Mitä eroa on täyskennolla ja ei täysikennolla

En ymmärtänyt.

Vetis 14v.

Onko lähikuvauksella ja kaukokuvauksella väliä? Kuvaisin molempia ja siltä väliltä.

Vetis14v.

Vetis14 kirjoitti:

Onko lähikuvauksella ja kaukokuvauksella väliä? Kuvaisin molempia ja siltä väliltä.

Vetis14v.

Kaukaa kuvatessa pienempi kenno voi olla jopa eduksi, koska kuvaa kuitenkin joutuu kroppaamaan. Kuitenkin kun olet ostamassa ilmeisesti ensimmäistä kameraa, niin unohda täyskenno suosiolla.

Miksi?

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Onko lähikuvauksella ja kaukokuvauksella väliä? Kuvaisin molempia ja siltä väliltä.

Vetis14v.

Mitä suurempi kenno, sitä suurempi täytyy lähikuvauksessa olla suurennussuhde. Suuremman kennokoon kameraa tulee siten himmentää enemmän samaan syväterävyyteen pääsemiseksi. Tällöin täytyy nostaa herkkyyttä, jotta ei syntyisi tärähdyksestä johtuvaa liike-epäterävyyttä. Suuren kennon tuoma kohinattomuus tosin sallii herkkyyden nostoa melko lailla.

Mutta kummalla saa parempia lähikuvia ja kummalla parempia kaukokuvia? Onko siitä välistä samaa tasoa luontokuvat?

Vetis14v.

Mikä on herkkyys? Voitko selittää herkkyyden?

Vetis 14v.

Jos nostan ISO lukua niin tulee kohinaa, onko se se? Miten sitä käytetään oikein?

Vetis 14v.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Mitä suurempi kenno, sitä suurempi täytyy lähikuvauksessa olla suurennussuhde. Suuremman kennokoon kameraa tulee siten himmentää enemmän samaan syväterävyyteen pääsemiseksi. Tällöin täytyy nostaa herkkyyttä, jotta ei syntyisi tärähdyksestä johtuvaa liike-epäterävyyttä. Suuren kennon tuoma kohinattomuus tosin sallii herkkyyden nostoa melko lailla.

Lue lisää

Tarkoittaako tämä megapikseleitä? Mikä on suurennussuhde?

Vetis14v.

Vetis14 kirjoitti:

Mutta kummalla saa parempia lähikuvia ja kummalla parempia kaukokuvia? Onko siitä välistä samaa tasoa luontokuvat?

Vetis14v.

Kuvanlaatu riippuu paljolti siitä, kuinka suuria tulosteita printataan. Jos tyytyy esim. korkeintaan A4- (20cm x 30cm) tai jopa A3- (30cm x 40cm) kokoisiin tulosteisiin, saa kaikilla nykyaikaisilla kamerarungoilla (joissa on vähintään noin 20 megapikseliä) yhtä hyviä tulosteita, jos vain objektiivi on hyvälaatuinen. Tämä koskee sekä täyskennioisia että pienempikennoisia kameroita. Objektiivin laatu siis ratkaisee lähes 100 prosenttisesti kuvanlaadun, ja niihin kannattaa satsata. Tietysti jos aletaan printata esim. 40cm x 60cm-kokoisia tai suurempia kuvia, täyskennoinen hyvällä objektiivilla voi olla parempi laatuinen kuin pikkukennoinen. Kannattaa siis miettiä, kuinka suuria kuvia haluaa pääosin printata.

Vetis14 kirjoitti:

Mikä on herkkyys? Voitko selittää herkkyyden?

Vetis 14v.

Herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka nopeaa suljinaikaa voi käyttää, kun käytetään samaa himmenninaukkoa samoissa valaistusolosuhteissa. ISO-lukema kuvaa herkkyyttä siten, että mitä suurempi ISO-lukema, sitä nopeampaa eli lyhyempää aikaa voidaan käyttää samoissa valaistusolosuhteissa. Esim. kirkkaassa auringonpaisteessa myötävalossa voidaan käyttää suljinaikaa 1/125 s ja aukkoa f/16, kun ISO-lukema on säädetty asentoon 100. Jos ISO-lukema asetetaankin arvoon esim. 800, voitaisiin käyttää suljinaikaa 1/1000 s, kun käytetään edelleen aukkoa f/16 (siis kirkkaassa auringonpaisteeessa myötävalossa). Kun ISO-lukemaa nostetaan, lisääntyy kuitenkin ns. kohina, joka käytännössä näkyy kuvan muuttumisena suttuiseksi ja epäteräväksi. Nykykameroilla ISO-lukema voidaan kuitenkin huoletta nostaa korkeaksikin, pikkukennoisilla noin lukemaan 1600 ja täyskennoisilla noin lukemaan 6400 ilman, että kuvanlaatu huononee kovin näkyvästi.

Vetis14 kirjoitti:

Tarkoittaako tämä megapikseleitä? Mikä on suurennussuhde?

Vetis14v.

Kennon koko megapikseleinä on eri asia kuin kennon koko fyysisesti eli senttimetreinä. Esimerkiksi Canon 5D-kamerassa on 12,4 megapikseliä ja se on ensimmäisiä täyskokoisella kennolla varustettuja kameroita. Kuitenkin esim. Nokia valmisti kännykkää, jossa oli 43 megapikselin kenno, vaikka kenno oli vain pieni murto-osa täyskennoisen fyysisitä mitoista. Nokian kennon lävistäjän pituus oli vain joitakin millimetrejä, kun Canon 5D:ssä se on noin 4,3 senttimetriä.

Suurennussuhde tarkoittaa sitä, kuinka suurena kohde toistuu kennolla ja siten myös valmiissa kuvassa. Esimerkiksi muurahaisia kuvattaessa suurennussuhde voi olla hyvinkin suuri, jolloin muurahaiset toistutvat kuvassa hyvin suurina. PIeni suurennussuhde taas tarkoittaa, että kohde on kuvattu etäämmältä, jollion se on myös paljon pienempi valmiissa kuvassa (näin siis silloin, jos verrataan samankokoisia kuvia, esim. A4-kokoisia kuvia 20cm x 30cm).

Mistä se suurennussuhde kamerassa sitten valitaan? Haluaisin isompia kuvia pikku ötököistä.

Vetis14v.

Osaatteko sanoa millä kameralla saa parhaat lähi ja kaukokuvat? Kaikilla varmaan saa niitä keskivälin kuvia?
Budjetti on 2000. En ymmärtänyt sanaakaan, että mitkä asiat vaikuttavat parhaisiin lähikuviin ja mitkä asiat vaikuttavat parhaisiin kaukokuviin. Osaako joku selittää?

Vaikuttaako kenno? ja miten?

Vetis 14v.

Tarkoittaako se suurennussuhde sittenkin kuvan käsittelyä tai mitä? En ole oikein hyvä kuvankäsittelyssä.

