Oon jo kolmekymppinen naisenalku, aivan luit oikein; naisenalku! Oon itse päässyt vasta kiinni takaisin elämään traumaattisen nuoruuden jälkeen. Minua kiusattiin; alistettiin ja nöyryytettiin koko yläasteen ajan joka päivä, taukoamatta. Itsetunto kuritettiin niin alas, etten moneen vuoteen kyennyt niin sanottuun normaalielämään. Jos sainkin vanhemmalla iällä kehuja tai muita positiivisia huomionosoituksia, ajattelin niitä vain valheiksi, joilla oli kuitenkin vain tarkoitus sattuttaa mua. Vanhemmista ja niistä muutamasta kaveristani mitkä mulla oli ei ollut apua ja sain totisesti taistella tieni kohti terveempää minäkuvaa. En vieläkään kykene antamaan anteeksi kiusaajilleni, niin syvät arvet he minuun jättivät. Monen vuoden ajan oon vain toivonut, että heille olis tullut kaikki tuo aihettamansa mielipaha takaisin omassa elämässään!
EI!
paluu elämään
6783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi vittu lopeta valittaminen!!!
..kiusaaja äänessä. Sori, ett sulla on paha olla! Onneks sun kaltaisista tyypeistä sit kuitenkin joskus selviää, helpottava tietää!
Hei!
Usko tai älä, entisenä kiusattuna ymmärrän sua. En ole itsekään päässyt eroon kiusaamisen aiheuttamista traumoista. Se on osaltaan aiheuttanut mulle epävarmuutta. Tiedän kyllä, että kiusaajat alentaa käytöksellään vain itseään ja ettei kiusaaminen ole koskaan oikein, mutta silti mietin joskus, miksi juuri mulle kävi niin. Ja tottakai olen myöhemminkin ollut koulussa ujoimmillani!
Sanoit, ettei sun kavereista eikä vanhemmista ollut apua. Ikävä kyllä kaikki ei ymmärrä meitä kiusattuja, ei ilkeyttään vaan siksi, ettei ole kokenut samaa. Jotkut hyvääkin tarkoittavat sanat voi siis tuntua pahalta. Joku on esimerkiksi sanonut mulle, ettei ymmärrä, miksi ajattelen menneisyyttäni.
Surullista, että muihin luottaminen on ollut sulle vaikeaa! Eihän se, että sua on kiusattu, kuitenkaan tee kaikista pahantahtoisia? Et kykene iloitsemaan saamistasi kohteliaisuuksista, jos ajattelet niidenkin tarkoituksena olevan satuttaa sua.
Sulla on toki syytä olla vihainen kiusaajillesi, mutta eikö viha vahingoita eniten itseäsi? Meidän kiusaajat oli nuoria, ja niillä oli vielä paljon opittavaa elämästä. Tuskinpa ne siis ymmärsi, mitä sais käytöksellään aikaan.
Hieno juttu, että olet päässyt normaalielämään! Se ei varmasti ole ollut helppoa. Sulla on kuitenkin yhä kipeitä muistoja, joita sun kannattaa käsitellä. Etsithän apua itsellesi, koska ansaitset ja tarvitset sitä kaiken kokemasi jälkeen. Avun tarpeensa myöntäminen ei suinkaan ole noloa vaan rohkeaa. Sitä paitsi tuskin kukaan meistä on niin vahva, ettei jatkuva huono kohtelu vahingoittais sitä. Kiusaamista ei unohda, mutta muistojensa kanssa voi oppia elämään paremmin.
We came out from the deep
To help and understand but not to kill
It takes many lives till we succeed
To clear the debts
of many, many hundred years.
Koita jaksaa.
tiedän kyllä miltä tuntuu. itse käynyt
läpi samat asiat.
kiusaus tuhosi minultakin itsetunnon täydellisesti, sairastuinkin sitten lopulta syömishäiriöön.
tiedän että ei pitäisi, mutta silti en
osaa syyttää kiusauksesta kuin itseäni.
täytyihän minussa jotain olla miksi juuri
minua kiusattiin.
Ymmärrän, kiusaamisesta on helppo syyttää itseään. :( Kiusaajat puolustelee käytöstään jonkun erilaisuudella, vaikka todellisuudessa niillä itsellään on paljon opittavaa. Kaikki me ollaan erilaisia ja silti samanarvoisia. Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokaisella on myön-
teiset puolensa. :)