Miettikääpä tätä: ihmiset miettivät aikoinaan nuotion ääressä, kukahan meidät tänne teki.
Järkeilyjen kautta tulivat siihen tulokseen, että kaiken tämän takana täytyy olla jumala, tai jumalia riippuen, ketkä olivat nuotion ympärillä. Maailman sivu on palvottu erinäisiä jumalia ja uhrattu niille vaikka ja mitä. Mistä tietää, kenen jumala/jumalat ovat se ehdoton totuus?
Sitten tulivat uskon sodat. Ne, joilla olivat parhaimmat välineet uskonsa levittämiseen, ne voittivat. Mutta uskontojen herruutta ei vieläkään ole kirjoitettu vain yhden uskon piikkiin. Samoja juuria omaavat juutalaisuus, kristinusko ja islam erinäisine variaatioineen taistelevat herruudesta. Taustalla on sinnitellyt jokunen näiden kirjauskontojen ulkopuolisistakin uskoista, joskin piskuisempana, mitä nämä, joilla oli kirjat ja taitavat soturit tukena levittämistyössä.
Tiedetään, että juutalaisten, kristityitten ja muslimien Jumalan alkuperä on sama. He vain uskovat erilaisilla tavoilla tähän samaiseen Jumalaan. Jopa kristinuskon eri suunnat uskovat erilaisin painotuksin Jumalaan. Onko tämä Jumala mielikuvituksen tuotetta siinä, missä aasa-jumalat, baalit, kultaiset vasikat, mithrat, budhat, zeukset, kuin ukotkin? Ja mitähän näitä muita jumalia olikaan. Millä mittareilla joku näistä jumalista on todettu oikeimmaksi?
Turussa erään Niittyvillan päiväkodin eskariryhmäläiset olivat kysyneet eräältä viisaalta Turun uskontotieteiden professorilta Matti Kemppaiselta, että Miten Jumala syntyi. Tämä viisas Kemppaisen Matti vastasi, että Jumala on ihmisten mielikuvituksen tuotetta. Eiköhän se olekin just näin?
Järkeilyjen kautta tulivat siihen tulokseen, että kaiken tämän takana täytyy olla jumala, tai jumalia riippuen, ketkä olivat nuotion ympärillä. Maailman sivu on palvottu erinäisiä jumalia ja uhrattu niille vaikka ja mitä. Mistä tietää, kenen jumala/jumalat ovat se ehdoton totuus?
Sitten tulivat uskon sodat. Ne, joilla olivat parhaimmat välineet uskonsa levittämiseen, ne voittivat. Mutta uskontojen herruutta ei vieläkään ole kirjoitettu vain yhden uskon piikkiin. Samoja juuria omaavat juutalaisuus, kristinusko ja islam erinäisine variaatioineen taistelevat herruudesta. Taustalla on sinnitellyt jokunen näiden kirjauskontojen ulkopuolisistakin uskoista, joskin piskuisempana, mitä nämä, joilla oli kirjat ja taitavat soturit tukena levittämistyössä.
Tiedetään, että juutalaisten, kristityitten ja muslimien Jumalan alkuperä on sama. He vain uskovat erilaisilla tavoilla tähän samaiseen Jumalaan. Jopa kristinuskon eri suunnat uskovat erilaisin painotuksin Jumalaan. Onko tämä Jumala mielikuvituksen tuotetta siinä, missä aasa-jumalat, baalit, kultaiset vasikat, mithrat, budhat, zeukset, kuin ukotkin? Ja mitähän näitä muita jumalia olikaan. Millä mittareilla joku näistä jumalista on todettu oikeimmaksi?
Turussa erään Niittyvillan päiväkodin eskariryhmäläiset olivat kysyneet eräältä viisaalta Turun uskontotieteiden professorilta Matti Kemppaiselta, että Miten Jumala syntyi. Tämä viisas Kemppaisen Matti vastasi, että Jumala on ihmisten mielikuvituksen tuotetta. Eiköhän se olekin just näin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siis Jumala loi itsensä. Sananl.8:22. Joh.10:30.
Miten olematon voi luoda jotain?
Oma veikkaus on se, että aina on ollut jotain. Sen jonkin ei tarvitse olla Jumala tai jumalat, vaan aina on ollut materiaa jossain muodossa. Ihan aina. Koskaan ei ole ollut absoluuttista tyhjyyttä, ei edes ennen kuviteltua alkuräjähdystä, koska sitä ”alkuakin” ennen on ollut jotain.
Saarnaajassa oli kysymys Jeesuksen luomisesta, joka on, kuten Isänsä kaikkiaikainen.
Taas Johannesessa selviää se, että He ovat yhtä.