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Mistä se suurennussuhde kamerassa sitten valitaan? Haluaisin isompia kuvia pikku ötököistä.

Vetis14v.

Suurennussuhdetta kasvatetaan siten, että mennään hyvin lähelle kohdetta (esim. muurahaista) ja annetaan kameran tarkentaa tähän kohteeseen (tai vaihtoehtoisesti tarkennetaan manuaalisesti hyvin lähelle, mikä tehdään siten, että pyöritetään objektiivin etäisyydenasetuskierää niin paljon, että kohde muuttuu näytöllä teräväksi ja suureksi) . Jos käytetään esimerkiksi objektiivia, jonka polttoväli on noin 50mm, on muurahaisen ja objektiivin etulinssin välinen etäisyys tällöin vain noin 10 senttimetriä. On huomattava, että läheskään kaikki objektiivit eivät tarkennu hyvin lähelle, vaan lähikuvausta varten on suunniteltu juuri lähikuvaukseen suunniteltuja objektiiveja, jotka siis tarkentuvat tarvittaessa hyvin lähelle (erotuksena "tavaillisista" objektiiveista, joilla ei voi kuvata pieniä kohteita ilman lisävälineitä, kuten ns. loittorenkaita tai lähilinssejä). Nämä erikoisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit tunnistaa siitä, että niiden nimessä esiintyy sana "Macro" tai "Micro". Kannattaa suosia sellaisia macro/micro-objektiiveja, jotka ovat kiinteäpolttovälisiä, ei siis zoomeja. Kiinteäpolttoväliset ovat nimittäin paljon laadukkaampia. Macro/micro-objektiiveja saa sekä täyskennoisiin että pienempikennoisiin, joten tässä suhteessa täys- ja pienempikennoiset ovat tavallaan samalla lähtöviivalla. Esimerkiksi sama Canonin 100 mm Macro voidaan kiinnittää sekä Canonin täyskennoisiin runkoihin ja Canonin pienempikennoisiin runkoihin. Pienempikennoisiin kameroihin saa myös joitain macroja, jotka eivät käy täyskennoisiin, mutta toisin päin asia ei ole näin. Täyskennoiseen käyvä objektiivi käy siis aina myös pienempikennoiseen.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Kennon koko megapikseleinä on eri asia kuin kennon koko fyysisesti eli senttimetreinä. Esimerkiksi Canon 5D-kamerassa on 12,4 megapikseliä ja se on ensimmäisiä täyskokoisella kennolla varustettuja kameroita. Kuitenkin esim. Nokia valmisti kännykkää, jossa oli 43 megapikselin kenno, vaikka kenno oli vain pieni murto-osa täyskennoisen fyysisitä mitoista. Nokian kennon lävistäjän pituus oli vain joitakin millimetrejä, kun Canon 5D:ssä se on noin 4,3 senttimetriä.

Suurennussuhde tarkoittaa sitä, kuinka suurena kohde toistuu kennolla ja siten myös valmiissa kuvassa. Esimerkiksi muurahaisia kuvattaessa suurennussuhde voi olla hyvinkin suuri, jolloin muurahaiset toistutvat kuvassa hyvin suurina. PIeni suurennussuhde taas tarkoittaa, että kohde on kuvattu etäämmältä, jollion se on myös paljon pienempi valmiissa kuvassa (näin siis silloin, jos verrataan samankokoisia kuvia, esim. A4-kokoisia kuvia 20cm x 30cm).

Lue lisää

Vai on kyseessä olevan Nokia-kännyn kameran kuvakennon koko "vain pieni murto-osa täyskennoisen fyysisistä mitoista". En nyt menisi noin sanomaan. Edelleen; "Nokian kennon lävistäjän pituus oli vain joitakin millimetrejä....". En nyt menisi noinkaan sanomaan.
Ko. Nokian kenno on tyyppiä 1/1.2" eli leveys 10,7 mm ja korkeus 8,0 mm eli lävistäjä on melkein 1,4 cm. Linkin kuvassa Nokian kenno keskellä oikealla ja täyskenno (itse käyttäisin termiä "kinokenno") vasemmalla ylhäällä.

http://aijaa.com/td5rNh

Mitä siitä täyskennosta on hyötyä? Mitä haittaa?

Anteeksi kun en osaa ja kyselen.

Vetis 14v.

Mitä väliä sillä rungolla on, jos kuva otetaan sillä objektiivilla? Saako kaikilla kameroilla yhtä hyviä lähikuvia ja saako niillä myös kaukokuvia. Meillä esim. metsään n. 100 metriä ja saan jonkinlaisia kuvia linnuista, mutta haluaisin tarkempia ja suurempia.

Vetis 14v.

PureView kirjoitti:

Vai on kyseessä olevan Nokia-kännyn kameran kuvakennon koko "vain pieni murto-osa täyskennoisen fyysisistä mitoista". En nyt menisi noin sanomaan. Edelleen; "Nokian kennon lävistäjän pituus oli vain joitakin millimetrejä....". En nyt menisi noinkaan sanomaan.
Ko. Nokian kenno on tyyppiä 1/1.2" eli leveys 10,7 mm ja korkeus 8,0 mm eli lävistäjä on melkein 1,4 cm. Linkin kuvassa Nokian kenno keskellä oikealla ja täyskenno (itse käyttäisin termiä "kinokenno") vasemmalla ylhäällä.

http://aijaa.com/td5rNh

Lue lisää

Tämä Nokia/Canon 5D-vertaus oli mielestäni hyvä, koska aloittaja kyseli, kumpi on parempi, täyskenno vai pienempi kenno. Itse sanoisin, että kuvissa ei ole paljoakaan eroa näiden kahden välillä ja itse asiassa myös "tosi pienillä" kennoilla (kuten esim. kännyköillä ja pokkarikameroilla) varustettujen kameroiden kuvanlaatu voi olla erinomainen. Kamera-lehti testasi muinoin ko. Nokia-kännykän tuottaman kuvalaadun ja latasi esimerkkikuvat nettiin nähtäviksi. Nykyisin nämä kuvat eivät luultavasti ole enää katseltavissa netissä, mutta silloin kun ne vielä olivat, printtasin Nokialla otetusta kuvasta osasuurennoksen, joka vastasi 40cm x 60cm-kokoista koko kuvaa, ja tulos oli: Nokia hakkasi kuvanlaadultaan useimmat sen aikaiset halvat järjestelmäkamerat mennen tullen. Järjestelmäkameroissa ei Kamera-lehdessä tosin useinkaan ollut asennettuna huippuobjektiiveja, mutta silti Nokian ylivoima oli siis musertava. Ainut puute Nokiassa oli kiinteä polttoväli, eli kamerassa on vain laajakulma, jota tosin voi rajata melko reippaasti.

