Miksi ostatte lihavilta asunnon?

"Lihavat on leppoisia. Ei ne keksi muille kepposia". Vai miten siinä vanhassa laulussa sanotaankaan.

Vanha ihminen kirjoittanut tuon!!!

MITÄ VITTUA?

Asiallinen kysymys. Itse en ostaisi läskiltä mitään, en myöskään kelpuuta läskiä välittäjäksi. Kyllä itsestä huolehtiminen on ykkösjuttu, ja se heijastuu muuhunkin elämään, kuten asunnosta huolehtimiseen.

Minä olen lihava, mutta veriarvoni ovat erittäin hyvät ja erinomaiset. Kuljen ja liikun tosi paljon, kolme neljä kertaa kävellen, päivässä lähemmä 10 km, pyöräilen ja jopa nostelen painija silloin tällöin harvakseltaan ja saatan jopa jumpata, mutta syön niin, että painoni on vakio tasolla jatkuvasti, eikä laske. Jos ostan asunnon, en haluaisi ostaa langan laihalta, narkomaanin näköiseltä ihmiseltä, joka meikkeineen tai ilman pitää itseään missinä. Ihmisen ulkomuoto sanelee, minä häntä pidetään. Kauniit kalliit vaatteet ei auta, jos syömishäiriö uhkaa läskiyttä pelkäävää ihmistä, joka vielä uskoo olevansa myyvän näköinen. Samoin on lihavuuden laita. En haluaisi ostaa asuntoa sairaalloisen lihavalta ihmiseltä, sillä hän ei vakuuta myyjänä, eikä näistä edellä mainitsemistani kumpikaan yleensä näitä tehtäviä saa, saati harvoin edes omistaa asuntoa, sillä syömishäiriöinen tuhlaa.joko ulkonäköönsä ja muuhun tai sitten syömiseen asunnon ostoon tarkoitetut rahat, uskotko, että asia on näin. Tätähän sinä tarkoitit. Itsekään tuskin omistat asuntoa, sen uskon paistavan läpi kirjoituksestasi. Kyllä ihmisen näköisen ihmisen kanssa on mukava keskustella asuntokaupoista, oli hän lihava tai laiha.

Ketjun aloittaja on mitä ilmeisemmin tuhnu, tai sitten ainakin amisviiksinen kasarmikeijo.

Minä tarkistan asunnon kunnon ja teen kauppaa minkä näköisen ihmisen kanssa tahansa, kunhan käytöstavat ovat kunnossa ja asunto on myyjä oma.

Eniten epäilyttää juurikin koppavat ja lapselliset amisviisiset kehvelit, mutta näillä harvemmin on omaa asuntoa, itse asiassa en ole tainnut sellaista koskaan asuntokaupan yhteydessä tavata.