http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710102200449281_u0.shtml
Kyllä mielestäni on oikein hakata, jos kerran edunvalvoja on määrätty vanhuksen talousasioita huolehtimaan, esim.
Kyllä mielestäni on oikein hakata, jos kerran edunvalvoja on määrätty vanhuksen talousasioita huolehtimaan, esim.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä jos on menoja vanhuksella mihin rahaa tarvitaan mutta en ole seurannut tätä juttua niin että onko metsää paljon ja tarvitseeko kaikkia kerralla myydä ja tuo mhy kun menee metsään ja tekee työt niin niihin kuluihin uppoaa rahaa ettei myyntituloa paljon jää puista.Ja siinä on sitten vielä kun aukkohakkuu tehdään istutus velvollisuus eli uudet taimet.
periaatteessa kai voi lähteä kaukomatkalle, mutta aika vähänpä taitaa olla menoja hoivapikoissa olvilla vanhuksilla. jos isot säästötilit niin saako niitä kulumaan?
Tapaus vahvistaa käsitystä - joka aikanaan HS:n laajassa selvityksessäkin sai vahvistuksen -, että yleisten edunvalvojien joukossa on yksilöitä, taitamattomia tai muuten vain itsevaltaisia, jotka hoitavat päämiestensä asioita oman päänsä mukaan vähän miten sattuu - hyvin tai huonosti.
Tässä tapauksessa edunvalvonnassa muutaman kuukauden ollut henkilö HS:n mukaan on 89-vuotias pahasti muistisairas laitoshoidokki. Hän ei metsänhakkuusta saatavaa tuloa hoitomaksuihinsa tarvitse eikä kykene niitä muutoinkaan esim. maailmanympärimatkaan kuluttamaan, joten ne jäävät pankkitilille odottamaan päämiehen kuolemaa. Toki metsänhakkuun toteuttaminen ilmeisesti lisää edunvalvojan palkkiota (ja vähentää pankkitilin saldoa), onhan sen eteen työtä tehty.
Sukulaisten mukaan päämies on ollut luonnonystävä, jonka arvomaailmaan oman metsän avohakkuu ei olisi kuulunut. Sukulaiset toivovatkin, että po. alue liittäisiin rauhoitettuna osaksi Nuuksion kansallispuistoa.
Nämä sukulaiset, edunvalvottavan veljen lapset, ovat (ilman testamenttia) lähimmät perilliset, jotka nyt po. olevan metsänkin ilmeisesti tulisivat muutaman vuoden sisällä perimään. Heidän mielipiteillään hakkuuasiassa ei asiassa kuitenkaan ole mitään merkitystä. He eivät edes saa tietoa setänsä asioiden hoidosta, se kun on heiltä salassa pidettävää tietoa. Siten edunvalvoja voi täysin oman harkintansa mukaisesti hakkauttaa metsän paljaaksi. Aikanaan sitten päämiehen sukulaiset metsän asemesta perivät hakkuusta saadut rahat - ja avohakkuupalstan.
Kannattaa siis viimeiseen asti, jos edunvalvoja on tarpeen, välttää yleiseen edunvalvojaan turvautumista ja pyrkiä siihen, että joku päämiehelle läheinen sukulainen määrättäisiin edunvalvojaksi. Tällainen eduvalvoja osaa valvontatoimessaan ottaa huomioon päämiehen arvomaailman ja toimia sen mukaisesti. Tilityksen toimistaan edunvalvoja tekee vuosittain maistraatille.
Taloudellisesti katsottuna, metsä alkaa tietyn kasvuiän jälkeen menettämään arvoa. Puusto ei enää tietyn vaiheen jälkeen kelpaa muuhun kuin kuitupuuksi. Jos edunvalvoja ei toteuta metsänhoito-ohjelmaa, hän siis aiheuttaa taloudellista vahinkoa päämiehelleen. Tarvitsee tämä varoja tai ei.
Avohakkuuta sanan vanhassa mielessä ei kyllä enää saa tehdä, joten sellaisella pelottelu on turhaa. Alueesta saa hakkauttaa kuvion tai kuvioita kerrallaan ja jokainen hakattu kuvio tulee uudelleen istuttaa määräajassa.