Vetis14 kirjoitti:

Mitä väliä sillä rungolla on, jos kuva otetaan sillä objektiivilla? Saako kaikilla kameroilla yhtä hyviä lähikuvia ja saako niillä myös kaukokuvia. Meillä esim. metsään n. 100 metriä ja saan jonkinlaisia kuvia linnuista, mutta haluaisin tarkempia ja suurempia.

Vetis 14v.

Lue lisää

Kaikilla järjestelmäkameroilla, joihin voi siis vaihtaa objektiivin, voi ottaa lähikuvia ja kaukokuvia ja kaikkea siltä väliltä. On vain vaihdettava kulloiseenkin tilanteeseen sopiva objektiivi. Kun kuvataan eläimiä (esim. lintuja) kaukaa (esim. kymmenien metrien päästä) käytetään teleobjektiivia ja kun kuvataan ötököitä läheltä vaihdetaan kameraan macro-objektiivi. Maisemia kuvattaessa taas usein käytetään laajakulmaobjektiivia jne. Eri käyttöön vaaditaan siis erilaisia objektiiveja ja niitä siis vaihdellaan tarpeen mukaan. Erilaisia objektiiveja voi asentaan aivan yhtä hyvin täyskennoiseen ja pienikennoiseen kameraan, joten siinä suhteessa ei ole eroa eri kameramallien välillä. Kaukokuvia otettaessa kuitenkin käyttäisin mielummin pienikennoista kameraa, koska niissä televaikutelma kasvaa verrattuna täysikennoiseen, sillä pienikennoinen kamera tavallaan "rajaa" osan täysikennoisen kameran tuottamasta kuvasta. "Tavanomaisissa" kuvissa (maisemat, arkkitehtuuri, kaupunkinäkymät, henkilökuvaus jne.) täysikennoinen on parempi suurissa kuvissa, mutta hyvällä objektiivilla ero on pieni, jos ei tehdä erittäin suurta printtiä.

Ok, entäs lähikuvissa? Kumpi on parempi?

Otan n. 60% lähikuvia, 20 % tavallisia, 20% kaukokuvia.

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Ok, entäs lähikuvissa? Kumpi on parempi?

Otan n. 60% lähikuvia, 20 % tavallisia, 20% kaukokuvia.

Vetis 14v.

Jos lähikuvaan halutaan todella laaja syväterävyysalue, on pienikennoinen kamera parempi. Jopa kehittyneellä erittäin pienikennoisella pokkarilla voi saada kohtalaisia lähikuvia, ja niiden silmiinpistävä ominaisuus onkin juuri laaja syväterävyysalue. Aina mahdollisimman laaja syväterävyysalue ei kuitenkaan ole hyväksi, jos tausta on erittäin sekava. Tällöin auttaa se, että käytetään suurempaa aukkoa, jolloin sekava tausta muuttuu miellyttävän sumeaksi. Tähän auttaa myös suurempi kennokoko. Liian suuri syväterävyys on kuitenkin lähinnä erittäin pienikennoisten pokkareiden ongelma. Järjestelmäkameroiden (sekä täysi- että pienikennoisten) kennot ovat pokkareihin verrattuna niin suuria, että niillä saadaan tausta miellyttävän sumeaksi aina aukkoa suurentamalla. Itse olen kuvannut filmiaikana "täysikokoisella filmillä" eli kinofilmillä ja digiaikana pienempikennoisella järjestelmäkameralla, ja jos näitä vertailen, niin niissä ei ole paljon eroa, jos kuvataan isohkoja perhosia, joiden siipien välimatka on noin 5-6 cm. Yksittäistä muurahaista kuvattaessa pienempikennoinen järjestelmäkamera on tuntunut minusta paremmalta. Kun kuvataan erittäin pieniä kohteita suurella suurennussuhteella ilman jalustaa, on huonojen kuvien todennäköisyys suuri. Sadasta otoksesta voi muutama onnistua, mutta digikuvauksessa epäonnistuneiden valotusten hinta on lähes olematon, joten ei kannata välittää jos tulee paljon tärähtäneitä kuvia tai kuvia, joissa tarkennus ei ole osunut juuri kohdalleen. Pitää vain yrittää uudestaan. Näin tekevät kaikki tunnetut huippukuvaajatkin. Lehtien sivuilla näytetään vain ne onnistunemmat valotukset, joihin tarvitaan onneakin mukaan.

Kiitos. Voin ottaa vaikka 1000 kuvaa, mutta millä saa sen muurahaisen kaiken tarkimmin kuvattua? (jos se ei kerkeä jo karkuun)

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Kiitos. Voin ottaa vaikka 1000 kuvaa, mutta millä saa sen muurahaisen kaiken tarkimmin kuvattua? (jos se ei kerkeä jo karkuun)

Vetis 14v.

Itse valitsisin kyllä vajaakennoisen. Onnistumisen mahdollisuudet nimittäin kasvavat tällöin, jos kuvataan ilman jalustaa. Lähikuvauksen suurin ongelma käytännön työssä on saada tarkennus osumaan juuri kohdalleen, esim. muurahaisen silmiin. Jos ei käytetä jalustaa ja vaikka käytettäisiinkin, on tilanteita, jolloin tarkennuksen osuminen oikeaan kohtaan on todella haastavaa. Koska täysikennoisella kameralla täytyy suurennussuhteen olla vielä suurempi kuin vajaakennoisella, on täysikennoisella kameralla syväterävyysalue selvästi suppeampi kuin vajaakennoisella (mitä lähemmäksi tarkennetaan eli mitä suurempi suurennussuhde, sitä pienempi syväterävyysalue, tämä on fysiikan peruslaki valokuvauksessa), jolloin on todella vaikeaa saada tarkennus osumaan esim. juuri muurahaisen silmiin ilman jalustaa kuvattaessa. Vaikeaa se tosin on vajaakennoisellakin, mutta täyskennoisella vielä monin verroin vaikeampaa. Pitää siis joka tapauksessa yrittää satoja kertoja, ennen kuin se nappikuva syntyy.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Itse valitsisin kyllä vajaakennoisen. Onnistumisen mahdollisuudet nimittäin kasvavat tällöin, jos kuvataan ilman jalustaa. Lähikuvauksen suurin ongelma käytännön työssä on saada tarkennus osumaan juuri kohdalleen, esim. muurahaisen silmiin. Jos ei käytetä jalustaa ja vaikka käytettäisiinkin, on tilanteita, jolloin tarkennuksen osuminen oikeaan kohtaan on todella haastavaa. Koska täysikennoisella kameralla täytyy suurennussuhteen olla vielä suurempi kuin vajaakennoisella, on täysikennoisella kameralla syväterävyysalue selvästi suppeampi kuin vajaakennoisella (mitä lähemmäksi tarkennetaan eli mitä suurempi suurennussuhde, sitä pienempi syväterävyysalue, tämä on fysiikan peruslaki valokuvauksessa), jolloin on todella vaikeaa saada tarkennus osumaan esim. juuri muurahaisen silmiin ilman jalustaa kuvattaessa. Vaikeaa se tosin on vajaakennoisellakin, mutta täyskennoisella vielä monin verroin vaikeampaa. Pitää siis joka tapauksessa yrittää satoja kertoja, ennen kuin se nappikuva syntyy.

