Käytätkö leveälahkeisia vai kapeita pitkiä housuja

Voi, en huomaa yhtikäs mitään, katse on yleensä jossain ihan muualla kuin vastaantulijan polvissa. Kuljeskelen yleensä kapeissa.

Kapeita, suorastaan tiukkoja. Pattipolvet ovat endeemisiä leveysasteillamme. Liekö joku ilmastoon sopeutuminen?

Kapeahkoja käytän, joskus toki leveämpiäkin, en ole yhden suunnan orja. Älä huolehdi pattipolvistasi, ei niitä kapeissakaan housuissa huomata.

Käytän ihan sellaisia, mitkä milloinkin sattuvat käteen osumaan, kelin ja tilanteen mukaan.

Yhtyn Tellukan toteamukseen lisäyksellä, että yleensä puhtaita ja siistejä pöksyjä käytän. No joo, miehet eivät varmaan naisen lahkeen leveyttä vahtaa, mutta kovin kapealahkeiset pöksyt ovat parhaimman näköiset hoikkasäärisellä. Oli mies tai nainen.

Koska olen vanhahko nainen, kapealahkeiset ja kireät housut tämänikäisellä eivät ole välttämättä sopimattomat, mutta useimmilla aika huvittavan näköiset. Toisaalta tänä aikana jokainen saa ja voi pukeutua mihin haluaa, kunhan tärkeimmät osat mahtuvat sinne sisään noin lainsäädännön osalta. Onkohan oikeasti yli kuusikymppisiä Suomessa sakotettu epäsiveellisen pukeutumisen vuoksi?

Minun päälläni leveälahkeiset tai löysät ovat lähinnä huvittavan näköiset. Verryttelyhousuja voin pitää kotiasuna mutta heti vaikka kauppareissuun vaihdan kapeisiin. Tightseja tai legginsejä en myöskään pidä julkisilla paikoilla vaikka kotona voin laittaa tunikan kanssa. Esteettisesti en tykkää että pillimäiset leggingsit ja liian leveä säkkimäinen toppi kuten tunika luovat erityisen kaunista kokonaisuutta. Lyhyt, juuri peffan alle yletyvä tunika jossa on smokattu yläosa on pukeva paksumpien ja muotonsa säilyttävien leggingsien kanssa.
Kapeat joustofarkut ovat vakioasuni.

Käytän kapealahkeisia farkkuja, yleensä. Miten nuoriso olikaan fiksua, kun repivät palviin aukot farkuille, jotka eivät jousta. Nuoriso otti myös pipon käyttöön huonoille hiuspäiville. Jotain hyviäkin oivalluksia vaikka nilkat paljaina kulkevatkin.
En seuraa muotia, enkä mieti juurikaan ikääni pukeutumisen yhteydessä. Mukavuus ja käytännöllisyys.

Ihan mitä sattuu. Esteettisesti on aika rumaa jos leveälanteinen nainen pakkaa tikkujalkoihinsa kapealahkeiset housut. Vapaus vallitkoon ja puolestani itsekukin saa pukeutua mielensä mukaan, mutta ei se suuri vaiva ole hankkia sellaisia vaatteita ja pukineita jotka sopivat niin mallin kuin värin mukaan käyttäjälleen.

Tuskin huomaa, siis muut kuin sinä itse. Ja jos kuka huomaakin, niin ei varmaan jumitu sitä yhtä kohtaa katselemaan ja mielessään arvostelemaan, senkin teet vain sinä.

Kapealahkeisissakin housuissa on valinnan varaa, ei ole pakko valita sukkahousujen tavoin istuvaa mallia ja materiaalia jossa paljon elastaania.

Jos pukeudut kapealahkeisiin housuihin niin katsele kokonaisuutta ja yleisvaikutelmaa, älä keskity polviisi. Itselläni on nyt erittäin kapealahkeiset viininpunaiset housut päälläni. Harkittu valinta. Näin kapealahkeisissa vääräsäärisyyteni on näkyvillä, mutta en piittaa siitä. Haluan nyt pitää juuri näitä housuja koska niiden kapea lahje mahtuu hyvin nilkkureiden varren sisälle ja väri on sopiva. Jos nyt joku ylipäätään minua kertavilkaisua pidempään tulee edes katselemaan niin uskoisin sen johtuvan katsojan mielestä onnistuneesta tai muuten mielenkiintoisesta kokonaisuudesta. Jos ja kun joku yksityiskohtia syventyy katselemaan niin tuskin edelleenkään säärä tai polvia vaan aika todennäköisesti hiuksia, housujen värisiä huulia ja uusia nilkkureitani joissa housujen (ja yläosien) kanssa yhteen sointuvia metallihohtovärisiä kukka- ja lehtikuvioita.

Kaikki vaihtoehdot ovat aina välillä käytössä.
Leggingsejä on ilmestynyt käyttöön ja kaappiin melkoinen valikoima erilaisia kuoseja, värejä ja pituuksiakin. Käytän sekä kotiympyröissä että kaupungilla. Ostin eilen kolmet eriväriset thermoleggingsit syksy- ja talvikäyttöön. Voi käyttää myös pitkien housujen alla kuin pitkinä kalsareina.

Omasta mielestäni polveni ovat vähän turhan suuret, mutta sääriäni on kiitelty kauniiksi. Olen päättänyt unohtaa kriittisyyden ja pukeutua niin, että itse tunnen oloni mukavaksi. En todellakaan usko, että monikaan enää tässä iässä kiinnittäisi erityistä huomiota minun ulkoasuuni. Nuorena ja kauniina tilanne oli toinen. Luulen, että meidän nuoruudessamme oli vähemmän kauniita naisia kuin nykyisin.

Hoikat sääret ja pieni peppu ovat onneksi edelleen, vaikka yläpuolelle onkin kertynyt massaa, josta yritän päästä eroon.