Jos ei halua tuollaista ns normaalia talousmetsänhoitoa tulisi tehdä toiveensa hyvin selväksi kirjallisesti. Parhaiten tuollaisen saa tehtyä edunvalvontavaltuutuksessa, jossa nimeää valtuutetun ja antaa tälle ohjeita tehtävään.
" Hän ei metsänhakkuusta saatavaa tuloa hoitomaksuihinsa tarvitse " Eikös ne hoitomaksut määräydy myös sen mukaan mitä hoidettavalla on tilillä rahaa, ainakin kunnallisella sektorilla? Yksityisellähän puolella on kallista ja silloinhan voi käyttää kukin ihminen rahansa siihen, varmaan ei riitäkään, yleensä.
Sellainenkin, mielestäni kummallisuus on tässä asiassa, että metsän laskennallinen tuotto lisätään tuloihin hoitomaksua määriteltäessä, vaikkei hoidettava lopun elämänsä aikana sieltä euroakaan saisi.
Mutta siis onko edellinen kohta "metsän laskennallinen tuotto lisätään tuloihin hoitomaksua määriteltäessä," faktaa, totta?
"Toki metsänhakkuun toteuttaminen ilmeisesti lisää edunvalvojan palkkiota (ja vähentää pankkitilin saldoa), onhan sen eteen työtä tehty."
Itse asiassa metsänhakkuu alentaa omaisuuden arvoa ja sitä kautta pienentää palkkiota. Mutta vielä enemmän se omaisuuden arvo tosiaan alenisi, jos metsä jätettäisiin hoitamatta.
Tunnepuoli on sitten asia ihan erikseen.
"Itse asiassa metsänhakkuu alentaa omaisuuden arvoa"
Joten kenenkään metsänomistajan ei kannata metsäänsä hakata. Vai eikö raha ole sellaista omaisuutta, joka vaikuttaisi edunvalvojan palkkioon?
Kommenttini+koski+edunvalvojan+palkkion+määräytymistä.++Metsänhakkuusta+tulee+kuluja+ja+vähintään+30%:n+verot.+Hakkaamisen+myötä+myös+itse+metsäomaisuuden+arvo+laskee.+Ja+jos+edunvalvoja+joutuu+tekemään+jotain+toimia+metsän+hakkaamisen+toteuttamiseksi,+hän+voi+laskuttaa+siitä.+Tottakai+rahaa+tulee+tilille,+mutta+kokonaisvarallisuus+pienenee+hiukan,+kun+metsä+hakataan.+Tästä+seuraa+se,+että+edunvalvojan+palkkio+pienenee+jatkossa.+Vähemmän+omaisuutta,+pienempi+palkkio,+katsokaas.+Metsän+hakkaaminen+ei+siis+lisää+edunvalvojan+palkkiota,+kuten+00530+oletti.
"Metsän hakkaaminen ei siis lisää edunvalvojan palkkiota, kuten 00530 oletti."
Eiköpähän tuo ole vain 88989:n fundeerausta. Edunvalvoja totta kai laskuttaa siitä työstä, mitä metsänhakkuuseen häneltä liittyy, joten tulot lisääntyvät ainakin hakkuun tilikaudelta. Jos metsään ei kosketa, tulotkaan eivät muutu.
"Hoitamattoman metsän arvo laskee pitkällä aikavälillä. Mutta arvoja on muitakin kuin se rahallinen arvo."
Juuri siitähän jutussa alun perin oli kysymys. Edunvalvoja näki vain taloudellisen arvon. Metsän hakkauttaminen tässä tapauksessa ei kuitenkaan lisännyt päämiehen vaurautta tai hyvinvointia. Ja ne, joille tuo vauraus kohdakkoin on perintönä lankeava, taas olivat ulkopuolisina vailla mitään sananvaltaa taikka edes oikeutta tiedon saantiin.
Edunvalvojien tekemisiä kannattaa valvoa omaisten ja pyytää kaikki paperit tarkastettaviksi.Kaikkiin ei ole luottamista!
