Jackrussel?

Meillä asustaa nyt puolivuotias russelipoika ja me asumme kerrostalossa. Hyvin russeli sopeutuu kerrostaloon, mutta ihan keskikaupungilla en kyllä russelin kanssa asuisi. Se kuitenkin rakastaa pitkiä metsälenkkejä jne. Russeli on kyllä aika kovapäinen rotu, urokset vielä kovapäisempiä. Mikä on kiellettyä pitäisi olla sitten aina kiellettyä, eikä siitä lipsuta. Russeli saattaa myös helposti alkaa pomottamaan, jos sille ei tehdä selväksi kuka on lauman pomo. Ongelmia tulee myös jos se ei saa riittävästi aivojumppaa eli aktivointi on hyvin tärkeää. Russeli vaatii hyvin jämäkän, johdonmukaisen, mutta kuitenkin lempeän koulutuksen. Russeli on kuitenkin aika herkkätunteinen koira, jos näin voi sanoa. Koulutukseen joutuu kyllä varmasti panostamaan enemmän kuin kultaisennoutajan koulutukseen vaikka russeli onkin hyvin oppivainen. Se on kuitenkin aika kovapäinen.
Kyllä russeli varmasti lapsien kanssa tulee toimeen jos talossa on lapsi heti kun pentu tulee uuteen kotiin. Ja olen kuullut että kun perheeseen on syntynyt vauva niin russeli on kyllä kovasti ollut "hoitamassa", mutta itse en luottaisi ihan 100 %:sti siihen että russeli osaa AINA olla lapsen kanssa kiltisti.
Ja saalistusviettihän on russelilla kova, eli siinä voi saada kissat, kanit yms kyytiä kettujen ja hiirien lisäksi.

On erittäin kovapäinen koira. Se vaatii hellää, mutta vaativaa koulutusta. Aina samat säännöt, ei poikkeuksia. Kultainen noutaja on miellyttäjä, russelilla ei ole tarvetta tai halua miellyttämiseen. Se oppii erittäin nopeasti, jos vain osaa opettaa ja saa russelin haluamaan oppimista. itse en koskaan suosittelisi russelia "ensimmäiseksi" koiraksi kenellekään, jolla ei ole kokemusta itsepintaisista koirista.

Russeli pompottaa mielellään lapsia. Saattaa jopa puraista, ihan vain leikillään. Russeli on pieni koira, joten se puolustaa itseään tavallista herkemmin hampaillaan. Siis tarkoitan, että herkemmin kuin esim. kultsu tai labbis. Russeli saattaa myös innostua (kuumentua) leikeissä sen verran, että lapsi ei saa sitä lopettamaan, jolloin voi tulla vahinkoja hampaiden kanssa.

Itsellä kaksi russelia, joten tiedän ainakin hieman, mistä puhun.

Jackrusselli on aivan ihana koira, jos on valmis kestämään sitä. Russeli soveltuu kerrostaloon jos osaa vaan opettaa sen olemaan haukkumatta, nimittäin nämä koirat ovat aika haukkuherkkiä.

Lapsirakas russeli on, mutta ei helppoluonteinen. Kun nyt pyydät vertaamaan russelia ja kultaistanoutajaa, ne eroavat toisistaan aika paljon. Kultainennoutaja on oppinut miellyttämään isäntäänsä ja on helppo oppimaan. Russelli ei ole tehty miellyttämään isääntäänsä, eli koira ei ole miellyttämisenhaluinen. Jos kultainennoutaja tarvitsee pari kertaa oppiakseen tempun, russeli saattaa tarvita niitä 50. Riippuu ihan yksilöstä. Vähän hankala opettaa, ei tottele aina hyvin, mutta muuten aivan ihana yksilö. Tarvitsee paljon aikaa ja liikuntaa.

www.jackrussellinterrieri.fi

Tuol on kaikennäköistä juttua jos kiinnostaa ketä tahansa russelin omistajaa tai tulevaa omistajaa..

