Täälläkin paljon kommentoitu, että väkimäärä lavoilla on vähentynyt. Omienkin havaintojen perusteella tuon suuntaista havaittavissa. Muutama hyvin harva orkesteri saa vielä paikan vaikuttamaan lähes täydeltä, mutta ei niin ruuhkaiselta. Ja muiden osalta tilanne onkin jo semmoinen, että tanssitilaa on käytettävissä omiin tarpeisiin riittävästi.
Mutta miksi näin on päässyt käymään?
Oletko itse vähentänyt tansseissa käyntiä ja miksi?
Eikö tarjonta miellytä vai mikä mättää?
Onko sateinen kesä vaikuttanut?
Mitä muutoksia haluaisit lavatansseihin?
Mutta miksi näin on päässyt käymään?
Oletko itse vähentänyt tansseissa käyntiä ja miksi?
Eikö tarjonta miellytä vai mikä mättää?
Onko sateinen kesä vaikuttanut?
Mitä muutoksia haluaisit lavatansseihin?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minunkin havaintojeni mukaan väkimäärä lavoilla on pienentynyt.
Iäkkäämmät vähentävät tansseissa käyntiä ikänsä takia.
Keski-ikäiset vähentävät korkeiden kustannusten takia.
Nuoret eivät tule tansseihin nuorille väärän ohjelmatarjonnan takia.
Yleisenä vähentävänä seikkana on tanssi-illanvieton luonteen muuttuminen eli
ennen se oli seuraelämän muoto ja seurapiiri tapahtuma. Nykyisin erilaisten tanssien suorituspaikka.
Siinähän niitä perusteluja tulikin aika kattavasti ja totuudenmukaisesti.
Kustannukset ovat molemminpuoleisia:
Lippujen hinnat ovat jo niin kalliita, että ei joka viikko mennä tansseihin.
Tanssinjärjestäjillä nimekkäät orkesterit ja esiintyjät on suuri kuluerä.
Ennen tanssipaikoilla oli myös levytanssejakin ja porukkaa paljon
kaikissa tansseissa. Levytansseihin oli myös aina pienempi pääsymaksu.
En tiedä toimisiko enää tämä systeemi?
Orkesterin kyllä kannattaisi suorittaa aitiostaan käsin laskutoimituksia siten, että orkesteri saisi selville, onko keikoilla enemmän bändäreitä kuin tanssijoita ja laskutoimituksen jälkeen kannattaa muuttaa enemmistön makua vastaavaksi. Neljänsuora on ehkä parhaimmassa asemassa laskutoimituksen jälkeen, koska koska se menisi suhtkot fiftysixty, mutta esimerkiksi Hurma joutuisi kyllä miettimään jotain muutakin kuin sovituksia uusiksi. Vaikka ainahan Hurmakin voi odottaa, että tanssijoitten lukumäärä laskee alle bändäreitten lukumäärän.
Määrät ovat vähentyneet vain huonoilla tanssipaikoilla. Esim. Ruusulinnassa rikotaan kävijäennätyksiä jatkuvasti.
Vedä nyt ruusilinna kät...n . Koko ajan olette mainostamassa tällä saitilla paikkaanne. Vielä se horsma kasvaa teidänkin pihalla.
S ä oot pimee tyyppi.
Käyntikerrat tansseissa ovat vähentyneet ihan vaan siitä syystä että orkestereiden taso on laskenut. Siis soittotaito ei ole huonontunut vaan ohjelmisto. Esimerkiksi Hurman ohjelmisto oli uran alkutaipaleella todella hyvä mutta nyt sovitukset ovat todella syvältä. Ja sitten Hurman soittamat polkat, se hevikappaleista väännetty polkkasikermä ja angry birds -polkka aiheuttavat ainoastaan myötähäpeää kun riittäisi että soittaisivat säkkijärven polkan. Ei toimivaa tarvitse korjata. Muista orkestereista voisi mainita tässäkin ketjussa mainitun neljänsuoran. He unohtavat täysin tanssijat ja esiintyvät kymmenelle pikkutytölle. Tämän orkesterin paikka olisi esiintyä limudiskossa. Jos mennään posin kautta niin tämän vuoden iloisiä yllättäjiä ovat Kaiho ja Fernanda.
Miksi huonosta = ei tanssittavasta, musiikista pitäisi maksaa
kalliita lipunhintoja. Aika moni on tätä mieltä ja se näkyy
kävijämäärissä.
Mutta millaista on hyvä tai huono lavamusiikki? Nykyään tulee aina silloin tällöin lähdettyä tanssikurssille päästäkseen tanssimaan omasta mielestään hyvän tanssimusiikin tahdissa. Samalla ajatuksella houkuttelisi joskus lähteä vaikka tuonne asukastalon Lavan tai Puotilan levytansseihin katsomaan, millaista musaa olisi tarjolla. Onneksi matkan pituus rajoittaa suurinta intoilua. Mutta kyllä tälläkin palstalla olevien kommenteista huomaa, että aika erilainen maku ja toiveet ovat hyvän tanssimusiikin suhteen meillä kullakin.
Mielestäni hyvän ja huonon musiikin pääasialliset erottavat tekijät ovat kappalevalinnat, sovitus, laulajan ääni ja hänen äänenkäyttötaidot. Yleensä soittajien tasossa on harvoin valitettavaa, joten kappalevalinnat ja sovitus ovat pääasiallisesti heidän käsissä. Laulajan ääni ja äänenkäyttötaidot ovat kuin kruunu soitannan päälle, siis silloin kuin laulu on hyvää.