Kuulehan äitykkä, ne paperit ovat salaisia, ei niitä edunvalvonnassa olevan sukulaisille näytetä. Ne tarkastaa (vain) maistraatti. Toki ne valvottavan kuoleman jälkeen ovat perillisten nähtävissä.
Kyllä muuten näytettiin,sillä olen itse ollut omainen!Löytihän sieltä vippeliäkin!Edunvalvojan otettua liikaa holhottavia,voi tapauhtua vaikka mitä!
Laki holhoustoimesta (442/1999)
92 §
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (25.5.2007/649)
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa. "
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
24 §
"Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
23) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa...
25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta ... taikka sosiaalihuollon palvelusta ... taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta...
32) asiakirjat, jotka sisältävät ... tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista"
Tuossa siis lainattuna julkisuuslaista ne kohdat, jotka todennäköisimmin liittynevät edunvalvontaan.
Vaikuttaa siis siltä, että tapauksessanne joku on syyllistynyt rikokseen.
Tähän nimenomaiseen tapaukseen kommentoimatta, voin sanoa, että kyllä on niin hankalaa toimia edunvalvojana, että jos vain voitte itse sen välttää, tehkää niin.
Ainakin Uudenmaan Maistraatin kyttäys on sellaista luokkaa ettei mitään rotia.
Ja voin sanoa, että olen toimessani ajanut koko ajan edunvalvonnassa olevan päämiehen (sukulainen) etua. Palkkio on minimaalinen. Ja kaikesta teen tiliä tarkemmin kuin edes vaaditaan. Aina on kuitenkin maistraatilla jotain valitettavaa. Ihan uskomatonta välillä. Eikä edes mitään ole tehty annettujen ohjeiden vastaisesti. Ohjeetkin ovat melkoisen epäselviä kun mennään yksityiskohtiin. Eikä ole tehty mitään metsäkauppoja tms. vaan ihan pienen omaisuuden tarkkaa hoitamista.
Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mutta en usko, että virallisedunvalvoja katsoisi päämieheni etuja niin kuin minä katson. Yhteiskunnalle tulen myös halvaksi, jos vaikka ajatellaan yleisen edunvalvojan hankkimista. Kypsää hommaa joka tapauksessa.
Kyllä näitä edunvalvojia on nähty, eräskin antoi edunvalvottavan vuokralaisen asua tämän omistusasunnossa ilmaiseksi, kaikki kulut meni vanhuksen piikkiin lopputuloksena kämppä, jonka kylpyhuone oli revitty betonille, ja syyt edunvalvottavan tyttären niskaan, joka ei edes asunut paikkakunnalla., mutta joka oli toistuvasti lähettänyt maistraattiin kyselyjä vanhuksen tilanteesta, josta luonnollisesti ei huomautettavaa löytynyt. Lopulta asunto myyntiin huomattavaan alihintaan, josta vanhukselle ei jää killinkiäkään, kun edunvalvojat saa tekosensa tehtyä...kukahan kuprussa tässäkin tienasi?
Suomessa löytyy vaikka minkälaista vilppiä,näissäkin sosiaalipuolen asioissa.Äitini aikoinaan asui kerrostalo-osakkeessa ystävänsä kanssa,kaksi vanhusta.Asunto oli ostettu puoliksi , ystävä joutui sairaalahoitoon ja palvelutaloon kuntoutukseen.Johan oli sosiaalipuolelta ihminen ovella myymässä osaketta,vaikka ystävällä rahaa pankkitilillä niin paljon että olisi voinut maksaa hoitojaan vaikka eteenpäinkin.Myynti jäi haaveeksi tälle sossuporukalle!
Kyllä edunvalvojan kulujen peittämäksi kuuluu vaikka metsän hakkuu, vaikka se olisi muistisairaan edunvastaistakin, koska pitäähän edunvalvojan saada jotakin elääkseen. Eikä se niin nuukaa olekaan, vaikka muistisairas ei olisikaan aina juridisesti oikeuskelpoinen dementioineen.
Sedällä on terminologia hukassa. Muistisairaat dementian asteesta riippumatta ovat aina oikeuskelpoisia, kuten muutkin ihmiset. Sen sijaan heiltä saattaa puuttua oikeustoimikelpoisuus.