Eroa kuin yöllä ja päivällä!
Meillä oli kultsu, joka eli 11v. Sen jälkeen haluttiin vähän pienempi koira ja otettiin russeli.
Russeli oli ensin mahdottoman villi ja kovapäinen, rauhoittui kuitenkin vähän kun se vanheni. Ennen joulua, kun se oli melkein 2v vanha, se hyökkäsi ulkona aivan arvaamatta pikkulapsien kimppuun ja PURI heitä silmittömän raivon vallassa. Lapset olivat aivan vieraita ja leikkivät pihalla omia leikkejään ja koira siis hyökkäsi sinne sekaan. Koira pääsi irti, kun kannoin samalla ostoskasseja ja hihna oli vaan vähän sormenpäissä.
Meillä ei ole omia lapsia ja koira oli siihen asti ollut ihan kiltti vieraille.
Kultsu ei olisi tällaista tehnyt ikipäivinä, sen voin sanoa. Mietittiin vielä joulun yli, mutta luotto tähän Russeliin oli mennyt, sitä ei mitenkään uskaltanut enää pitää. Ei normaali koira hyökkää kenenkään kimppuun äkkiarvaamatta.
Eläinlääkäri sanoi, että ei tunne yhtään rotua, joka olisi näin pentutehtailtu pois järjiltään kuin tämä Russeli, valitettavasti!
Niissä on salakavalia, paukkuarkoja, ihan pimeitä jne.
Meidän russeli lopetettiin heti tämän vuoden alussa parhaassa iässään. Emme kestänneet ajatusta, että se saattaisi tehdä jotain salakavalaa myös meille vaikka nukkuessa tai sitten uudelleen ihan kenelle vain. Vaikka russeli on pieni, sen hampaat saavat syviä haavoja aikaan.
Kultsun luotettavuutta ei tarvinnut koskaan edes epäillä, ei tullut mieleenkään.
Koiran hoito ja kohtelu oli kuitenkin samanlaista, ei sitä todellakaan mitenkään laiminlyöty tai huonosti kohdeltu. Päinvastoin.
Meidän russelin veli samasta pentueesta on hyökännyt myös äkkiarvaamatta leikkikaverinsa kimppuun. Kaveri oli puolivuotias narttupentu, ja uros siis hyökkäsi sen kimppuun kesken leikin purren syviä haavoja pentuun. Sekin on mielestäni ihan uskomatonta ja täysin kaikkia koiramaailman sääntöjä vastaan!

Itselläni on 9v tyttö russeli. Muuten maailman ihanin koira ja pitää hiiret jne. loitolla. Lähtee jopa peuran perään. Peloton vahti ja rakastava hempeilijä, joka pussailisi vaikka koko päivän "nuolee naamaa". Huonot luonteerpiirteet lista tulee tässä.
1. Ei uskalla jättää yksin autoon, koska repii sisustan palasiksi, jos joku vieras tulee auton lähelle tai vieras koira kävelee ohi.
2. Menee piha-alueelta tielle, jossa joskus pysäyttelee autoja (pieni hiekkatie ja naapurit tietävät tapauksen ja varovat). Silloin kun tämä tapahtuu, niin hän esittää kuuroa. Ei kuuntele mitään. Välillä tulee silti takaisin jo kerta pyynnöstä. 3. Jos saa riistan tai saaliin hajun, tapahtuu sama kuurous. :) tulee aina takaisin max. tunnin päästä. Raapii ovea ja haluaa sisälle. Osoittaa kiitollisuuttaan mitä parhaimmalla tavalla.
4. Alle 5v. lapsien kanssa pitää vahtia melko paljon, jos eivät ole tuttuja. Russeli tykkää leikkiä liian rajusti ja voi satuttaa heitä.
5. Inhoaa kissoja ja esim. vanhemmillani on repinyt ikkunalaudasta puolet pois, kun heidän kissa kettuilee ulkopuolella. (ja se kissa kiusallaan oikein naatiskelee siinä pihapuolella, kun tietää ettei russeli pääse kimppuun :) ).(tappanut muutaman kulkukissan ikävä kyllä.
6.Puree vieraita ihmisiä joista ei pidä tai jotka eivät ole koiraihmisiä, aina ja joka kerta lahkeesta. Koskaan ei ole aiheuttanut mitään vammaa ihoon.

Hyvät puolet:
1. Maailman iloisin veitikk, joka edelleen on kuin nuori koira. Aina kovin iloinen vastaanotto, kun tulee töistä.
2. Maailman huolehtivaisin emopkoira.
3. Maailman paras vahti. Pienestä koostaan huolimatta ei kukaan ventovieras/puolalainen tai romanialainen kulkukauppias ole uskaltanut eteistä pidemmälle tai autostaan pihalle. Jos tulee eteiseen, niin tämä koira murisee hullunkiilto silmissä ja pyörii sen kerran sekunnissa ympäri tai istuu naaman eteen ja ilmoittaa, että tästä ei pidemmälle ennen isännän lupaa.
4. Tappaa hiiret, rotat ja muut tuhoeläimet, eli ajaa kissankin roolin vahtimisen lisäksi.
5. Ei syö paljon, joten halpa koira pitää. Toki pentuna syö kasvunsa takia kuin hevonen.
6.Älykäs, itsenäinen, persoona, joka omaa itsepäisyyttä ja osaa ilmoittaa mielipiteensä.
7. Jos itsellä on vaikeaa. Tämä koira vaistoaa sen heti ja käyttäätyy kuin oma vastakohtansa. On koko ajan lohduttamassa ja edes pihalla ei tee mitään pahoja temppuja, vaan pysyy rinnalla tukena.
8. entisenä suursnautserin omistaja pidin, ettei pikkukoirat ole koiria, mutta russeli on suuri koira pienen koiran vartalossa, suurella sydämmellä, kovalla omalla itsepäisellä luonteella ja todella mainiolla vahti- metsästysvietillä varustettu kunniaa herättävä älykäs rotu, joka vaatii paljon liikuntaa ja ymmärrystä, sekä kärsivällisyyttä isännältä.

