heis
olen hyvin hämmentynyt omista tunteistani. olen avioliitossa, mutta keväällä rakastuin minua vanhempaan naiseen. meillä on nyt jonkunlainen suhde tuon naisen kanssa. Päivä päivältä miehet kiinnostaa vähemmän. mutta en silti haluaisi eroakaan lapsemme takia.
olen monta vuotta sivusilmällä katsellut naisia, mutta mitään yhdenillan juttua vakavampaa ei ole ennen tätä naista ollut. välillä tuntuu, että haluaisin olla vain tämän naiseni kanssa, mutta hän ei ole vielä valmis tulemaan ulos kaapista. (en tiedä onko koskaa) itse haluaisin kyllä jotain vakavampaa kuin tämän pari viikossa kertaa tapailemisen. mutta kun en haluaisi rikkoa lapseltani perhettä. eli olen todella pihalla tunteideni kanssa.
seksuaalisesti tuntuu, että olen vihdoin löytämässä itseäni. seksi naisen kanssa on todella antoisaa.en ole koskaan tuntenut mitään näin syvää ja kiihottavaa, kuin naisen kanssa oleminen. miehen kosketus ei koskaan ole tuntunut lähellekkään tältä.
tahtoisin keskustella muitten bi-ihmisten kanssa, tunteista ja toisen naisen kanssa tuntemasta syvästä yhteydestä. sillä itse olen todella noviisi näissä asioissa.
olen hyvin hämmentynyt omista tunteistani. olen avioliitossa, mutta keväällä rakastuin minua vanhempaan naiseen. meillä on nyt jonkunlainen suhde tuon naisen kanssa. Päivä päivältä miehet kiinnostaa vähemmän. mutta en silti haluaisi eroakaan lapsemme takia.
olen monta vuotta sivusilmällä katsellut naisia, mutta mitään yhdenillan juttua vakavampaa ei ole ennen tätä naista ollut. välillä tuntuu, että haluaisin olla vain tämän naiseni kanssa, mutta hän ei ole vielä valmis tulemaan ulos kaapista. (en tiedä onko koskaa) itse haluaisin kyllä jotain vakavampaa kuin tämän pari viikossa kertaa tapailemisen. mutta kun en haluaisi rikkoa lapseltani perhettä. eli olen todella pihalla tunteideni kanssa.
seksuaalisesti tuntuu, että olen vihdoin löytämässä itseäni. seksi naisen kanssa on todella antoisaa.en ole koskaan tuntenut mitään näin syvää ja kiihottavaa, kuin naisen kanssa oleminen. miehen kosketus ei koskaan ole tuntunut lähellekkään tältä.
tahtoisin keskustella muitten bi-ihmisten kanssa, tunteista ja toisen naisen kanssa tuntemasta syvästä yhteydestä. sillä itse olen todella noviisi näissä asioissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hmmm...kaapista ulos tuleminen on monille vaikeaa,kun oletetaan että omasta vapaudestaan olla oma itsensä on taisteltava. sinun täytyy saada naisystäväsi vakuuttuneeksi että onnenne yhdessä on taisteluiden arvoinen. kaapissa ei voi elää koko elämäänsä ja kiduuttaa itseään. älkää pelätkö liikaa ennakkoluuloisia ihmisiä jotka haluaisivat rajoittaa elämäänne. elättekö elämäänne itsellenne vai toisille ihmisille? siis,en puhu sairaasta itsekkyydestä vaan normaalista halusta ja PERUSTARPEESTA olla oma itsensä.
on hyväksyttävä suuret muutokset jotka elämä tuo tullessaan. te olette rakastuneet,oletan...älkää antako muiden ihmisten pilata jotain hienoa. elämä on lyhyt,ja meillä kaikilla on vain yksi elämä joten...ottakaa kaikki hetkestä irti.
läheiset ihmiset ymmärtävät,tai ymmärtävät ennen pitkää ettei tarkoituksenne ole loukata ketään.
rakkaus ei voi olla väärin!
Uskon, että olet hämmentynyt tilanteestasi.
Ymmärrän kyllä, että et halua rikkoa lapseltasi perhettä, mutta onko lapsellekaan oikein elää perheessä, jossa kaikki ei ole kohdallaan? Jo pienikin lapsi vaistoaa ja näkee asioita, joista ei puhuta. Millaisen mallin haluat hänelle antaa perhe-elämästä? Toivoisitko omalle lapsellesi elämää, jossa hän joutuisi elämään puolittain, itsensä salaten? En usko. Joten miksi alistuisit itse sellaiseen? :)
Ratkaisusi on kipeä ja vaatii paljon, teitpä miten tahansa. Myös miehesi kannalta ajateltuna nykytilanteesi on väärin, onko hänkään ansainnut elämää, jossa joku on hänen kanssaan pakosta? Kun hänkin voisi löytää jostakin sen ihmisen rinnalleen, joka oikeasti haluaisi olla hänen kanssaan.
Eikö lapsellennekin olisi parasta elää elämänsä niin, että hänellä on äiti ja isä, jotka ovat onnellisia tahoillaan kuin se, että vanhemmat elävät saman katon alla ns. pakosta? Vanhempien onnellisuus, tai sen puute, vaikuttaa lapseen yllättävän paljon. Eikö lapsesikin olisi onnellinen äidistä, jolla on asiat hyvin?
Nykyinen tilanteenne tekee hallaa jokaiselle osapuolelle. Mielestäni teistä jokainen on ansainnut onnellisen elämän.. yritä muistaa, että sinulla on vain tämä yksi elämä elettävänä! Miksi elää se niin, että joutuisit salaamaan ison osan itsestäsi, elämään valheessa?
Ero ei ole helppo ratkaisu, mutta ei valheessa eläminenkään sitä ole. Se rikkoo pitemmän päälle sinut.. ja tuskin haluat sitä itsekään? :)
Tsemppiä paljon.. voin osan tunteistasi ja tuskastasi kuvitella ja ymmärrän hämmennyksesi. Jos haluat jutella enemmän, niin pistä osoite, niin laitan postia.
Muista arvostaa ja rakastaa itse itseäsi, koska sinä olet elämäsi tärkein ihminen (lapsesi jälkeen=).
tässä mailiosote, [email protected]