Toiset uskovat, että Jumala on ollut aina, toiset taas, että jotakin on ollut aina ilman Jumalaa. Kolmas vaihtoehto on, että jotakin on ollut ensin ajattomuudessa ilman Jumalaa ja sitten Jumala on saanut alkunsa ennen aikojen alkua.
Evoluutioteorian mukaan sattumanvaraiset perimämuutokset ja luonnonvalinta riittävät selittämään elämän rikkaan monimuotoisuuden, joten mitään yliluonnollista luojaa ei tähän tarvittaisi. Jos kuitenkin tällainen olento on, hän on saanut alkunsa joko yhdellä kertaa ikuisuudessa tai sitten vähittäisen kehityksen välityksellä. Jos oletetaan, että sokea sattuma ja luonnonvalinta on tuottanut tietoisia olentoja tälle planeetalle, on johdonmukaista ajatella, että tietoisia olentoja on saanut alkunsa ennenkin, koska yritysmahdollisuuksia on ollut äärettömän monta, kun mitään alkua ei ole vaan jotain on ollut aina. Nämä olennot ovat voineet sitten kehityksen kehittyessä saavuttaa sen tason, jota pidämme jumaluutena.
Luonnollisesti ajatellen kumpi on ensin isä vaiko poika? Ovatko he sama/yhtä ja samanikäisiä?
Raamattuhan alkaa maan luomisketomuksesta 1.Moos 1- 2; 4 jota kutsutaan elohistiseksi kertomukseksi.
Jahvistisessa kertomuksessa 1. Moos 2; 5 ja päättyy 25 jakeeseen.
Elohistisessa kertomus alkaa, kun kaikki kolme on paikalla, Isä, Henki ja Valo.
Jahvistisessa maapallon on jo valmis ja alkaa sateen luomisella, joka elvytti kuivan maan.
Se, oliko Isä ensin, Henki ja Poika myöhemmin, ei avaannu Raamatussa.VT;ssä Jumalaa pidetään yksi luojana, mutta UT;ssa kaikki tapahtui Kristuksen (Sanan) kautta.
Ikäjärjestys jää avaamatta, mutta onko sillä merkitystäkään.
Hyvä+kannanotto,+mutta+pieni+korjaus.
Sanoinkin, että muslimit ja kristityt uskovat samaan Jumalaan eri tavoin. Allah on arabiaksi Jumala, jos et sitä sattunut tietämään. Muslimit uskovat, että Jeesus oli vain profeetta, kun taas kristityt uskovat, että hän oli Jumalan poika. Juutalaiset taas pitivät Jeesusta vain yhtenä juutalaisena. Jeesushan oli juutalainen.
Vain kristityt uskoo, että Jeesus oli Jumalan poika. Jahve on hepreaa, mutta mitä kieltä tämä adonai on? Eikö se ole kuule niin, että kun puhutaan adonaista, jahvesta, jehovasta, herrasta, allahista ja taivaan isästä, ni kaikilla tarkoitetaan samaa jumalaa, jolla on poika, tai sitten ei ole.
Tiedän kyllä, että Häntä kutsutaan Jumalaksi, mutta todellisuudessa arabian kilelessä Allah tarkoittaa arabian kielistä näkemystä Jumalasta.
Taas Adonai (isolla etukirjaimella) on alkutekstin (hebrea) mukaan yksiarvoinen Jumala, JHWH (lähellä Jahvea) ja Elohiim on Jumala ja Poika yhdessä.
Hehän ovat yhtä. Tätä ei ordodoksi juutalaistet hyväksy.
Kes.
Yksi uskoo Brahmaan. Toinen Mithraan. Kolmas Jahveen. Neljäs Allahiin. Viides toteemihenkeen. Kuudes ...
Kaikki uskovat olevansa oikeassa. Kukaan ei pysty todistamaan uskomuksiaan.
Kuinka luotettava keino "usko" on tietää mikä on totta?
Joku viisas on loihenu lausumaan että uskonnossa erehtyminen on vaarallista kun filosofiassa se on vain naurettavaa. Varokaamme siis uskontojen ehdottomuutta !
Jumala on silkkaa mielikuvituksen tuotetta! Sitä ei ole koskaan pystytty millään tavoin todistaa. Ei mitään muitakaan jumalia, edes jehovaa ei ole pystytty todistamaan.
Kun tutustumme Jehovain todistajien todistuksiin, niin sen absurdimpaa pseudotiedettä saa hakea kaukaa. Samanlaiseen hurlumheipseudotieteeseen sortuvat myös monet vapaiden suuntien kristilliset lahkot. Mutta sitten on niitä lahkoja, jotka toteavat: uskomiseen se jää.
Miksi jäädä ”turvallisesti” uskomaan, jos se tietää kahleissa elämistä?