Lue lisää

Monet kuvaajat näyttävät käyttävän polttoväliltään noin 100 mm macro-objektiivia lähikuvaukseen, ja tulokset ovat kuvanlaadun ja terävyyden kannalta olleet hyviä. Vajaakennoisessa kamerassa 100-millinen toimii myös pienenä telenä, joten sillä voi auttavasti kuvata myös ihmisen lähelleen päästäviä lintuja, kuten sorsia, puluja jne. Varsinainen kauko-objektiivi se ei ole.

okaro kirjoitti:

Kaukaa kuvatessa pienempi kenno voi olla jopa eduksi, koska kuvaa kuitenkin joutuu kroppaamaan. Kuitenkin kun olet ostamassa ilmeisesti ensimmäistä kameraa, niin unohda täyskenno suosiolla.

Lue lisää

Lähikuvauksessa pienemmästä kennosta voi olla etua laajemman syvyysterävyysalueen ansiosta.

Monet merkittävät ötökkäkuvaajat käyttävätkin pokkareita.

Vetis14 kirjoitti:

Osaatteko sanoa millä kameralla saa parhaat lähi ja kaukokuvat? Kaikilla varmaan saa niitä keskivälin kuvia?
Budjetti on 2000. En ymmärtänyt sanaakaan, että mitkä asiat vaikuttavat parhaisiin lähikuviin ja mitkä asiat vaikuttavat parhaisiin kaukokuviin. Osaako joku selittää?

Vaikuttaako kenno? ja miten?

Vetis 14v.

Lue lisää

2000 eurolla täyskennolla pääsee lähinnä alkuun. Kroppikennolla saa jo kasan objektiiveja.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Kaikilla järjestelmäkameroilla, joihin voi siis vaihtaa objektiivin, voi ottaa lähikuvia ja kaukokuvia ja kaikkea siltä väliltä. On vain vaihdettava kulloiseenkin tilanteeseen sopiva objektiivi. Kun kuvataan eläimiä (esim. lintuja) kaukaa (esim. kymmenien metrien päästä) käytetään teleobjektiivia ja kun kuvataan ötököitä läheltä vaihdetaan kameraan macro-objektiivi. Maisemia kuvattaessa taas usein käytetään laajakulmaobjektiivia jne. Eri käyttöön vaaditaan siis erilaisia objektiiveja ja niitä siis vaihdellaan tarpeen mukaan. Erilaisia objektiiveja voi asentaan aivan yhtä hyvin täyskennoiseen ja pienikennoiseen kameraan, joten siinä suhteessa ei ole eroa eri kameramallien välillä. Kaukokuvia otettaessa kuitenkin käyttäisin mielummin pienikennoista kameraa, koska niissä televaikutelma kasvaa verrattuna täysikennoiseen, sillä pienikennoinen kamera tavallaan "rajaa" osan täysikennoisen kameran tuottamasta kuvasta. "Tavanomaisissa" kuvissa (maisemat, arkkitehtuuri, kaupunkinäkymät, henkilökuvaus jne.) täysikennoinen on parempi suurissa kuvissa, mutta hyvällä objektiivilla ero on pieni, jos ei tehdä erittäin suurta printtiä.

Lue lisää

Viilataan vähän pilkkua. Kaikilla järjestemäkameroilla voi ottaa sellaisia kuvia, joita siihen saatavilla objektiiveilla voi ottaa. Kaikkiin järjestelmiin ei ole objektiiveja kaikkiin tarkoituksiin. Yleisimpiä rajoituksia ovat hyvälaatuiset pitkät telet, superlaajakulmat ja makro-objektiivit.

Mistä ne hyvänlaatuiset erottaa huonolaatuisista? Mihin kameroihin sitten saa noita kaikkia? Sellaista en ainakaan osta mihin ei saa ostettua objektiiveja.

Vetis 14v.

okaro kirjoitti:

Kaukaa kuvatessa pienempi kenno voi olla jopa eduksi, koska kuvaa kuitenkin joutuu kroppaamaan. Kuitenkin kun olet ostamassa ilmeisesti ensimmäistä kameraa, niin unohda täyskenno suosiolla.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa kroppaaminen?

"Mitä tarkoittaa kroppaaminen? "

Asiayhteydestä arvaisin, että osasuurennoksen tekemistä valmiista kuvasta. Joissain kameramalleissa on mahdollista tehdä osasuurennoksia. Kuvankäsittelyohjelmilla myös.

Tarkoitus olisi ottaa makrokuvia, luontokuvia ja kuvata eläimiä kaukaa. (nyt on zoomi kamera, johon saa telen, mutta en tiedä kannattaako ostaa .. )

Nyt makrokuvat eivät ole tarpeeksi "isoja". Esim. muurahainen on ruudulla 5 cm, kun se saisi olla puoli ruutua.

Kumpi on parempi kenno näihin?

Kysyn myöhemmin mitä se F meinaa.

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Tarkoitus olisi ottaa makrokuvia, luontokuvia ja kuvata eläimiä kaukaa. (nyt on zoomi kamera, johon saa telen, mutta en tiedä kannattaako ostaa .. )

Nyt makrokuvat eivät ole tarpeeksi "isoja". Esim. muurahainen on ruudulla 5 cm, kun se saisi olla puoli ruutua.

Kumpi on parempi kenno näihin?

Kysyn myöhemmin mitä se F meinaa.

Vetis 14v.

Lue lisää

Ihmisillä vai sanoisinko kuvaajilla on jokaisella omat mieltymyksensä. Sanoisin kuitenkin, jos olet alkamassa kuvausta niin kroppi eli se jossa on kennon pinta-ala noin puolet täyskennoisesta on hyvä alku. Jos vielä haluat kuvata eläimiä kaukaa niin se lisää sen kropin houkuttelevuutta. Niissä on nimittäin samalla optiikalla pienempi kuvakulma eli kuin olisi pidempi putki. Nikon kropissa optiikan pituus kasvaa kuvakulmalla laskien 1,5 kertaiseksi ja Canonilla 1,6 kertaiseksi koska Nikonin kroppi on aavistuksen suurempi kennoltaan. Näin ollen esim. 300 mm vastaa kuvakulmaltaan 450 millistä.

