivat maailman tilaa ja sen muutoksia tänään julkistetussa Miten tästä eteenpäin -uutuuskirjassaan (Docendo).
Presidentti Martti Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen uusi keskustelukirja Miten tästä eteenpäin (Docendo) julkistettiin tänään.
Kirja koostuu 60 keskustelusta, joissa kirjoittajat käsittelevät monia nykymaailman ja Suomen ongelmia arvoista pakolaisaaltoon, turvallisuuspolitiikasta hyvinvointivaltioon, Brexitistä Venäjään.
Osansa kirjassa saavat lyhyesti myös kirkot ja uskonnot. Esimerkiksi "Paavin divisioonat ja muita joukkoja" -nimellä otsikoitu yksi kirjan luku käsittelee näitä aiheita.
Keskustelijat toteavat kirjassaan, että usein kirkoilla on ollut myös ainoan legitiimin opposition rooli. Näin oli esimerkiksi sosialismin aikana Puolassa ja Itä-Saksassa.
Presidentti Ahtisaari toteaa tässä yhteydessä, että jos globaaleja arvoja ajetaan tehokkaasti, kirkko voi keskittyä päätehtäväänsä.
– Nyt se joutuu paikkailemaan hyvin paljon, ajamaan asioita, jotka eivät ole sen ydintoimintaa. En silti sano, ettei sen pitäisi tehdä niin. On hyvä, että edes kirkko pitää arvoja yllä, Ahtisaari sanoo kirjassa.
Tapani Ruokanen luonnehtii kirjassa Ahtisaaren ajatusta "erittäin mielenkiintoiseksi".
– Kirkko joutuu menemään eettiselle alueelle, koska muut eivät sitä hoida. Ja että näin se laiminlyö hengellistä tehtäväänsä. Tämä on teologinen oivallus, Martti, Ruokanen heittää.
Ahtisaari toteaa ja korostaa kirjassa myös sitä, että kaikki uskonnot ovat tervetulleita Eurooppaan. Ruokasenkin mielestä yhteiskunnan perustan tulee olla moniarvoinen, kaikki uskonnot ja maailmankatsomukset salliva.
– Silloin yksilö voi pitää oman vakaumuksensa ja uskonsa eikä sitä loukata. Eurooppalaisuuteen kuuluu sallivuus, kuten erilaiset uskonnot, mutta samalla ihmisoikeudet, oikeusvaltio, sananvapaus, demokratia, tasa-arvo - niitä ei voi hylätä uskonnonkaan varjolla, jos haluaa olla eurooppalainen ja elää täällä, Ruokanen linjaa.
Jaakko Iloniemi muistuttaa, että ajatus islamilaisesta sharia-laista osana eurooppalaista oikeusjärjestelmää olisi kuitenkin erittäin riskialtis.
– Sellaisen aika on ohi täällä, kun rangaistuksia ei enää lueta Mooseksen laista, Tapani Ruokanen kommentoi.
– Jos islaminuskoiset eivät voi hyväksyä meidän oikeusvaltiotamme, heillä ei ole mitään asiaa tänne, Martti Ahtisaari toteaa.
– Niin se on. Ei maassa voi olla kahta rinnakkaista normijärjestelmää, Jaakko Iloniemi sanoo.
Lue Kotimaasta 13.10. kirja-arvio uutuuskirjasta Miten tästä eteenpäin.
Kuva kirjan julkistamistilaisuudesta: Jussi Rytkönen
Vastaukset 14
Vanhimmat
tulla romuttamaan meidän arvojamme,
suomalaista yhteiskuntaa ja naisen asemaa Suomessa.
Miehet ovat tossun alla, pitäisikö naisille antaa lisää valtaa.
ja naisen € on 80 centtiä.
Pitäusukö lisäksi vielä kivittää ja silpoa?
todellakin, Ahtisaari ehdottomasti ykköspressa, valitettavasti täällä ei ole osattu antaa hänelle sitä arvoa joka hänelle kuuluu.............................no, kansahan see sellaset päättäjät kuin ansaitsee, eikä kansa ansainnut Ahtisaarta kuin yhden kauden.........................sääli sinänsä
Jos musulmaanit tuovat vielä vähänkin lisää
raakuutta naisia kohtaan kaiken rahanmenon lisäksi,
niin haistakoot oman paskansa!
Pitäisi kieltää naisten työt keittiössä nyrkillä.
Nobelin palkinnot sama kuin hevosmiehet kusella talvella hankeen.
Painu hiiteen
kello viiteen
mennessä!
Martti Ahtisaari on ansainnut Nobel-palkinnon elämäntyöstään, rauhantyöstään. Häntä ei arvostettu täällä ja leimattiin surkuhupaisaksi esim vammansa vuoksi, aivan ala-arvoista. Katsoin hänen Nobel-puheensa oli kyllä herättävä,, huomioiva ja pohdittu , ylpeyttä tunsin.
En osaa asetella presidenttejämme arvojärjestykseen, olemme valinneet aina ajalleen sopivan- nyt meillä on oikein pätevä, johdonmukainen arvovaikuttaja......
Ahtisaaren rauhantyö oli toimia naton tunnustelijana, joka kiersi ympäriinsä etsimässä uusia pommitusmahdollisuuksia. Tämän toteuttamisesta eräälle toiselle presidentille on myös myönnetty nobel-palkinto.
Lukekaapas Pentti Sainion kirja; Operaatio Ahtisaari, ehkäpä tämän sädekehä hiukan himmenee.
Ketku joka rahasti YK;ta ja matkusteli rouvineen YK;n piikkiin.
Koivisto nosti tämän vailla pätevyyttä valtiosihteeriksi.
Pelkkä Naton sotahaukka.
Mitä palkkiot meinaa saavutusten rinnalla häh.
On oikeastaan aika veikeää huomata, kuinka eri asteikoilla ihmiset voivat arvioida presidentin. Olen pitänyt kaikkia sodanjälkeisiä presidenttejä loistavina, paitsi juuri Ahtisaarta. Hän oli
rimanalitus, ei vain ulkoiselta olemukseltaan, kun se ei vaikuta viranhoitoon, vaan älyltään.
Merkityksetöntä jorinaa henkilöiltä joilla ei ole vahvoja taustavoimia toteuttaa funtsinnan tuloksia . Islmilainen nainen vaatii Helsingin järjestämään hänelle palveluita että hän voi elää uskomuksensa mukaan . Kaupungissa on jo ajatukselle myönteinen suhtautuminen