Lisäksi tulee kuuntelijan subjektiivinen kokemus hyvästä ja huonosta musiikista, siis minkä tyyppisistä kappaleista hän pitää, mikä menee "jalan alle". Täten lopputulos kuuntelijan kannalta voi olla; hyvin esitettyä huonoa musiikkia, huonosti esitettyä huonoa musiikkia, huonosti esitettyä hyvää musiikkia, tai hyvin esitettyä hyvää musiikkia.
Kuten tuosta voi ymmärtää, hyvin esitettyä hyvää musiikkia on vähän tarjolla.
Ikärasismi meitä vanhempia naisia kohtaan.
riippuu lavasta.
10-15 vuoden kulttua ei kukaan humpan kaltasta roskaa enää kuuntele, eikä tanssi, kun sen ajan väki kasvaa perunaa turpeen alla. Samoin kävi savikiekkojen vinguttajille, vai montako savikiekon vinguttajaa tiedätte yhä olevan?
Uudistusta on tultava lavoille. Pelkällä humpalla eivät elä.
Aikoinaan ajettiin 60 luvun autoilla. Montako 60 luvun autolla saastuttajaa tiedätte yhä olevan.
20-luvulla on menty hevospelillä. Eikä paljoo vielä sotien jläkeenkään. Lavat eli kulta-sikaa.
Saastetta ei tullu kuin pyllystä.
Milpä ssis takaisin nämä "saasteettomatpelit?" ja tangomusiikin lavoille.
Joo, pysytään aiheessa. Tarttis varmaankin olla päästöttömiä tanssipaikkoja.
Nykyiset saastuttaa liikaa. Tanssijat päästelee aivopieruja, tilanne alkaa
olla vaarallinen. Tästähän nyt keskusteltiin?
Kesällä on niin paljon tekemistä. Kuka silloin ehtii tanssimaan? Talvella on paljon enempi aikaa tanssia. Käyn enemmän talvitanssipaikoissa. Aina noissa on ollut väkeä tungokseen asti ja narikkaan on saanut jonottaa sekä lippuluukulle. On ollut monen ikäistä yleisöä. En ole havainnut sitä niin mainotettua tanssipaikkojen hiljenemistä. Tanssikursseilla on myös porukkaa. Lippujen hinnat on kohtuulliset. Näkeehän siinä livenä orkesterin. Saa tanssia ja nauttia "konsertista" ja löytyy kivaa seuraa. Tanssipaikat voi hyvin, ainakin ne suosituimmat.
" On ollut monen ikäistä yleisöä. En ole havainnut sitä niin mainotettua tanssipaikkojen hiljenemistä. Tanssikursseilla on myös porukkaa. Lippujen hinnat on kohtuulliset. Näkeehän siinä livenä orkesterin. Saa tanssia ja nauttia "konsertista" ja löytyy kivaa seuraa. Tanssipaikat voi hyvin, ainakin ne suosituimmat."
Miksi sitten jatkuvasti joku tanssipaikka lopettaa. Lavojen musiikkitarjontaa moititaan ja
lippujen hintoja pidetään kalliina. Jokaisessa tanssipaikassa, jossa kävin kesällä oli
vain kourallinen ihmisiä. Missä mahtaakaan olla ne suosituimmat tanssipaikat?
Näyttää suunta olevan niin että nuorisomusiikki täyttää tanssipaikat. Kun lauteilla on vanhakantaisempaa musiikkia soittavia bändejä niin silloin lavat ovat aika tyhjiä. Vanhempi väki ja eläkeläiset täyttää yllättävänkin hyvin päivätanssipaikat.
Jokaiselle jotakin. Minusta on hienoa, että nuoret haluavat tanssimaan tanssipaikoille, liikuntaa he tarvitsevatkin. Itse hurmaannun perinteikkäiden artistien ohjelmasta, ja meille ikääntyvillekin tansseja riittää. On sitten nuoremman pullamössösukupolven asia, millaiseksi suomalainen paritanssikulttuuri kehittyy.
Valikoin mitä menen tanssipaikalle kuuntelemaan. Niin tekee moni muukin. Jotkut ajaa satoja kilometrejä päästäkseen porukkaa vetäviin tansseihin. Kun osaa valkata ja on valmis näkeen vaivaa kulkemisen kanssa pääsee vetovoimaisiin tansseihin.
Useimmilla ei ole aikaa, eikä halua lähteä ajamaan satoja kilometrejä tansseihin.
Ei ainakaan kovin usein. Tanssipaikan pitää olla keskeisellä paikalla ja myös hyvät
kulkuyhteydet. Musiikista on turha kiistellä. Jokaisella on omat mieliesiintyjät-
ja musiikki. Vaihtelevasti teemailtoja nuoremmalle ja vanhemmalle väelle.
Porukkaariittää-nimimerkki on oikeilla jäljillä.
Siksi tanssilavat olisi hyvä brändätä ja samalla puolet lakkauttaa turhina.
Jos grilliannos maksaa 25 e niin kyllä hyvästä lavaillasta 5-6 h pitäisi maksaa sama.
Siihen olisi hyvä saada lisukkeita tuota summaa vastaan.
Mutta eihän nämä reppanat ymmärrä bisneksestä mitään.
otanki mägärin dublat 6,20 e Miksi keskinkertaisesta pitäisi maksaa enemmän??täh