Lähikuvauksessa asialla ei ole suurta merkitystä ja sitä voi harrastaa molemmilla. Siihen kuitenkin tarvitaan makrokuvauslinssi/objektiivi jotta päästään todelliseen makrokuvaukseen. Makro linsseillä pääsee yleensä kuvaussuhteeseen 1:1 eli 3 mm murkku on kennollakin 3 mm. Käyttämällä kameran ja makron välissä "välipaloja" päästään isompiinkin suurennussuhteisiin.

Se F tarkoittaa valovoimaa, se periytyy vanhoilta ajoilta eikä sen alkuperäistä määrettä enää oikein voi käyttää, sehän oli silloin polttovälin suhde aukon halkaisijaan. Siinä kuitenkin liikutaan valovoiman kanssa eli mitä pienempi luku sitä isompi aukko.

Zoomeissa harvoin mennään isompaan aukkoon kuin F2.8 mutta prime laseissa sitä on venytetty jopa F1 asti joskin suurella hinnalla. Koko kansan lasien suurin aukko tuppaa olemaan hieman pienempi eli jossain F4:n tienoilla ja se halvemmissa zoomeissa vielä vaihtelee vaikkapa esim. F3.5 - F6 eli mitä pidempi sen pienempi suurin aukko.

Tuo aukko vaikuttaa valon määrään joka pääsee kennolle mutta se vaikuttaa myös syvyystarkkuuteen. Isolla aukolla ja varsinkin makrokuvissa syvyystarkkuus voi olla alle millimetrin luokkaa, tarkennus on siten tehtävä varsin tarkkaan eikä käsivaralta kuvaajan ole helppoa onnistua koska isokin mies helposti sen millin huojuu. Siten makrokuvauksessa suosittelen tripodin käyttöä tai muuta keinoa kameran fiksaamiseksi paikalleen kuvauksen ajaksi.

Siinä nyt on vähän lisää noihin edellisiin.

Oikeissa kameroissahan vakaajat tehdäänkin optiikkaan joten kenno ei vaikuta suurestikaan. Itselläni on jo vuosia ollut Nikon D800 ja ainakin siinä ovat objektiivien vakaajat toimineet mainiosti. Minä ainakaan, lähes 20'000 kuvan kokemuksella, en lähtisi valittamaan. Jos kuvissa on ongelmia, joita aina ajoittain tulee, ne ovat aina minusta johtuvia koska olen ollut huolimaton esim. en ole tarkastanut edellisen kuvauksen asetuksia ja korjannut niitä sen hetkiseen maailmaan sopiviksi.

Millaisia täyskennoisia runkoja olet käyttänyt "kyltärisee"? Vai onko tuo jakamasi "totuus" jostain lainattua ja haluat vain vakuuttaa meille jotta pokkarisi on se paras valinta mitä alalta löytyy? MUTU ei ole faktaa mutta muuta tietoa kuin itse koettua ei kannata jakaa ilman todistetta siitä jotta se löytyy jostain ainakin melko luotettavasta lähteestä.

Miten siis todistat väitteesi?

En pysty todistamaan väittämääni mitenkään ja se voi olla myös väärä. Eikä mulla ole oikeastaan edes kokemusta objektiivivakaajista.
Mulla vaan toimii pokkarin vakaaja niin uskomattoman hyvin, m43 taas ei ollenkaan niin hyvin vaikka on muutaman vuoden uudempi. Tästä päättelin.

Taidat juksuttaa?

Vetis 14v.

Täyskennosta ei ole mitään hyötyä?

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Täyskennosta ei ole mitään hyötyä?

Vetis 14v.

Kyllä täyskennosta on hyötyä ainakin kahdella tavalla.

Samalla pilselimäärällä pikseleiden koko voi olla paljon suurempi jolloin kennon valoherkkyys on myös suurempi ja hyviä kuvia saa vähemmällä valolla aikaiseksi.

Maisemakuvissa esim. 16 mm laajakulma antaa huisisti suuremman kulmansa ansiosta kuvaa huomattavasti laajemmalta alueelta. Täyskennolla se on todellinen laajakulma.

Itse pidän aina matkoillani mukana sekä täyskennon että kroppikennon sisältävän rungon ja kohteen mukaan sitten päätän kumpaa milloinkin käytän.

Kun teet nota johtopäätöksiä niin miksi et perustele niitä? Vai oletko pelkkä trolli joka ei nikin 14v olekaan 14 vuotias vaan vanha pieru joka vain haluaa kinata asiasta josta ei tiedä mitään.

Öh? .. en tiedä mitä tarkoita kropilla.

Vetis 14v.

Siis jos leikkaan kuvan, niin mitä hyötyä on isommasta kuvasta? Saanko parempia lähikuvia?

Vetis 14v.

Mulla on zoomikamera ja en oikein osaa käyttää sitä. Vaihtelin niitä asetuksia ja välillä tuli aivan valkoisia kuvia ja sitten taas tosi hämäriä. Sitten kun lähdin muuttamaan asetuksia, niin se alkoi hämärästä menemään valkoisemmaksi, mutta sitten se meni täysin valkoiseksi. Jotain teen siis väärin. Yritän oppia.

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Mulla on zoomikamera ja en oikein osaa käyttää sitä. Vaihtelin niitä asetuksia ja välillä tuli aivan valkoisia kuvia ja sitten taas tosi hämäriä. Sitten kun lähdin muuttamaan asetuksia, niin se alkoi hämärästä menemään valkoisemmaksi, mutta sitten se meni täysin valkoiseksi. Jotain teen siis väärin. Yritän oppia.

Vetis 14v.

Lue lisää

Aloittelija kannattaa käyttää automaattivalotusta, jolloin kuvat onnistuvat useimmiten ainakin valoisuuden suhteen. Käännä kamera joko P- ja A-asentoon. Edellinen valitsee sekä sopivan ajan että aukon ja jälkimmäinen sopivan ajan, kun itse valitaan aukko.

Kuvaatko sinäkin automaatilla?

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Kuvaatko sinäkin automaatilla?

Vetis 14v.

Kyllä. A-asetuksella. Lähes aina.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Kyllä. A-asetuksella. Lähes aina.

A (aukko, apperture) asetus jos terävyysalue on se mihin halutaan vaikuttaa ja S (suljin, shutter) jos aika on kriittinen.

Tuo A vaikkapa makroissa, maisemissa sekä muotokuvissa ja S kun kuvataan tilanteessa jossa kohde saattaa liikkua kuten lasten leikkiessä sekä urheilukuvauksissa.

P joka valitsee molemmat ja johon voi noiden A: ja S:n suhteen vaikuttaa säätöpyörällä pitäen valomäärän vakiona on hynä yleisasetus.

Mikä on vajaakenno? Onko keskikoon kuvakenno tarpeeksi iso ja siis täysikenno ja esim. kinokenno on sitten vajaakenno? Hasselit ja Pentaxit ym. (Kinokenno ei ole sen täydempi kenno kuin mikään muukaan)
Onko APS-C täyskenno ja pokkarinkenno vajaakenno?
Entä puhelimien pikkuruiset kennot ovatko ne niitä vajaakennoisia?
Onko nelivetoinen auto täysveto ja kaksivetoinen vajaavetoinen ?
Typerää provoilua puhua mistään vajaakennoisesta.
Provosointi taitaa kuitenkin olla Vetis- 14 sedän tarkoituskin.