En suosittele kaupunkiin tai kerrostaloon, en edes rivitaloon. sellaisen elämän luokittelen rodun piirteet huomioon ottaen eläinrääkkäykseksi.

Ihan hyvä valinta ..hieman enemmän haastetta kuin kultsissa koska ei omaa miellyttämishalua ja jos omistaja ei anna koiralleen puuhaa tarpeeksi niin keksii kyllä omiaan niin hyvässä kuin pahassa.
Tarvii johdonmukaisen huumoririkkaan omistajan joka osaa asettaa rajat. rotu ei ole sohvapottu yleensäottaen eli haluaa touhuta paljon.

tiedän omistajia jotka vaihtaneet pehmeästä rodusta(kultsi) hieman terhakampaan terrieriin(foxi) ja erittäin tyytyväisiä. :)

eli miksei..?

Hei!

Yhdyn moneen ylempänä kirjoittaneeseen. Rakastettava hempeilijä, peloton metsästäjä, lauman suojelija, arvaamaton, nopea oppija. Siis aivan ihana rotu, ei mahdoton, mutta vaatii omistajaltaan enemmän kuin moni muu rotu.

Minulla on kolmas russeli menossa. Ensimmäinen narttu ja kaksi viimeisintä alle vuoden vanhana kastroituja uroksia. Narttu kastroitiin vasta 10v, joka oli virhe. Vasta kastroinnin jälkeen ymmärsin kuinka paljon koira muuttuu "helpommin koulutettavaksi" kastroinnin jälkeen, kun turha vouhotus jäi pois. Urokset olenkin sen jälkeen kastroinut heti jo alle 1v eläinlääkärimme ohjeistuksen mukaan (hänellä on itsellään kaksi russelia). Kumpikaan ei koskaan ole ulissut yhdenkään juoksu-nartun perään.

Molemmat urokset ovat käyneet koirakoulua kanssani. Nartun kanssa kehittelin ihan omaa koulua. Kaikki koirat ovat olleet sitoutuneita minuun johtajana ja aina kotona ja lenkillä ollessani koirat ovat seuranneet ja odottaneet tarkkoina ohjeita.

Perheessämme on ollut vauvoja, pieniä lapsia ja nykyisin teinejä. Varovainen olen ollut aina ja tulen olemaan koirien ja lasten yhdessäolosta. Russelit hakevat paikkaansa laumassa koko ikänsä ja jos pienikin mahdollisuus "ylenemiseen" on, niin Russeli käyttää sen välittömästi. Meillä on puututtu välittömästi pieneenkin ärähdykseen lapsille. Russeli tarvitsee kovan ja määrätietoisen, EI julman koulun. Terrierinä ne koettelevat säännöllisesti tahdon lujuutta. Iän myötä sekin helpottuu. Lapsemme ovat myös kasvattaneet koiria määrätietoisesti ohjaamalla jo pienestä pitäen aikuisten ohjauksessa.
Russelit rakastavat leikkejä ja uimista lasten kanssa. Mutta jollei leikkiä valvo, voi pieni koira innostua liikaa ja puraista.

Olen asunut koirien kanssa kerrostalossa ja rivitalossa. Hyvin soveltuvat pieninä koirina. Turha haukkuminen on saatava hallintaa jo heti pienestä. herkkupaloilla nämä koirat oppivat helposti melkein mitä vaan.

Bongasin mäyräkoirafoorumilta- hauska idea russelillekin!

Pakko lisätä tähän ketjuun oma kokemus.
Eli minulla reilun vuoden vanha poikarusseli. Käytän sanaa poika silla urokseksi ei voi väittää sen jälkeen kun leikattiin n. 8kk iässä.
Aina ollut tosi sosiaalinen ja kiltti, vähän tuhoja pentunakin. Helppo opettaa ja innostuu asioista. Siinä puolen vuoden kohdalla alkoi tulemaan aika ikäviäkin merkkejä, siis samalla kun pallit kasvoivat. Remmirähinää ja sellaista. Hetkeäkään en ole katunut leikkauttamista, sillä käytös muuttui täysin sen jälkeen. Ollaan koko ajan käyty arkitottelevaisuuskursseilla, joista on kyllä ollut myös iso apu. Tietenkin sen kanssa on saanut olla tiukka, mutta hän on suunnilleen aina tiennyt paikkansa. Mulle on kyllä sattunut helppo tapaus, pakko myöntää.

Mun russeli myös tykkää kissoista, vaikka kissat ei oikein hänestä aina. Lasten kanssa ei ole ollut paljon tekemissä, mutta muuten en ole ihmisrakkaampaa koiraa nähnyt.

Jos omistajalla on järkeä päässä ja jotain käsitystä mitä koiran päässä liikkuu, sanoisin että russeli on aivan ihana rotu. Ja minullakin tämä on ensimmäinen koira ja tunnen onnistuneeni sen kasvattamisessa :)