Vajaakennoisella voi olla helpompi kuvata kaukana olevia lintuja, koska televaikutelma on suurempi. Niinpä kaukana olevat linnut tulevat tavallaan lähemmäksi, jos verrataan täys- ja vajaakennoisia kameroita, joissa käytetään samaa objektiivia/polttoväliä. Jos käytetään täyskennoista kameraa ja kuvataan kaukana olevia lintuja, täytyy käyttää pidempipolttovälistä objektiivia, jonka hinta on kuitenkin erittän suuri (useita tuhansia euroja, varsinkin valovoimaisten) ja jonka paino voi olla monia kiloja, joten ne ovat paljon kömpelömpiä verrattuna vajaakennoisten pieniin objektiiveihin. Jos tarkastellaan pelkkää kuvanlaatua, on täyskennoisilla pieni etu, jos kuvataan pääasiassa yli A3-kokoisia kuvia. Esim. A4-koossa eroa ei pysty normaalinäköinen ihminen näkemään.

Ok, tämä tuli nyt selväksi. Miten sitten lähikuvissa?

Vetis 14v.

Himmentäminen esim. aukolle 8-11 tuo usein parhaan terävyyden ja kohtalaisen suuren syväterävyyden. Himmentäminen kuitenkin "pimentää" näkymää, mikä täytyy kumota valotusaikaa pidentämällä. Tällöin on vaarana, että valotusaika kasvaa niin suureksi, että kuva tärähtää. Jos ISO-arvoa kuitenkin nostetaan, voidaan valotusaikaa lyhentää, jolloin tärähtämisen riski pienenee. ISO-arvon nosto kuitenkin huonontaa kuvanlaatua, sillä tällöin kohina kasvaa. Kohinan kasvu tarkoittaa käytännössä kuvan sumenemista ja terävyyden laskua.

Aina himmentäminen ei kuitenkaan ole hyvä asia lähikuvauksessakaan. Jos kuvaan halutaan unenomaista tunnelmaa, kannattaa kuvata suurella aukolla, jolloin kuvassa vain hyvin pieni osa on todella terävää, mutta tunnelma on mukavan utuinen. Kannattaa kokeilla eri aukkoja ja tehdä tutkimusmatkoja valokuvauksen ihmeellisyyksiin.

Kamerassani se on 1 cm, mutta muurahainen on liian pieni. Mittasin äsken, niin ehkä noin neljäsosan kennosta lähimmältä kuvattuna. Haluan muurahaisen pään kuvaan! Lähikuvia, enkä niin, että muurahainen on pieni.

Vai onnistuuko se vain kuvaa käsittelemällä? Sitä en osaa..

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Kamerassani se on 1 cm, mutta muurahainen on liian pieni. Mittasin äsken, niin ehkä noin neljäsosan kennosta lähimmältä kuvattuna. Haluan muurahaisen pään kuvaan! Lähikuvia, enkä niin, että muurahainen on pieni.

Vai onnistuuko se vain kuvaa käsittelemällä? Sitä en osaa..

Vetis 14v.

Lue lisää

Se onnistuu lisälähilinssin avulla sekä järkkärissä loittorenkaiden avulla jotka laitetaan makrolinssin ja rungon väliin. Silloin päästään/voidaan päästä isompaan kuin 1/1 suurennukseen.

Toisaalta kun teet moista lähikuvausta niin tarkka taso aina vain kapenee jolloin joudut siirtymään fotostakkinkiin eli kuvaamaan monta tasoa vajaan millin välein tarkasti ja yhdistämään ne ohjelmallisesti.

Tai voit ostaa uuden Nikon D850 rungon jossa fotostakking on vakiona kunhan sitä oppii käyttämään. Siinä pelkkä runko maksaa noin 4000€ ja linssit päälle ymmä kunnon jalka makrokuvaukseen. Ei taida lapsilisät riittää joten vierailepa luvan kanssa isin lompakolla!

Lähilinssi on halvempi ratkaisu!

Jos kuvassa on riittävästi pikseleitä niin kroppauskin saattaa auttaa. Itsehän sitten päätät millaisen erottelun tarvitset. Jos täysHD noin 2 Mpix riittää niin 10 Mpix kuvasta voi kropata 1/5 osan koko alueesta.

Vetis14 kirjoitti:

Kamerassani se on 1 cm, mutta muurahainen on liian pieni. Mittasin äsken, niin ehkä noin neljäsosan kennosta lähimmältä kuvattuna. Haluan muurahaisen pään kuvaan! Lähikuvia, enkä niin, että muurahainen on pieni.

Vai onnistuuko se vain kuvaa käsittelemällä? Sitä en osaa..

Vetis 14v.

Lue lisää

Jos haluat kuvata pelkän muurahaisen pään, vaaditaan valtavan suuri suurennussuhde, eli pelkkä järjestelmäkameran makro-objektiivi ei enää riitä, vaan suurennussuhdetta pitää kasvattaa vielä reilusti juuri esim. loittorenkaita ja/tai lähilinssejä käyttämällä. Pelkällä makro-objektiivilla päästään yleensä vain suurennussuhteeseen 1:1 eli luonnolliseen kokoon (jos muurahainen on noin 1cm luonnossa, olisi se silloin 1cm kokoinen myös kennolla). Ainakin Canonilla on myynnissä erikoislähikuvausobjektiivi, jolla päästään jopa (muistaakseni) suurennussuhteeseen 5:1, eli jos muurahaisen pituus olisi luonnossa 1cm, olisi sen pituus kennolla 5cm. Syväterävyys muodostuisi tällä suurennuksella niin pieneksi, että on pakko käyttää nimimerkin Extyökkäri mainitsemaa menetelmää, jossa jopa sadasta erilaisesta kuvasta muodostetaan tietokoneohjelmistolla yksi kuva, jonka syväterävyys on todella laaja. Tätä tekniikkaa ei toisin voi käyttää liikkuviin kohteisiin, joten ainut mahdollisuus on kuvata kuolleen muurahaisen päätä tuulettomissa olosuhteissa (esim. sisätiloissa kotona). Jos tyytyy vain pienikokoisiin kymppikuviin (10cm x 15cm), voidaan käyttää pelkkää tavanomaista makro-objektiivia (suurennussuhde 1:1) ja rajata kuvankäsittelyohjelmistossa kuvasta pieni osanen.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

Jos haluat kuvata pelkän muurahaisen pään, vaaditaan valtavan suuri suurennussuhde, eli pelkkä järjestelmäkameran makro-objektiivi ei enää riitä, vaan suurennussuhdetta pitää kasvattaa vielä reilusti juuri esim. loittorenkaita ja/tai lähilinssejä käyttämällä. Pelkällä makro-objektiivilla päästään yleensä vain suurennussuhteeseen 1:1 eli luonnolliseen kokoon (jos muurahainen on noin 1cm luonnossa, olisi se silloin 1cm kokoinen myös kennolla). Ainakin Canonilla on myynnissä erikoislähikuvausobjektiivi, jolla päästään jopa (muistaakseni) suurennussuhteeseen 5:1, eli jos muurahaisen pituus olisi luonnossa 1cm, olisi sen pituus kennolla 5cm. Syväterävyys muodostuisi tällä suurennuksella niin pieneksi, että on pakko käyttää nimimerkin Extyökkäri mainitsemaa menetelmää, jossa jopa sadasta erilaisesta kuvasta muodostetaan tietokoneohjelmistolla yksi kuva, jonka syväterävyys on todella laaja. Tätä tekniikkaa ei toisin voi käyttää liikkuviin kohteisiin, joten ainut mahdollisuus on kuvata kuolleen muurahaisen päätä tuulettomissa olosuhteissa (esim. sisätiloissa kotona). Jos tyytyy vain pienikokoisiin kymppikuviin (10cm x 15cm), voidaan käyttää pelkkää tavanomaista makro-objektiivia (suurennussuhde 1:1) ja rajata kuvankäsittelyohjelmistossa kuvasta pieni osanen.

Lue lisää

Tuskin se suostuu, se murkku, olemaan tuon session aikaa hiljaa vaikka ei tuulisikaan joten se pitää vielä syväjäädyttää tai muutoin saada nukkumaan seisten (en tiedä miten ne nukkuvat).

Siinä siis tarvitaan kameravarustuksen lisäksi nestetyppeä (noin -196C) jolla tuo jäädytys käy hetkessä.

Onko se tämä! Juuri tätä tarkoitin, että on koko ötökkä kuvassa, eikä vain 5 cm ruudun reunassa (mulla on n. metrin leveä näyttö)

MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo

Kallishan tuo on, mutta mahtuu melkein kameran kanssa budjettiin (2000e), jos laitan säästöjäni lisäksi, niin onnistuu.
Osaatko sanoa, miten nuo googlessa olevat lähikuvat on otettuja?

Esim. tämä:

http://www.ware.myzen.co.uk/GalleryPics/Photos/Arthropods/Beetles/insects 6D wasp beetle A7_001-05_01-06-14.jpg

Nämä ovat oikeita lähikuvia mielestäni, eivätkä sellaiset, että se ötökkä on pienenä ruudulla, vaan ampparista näkyy karvatkin.

Onko tuo kuva zoomattu, vai miten tehty? Onko se tehty palasista? Saanko tuollaisella objektiivilla suoraan tuommoisia kuvia??
Vai pitääkö olla ammattilainen kuvankäsittelyssä?

Kiitos tiedoista

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

Onko se tämä! Juuri tätä tarkoitin, että on koko ötökkä kuvassa, eikä vain 5 cm ruudun reunassa (mulla on n. metrin leveä näyttö)

MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo

Kallishan tuo on, mutta mahtuu melkein kameran kanssa budjettiin (2000e), jos laitan säästöjäni lisäksi, niin onnistuu.
Osaatko sanoa, miten nuo googlessa olevat lähikuvat on otettuja?

Esim. tämä:

http://www.ware.myzen.co.uk/GalleryPics/Photos/Arthropods/Beetles/insects 6D wasp beetle A7_001-05_01-06-14.jpg

Nämä ovat oikeita lähikuvia mielestäni, eivätkä sellaiset, että se ötökkä on pienenä ruudulla, vaan ampparista näkyy karvatkin.

Onko tuo kuva zoomattu, vai miten tehty? Onko se tehty palasista? Saanko tuollaisella objektiivilla suoraan tuommoisia kuvia??
Vai pitääkö olla ammattilainen kuvankäsittelyssä?

Kiitos tiedoista

Vetis 14v.

Lue lisää

Kuva hävisi? No, mutta kun tuon objektiivin laittaa google hakuun, niin se antaa niitä ötökkäkuvia, missä ampparilla näkyy karvatkin ja ötökkä täyttää koko ruudun.

http://www.ware.myzen.co.uk/GalleryPics/Photos/Arthropods/Beetles/insects 6D wasp beetle A7_001-05_01-06-14.jpg

Vetis 14v.

6D eteen pitää laittaa , sitten toimii. (linkissä ja ottaa tuo loppupätkä mukaan myös)

Vetis 14v.

Vetis14 kirjoitti:

6D eteen pitää laittaa , sitten toimii. (linkissä ja ottaa tuo loppupätkä mukaan myös)

Vetis 14v.

Yääääääh....

siihen pitää laittaa prosentti20 (prsentinmerkki, sekä ottaa tuo loppupätkä mukaan)

Vetis14 v.

Vetis14 kirjoitti:

Kuva hävisi? No, mutta kun tuon objektiivin laittaa google hakuun, niin se antaa niitä ötökkäkuvia, missä ampparilla näkyy karvatkin ja ötökkä täyttää koko ruudun.

http://www.ware.myzen.co.uk/GalleryPics/Photos/Arthropods/Beetles/insects 6D wasp beetle A7_001-05_01-06-14.jpg

Vetis 14v.

Lue lisää

Hyvinhän se näkkyi kun kopioi koko osoitteen ja laittoi sen uuden sivun osoitekenttään.

Kuve ei sisällä exif tietoja eli ei kerro kameraa eikä muutakaan dataa kuten optiikkaa, aukkoa tai aikaa. Terävyysalueesta voisin veikata joko hyvin pientä aukkoa ja pitkää aikaa tai photostacking kokeilua.

Olen itse kokeillut itikkojen kuvaamista kun ne istuvat kädelle alkaen imeä eivätkä nekään koostaan huolimatta mahdu kuvaan kokonaan. Siinä olen käyttänyt Nikkor 105 mm F2.8 VR ja jotain muutakin kirjainta. Olen kokeillut lyhyempääkin makroa mutta yleismakrona pidän tuosta 105 millisestä. Jos lisää ostan niin se on pidempi koska silloin on helpompi lähestyä hyönteisiä.

Vetis14 kirjoitti:

Onko se tämä! Juuri tätä tarkoitin, että on koko ötökkä kuvassa, eikä vain 5 cm ruudun reunassa (mulla on n. metrin leveä näyttö)

MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo

Kallishan tuo on, mutta mahtuu melkein kameran kanssa budjettiin (2000e), jos laitan säästöjäni lisäksi, niin onnistuu.
Osaatko sanoa, miten nuo googlessa olevat lähikuvat on otettuja?

Esim. tämä:

http://www.ware.myzen.co.uk/GalleryPics/Photos/Arthropods/Beetles/insects 6D wasp beetle A7_001-05_01-06-14.jpg

Nämä ovat oikeita lähikuvia mielestäni, eivätkä sellaiset, että se ötökkä on pienenä ruudulla, vaan ampparista näkyy karvatkin.

Onko tuo kuva zoomattu, vai miten tehty? Onko se tehty palasista? Saanko tuollaisella objektiivilla suoraan tuommoisia kuvia??
Vai pitääkö olla ammattilainen kuvankäsittelyssä?

Kiitos tiedoista

Vetis 14v.

Lue lisää

"...on koko ötökkä kuvassa, eikä vain 5 cm ruudun reunassa (mulla on n. metrin leveä näyttö..."

"Normaalilla" makro-objektiivilla (suurennus 1:1) ja vajaakennoisella kameralla 1cm pitkä muurahainen täyttää kuvan pidemmästä sivusta jonkin verran alle puolet, koska kennon pidempi sivu on noin 2,4cm ja koska 1cm / 2,4cm = 0,4 eli noin 40 prosenttia. Metrin levyisellä näytöllä muurahainen olisi siis noin 40cm pitkä. Jos tämä riittää, suosittelen hankkimaan "tavanomaisen" makro-objektiivin, joka tarkentuu myös kauas ja on siten monikäyttöisempi. MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo on todella erikoiskäyttöön tarkoitettu objektiivi, joka ei ilmeisesti (luulisin näin?) tarkennu kuin suurennussuhteisiin 1:1 - 5:1, joten sillä ei voi ottaa kuvia muista kuin erittäin pienistä kohteista. Mutta jos tarkoituksenasi on todellakin ottaa paljon kuvia hyvin pienistä kohteista, kuten muurahaisen päästä, saattaa tämä objektiivi olla sopiva tarpeisiisi. Pitää kuitenkin varautua siihen, että syväterävyysalue on usein todella kapea (tuskin edes täyttä millimetriä, vaikka himmennin olisi asetettu arvoon 22) ja jalustan käyttö on aivan välttämätöntä aina.

Extyökkäri kirjoitti:

Tuskin se suostuu, se murkku, olemaan tuon session aikaa hiljaa vaikka ei tuulisikaan joten se pitää vielä syväjäädyttää tai muutoin saada nukkumaan seisten (en tiedä miten ne nukkuvat).

Siinä siis tarvitaan kameravarustuksen lisäksi nestetyppeä (noin -196C) jolla tuo jäädytys käy hetkessä.

Lue lisää

Ne laitetaan pakastimeen ennen kuvausta.

Ongelmia_lähikuvauksessa kirjoitti:

"...on koko ötökkä kuvassa, eikä vain 5 cm ruudun reunassa (mulla on n. metrin leveä näyttö..."

"Normaalilla" makro-objektiivilla (suurennus 1:1) ja vajaakennoisella kameralla 1cm pitkä muurahainen täyttää kuvan pidemmästä sivusta jonkin verran alle puolet, koska kennon pidempi sivu on noin 2,4cm ja koska 1cm / 2,4cm = 0,4 eli noin 40 prosenttia. Metrin levyisellä näytöllä muurahainen olisi siis noin 40cm pitkä. Jos tämä riittää, suosittelen hankkimaan "tavanomaisen" makro-objektiivin, joka tarkentuu myös kauas ja on siten monikäyttöisempi. MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo on todella erikoiskäyttöön tarkoitettu objektiivi, joka ei ilmeisesti (luulisin näin?) tarkennu kuin suurennussuhteisiin 1:1 - 5:1, joten sillä ei voi ottaa kuvia muista kuin erittäin pienistä kohteista. Mutta jos tarkoituksenasi on todellakin ottaa paljon kuvia hyvin pienistä kohteista, kuten muurahaisen päästä, saattaa tämä objektiivi olla sopiva tarpeisiisi. Pitää kuitenkin varautua siihen, että syväterävyysalue on usein todella kapea (tuskin edes täyttä millimetriä, vaikka himmennin olisi asetettu arvoon 22) ja jalustan käyttö on aivan välttämätöntä aina.

Lue lisää

Ei. Kyllä haluaisin tuollaisia kuvia mitä juuri laitoin linkkiin. Eli hyönteinen täyttää koko ruudun ja näkyy karvat ja tuntosarvetkin, eikä vain ole joku ötökkä jossain kuvan nurkassa.

Nyt mulla tulee milloin pienempiä ja milloin isompia, mutta ei se koskaan täytä koko ruutua, ja siksi en ole tyytyväinen. Minua kiinnosti, että saako sillä objektiivilla sellaisia kuvia, kuin siellä oli esitetty, vai onko kyse kuvankäsittelytaidoista yms.

Täytyy yrittää zoomata omia kuvia ja katsoa saako niistä mitään aikaan. Nyt ei vaan ole oikein ötökkä aika enää, niin pitäisi keksiä jotain muuta pientä kuvattavaa.

Vetis 14v.

Etkötiennyt kirjoitti:

Ne laitetaan pakastimeen ennen kuvausta.

Esittämäni nestetyppi hoitaa asian vikkelämmin kuin pakaste!

Vetis14 kirjoitti:

Ei. Kyllä haluaisin tuollaisia kuvia mitä juuri laitoin linkkiin. Eli hyönteinen täyttää koko ruudun ja näkyy karvat ja tuntosarvetkin, eikä vain ole joku ötökkä jossain kuvan nurkassa.

Nyt mulla tulee milloin pienempiä ja milloin isompia, mutta ei se koskaan täytä koko ruutua, ja siksi en ole tyytyväinen. Minua kiinnosti, että saako sillä objektiivilla sellaisia kuvia, kuin siellä oli esitetty, vai onko kyse kuvankäsittelytaidoista yms.

Täytyy yrittää zoomata omia kuvia ja katsoa saako niistä mitään aikaan. Nyt ei vaan ole oikein ötökkä aika enää, niin pitäisi keksiä jotain muuta pientä kuvattavaa.

Vetis 14v.

Lue lisää

Se kuva joka siinä linkissä oli oli pitkältä sivultaan vain toista tuhatta pikseliä. Esim. Nikon 7100 tai uudempi 7200 ainakin on pitkältä sivultaan 6000 pikseliä eli voit huoletta leikata siitä juuri sopivan siivun joka muistuttaa sitä mallikuvaa jonka linkkasit.

Kenno jossa on esim. tuo 24 Mpix erottelu sallii tuota kroppausta huisisti jos tyydytään täysHD kuvaan. Toinen juttu on jos haluat teettää kuvistasi A0 (AA nolla) kokoisia.

Tekniikka on tuonut huomattavia muokkaus mahdollisuuksia helppokäyttöisiksi verraten vanhaan filmiaikaan.

Vetis14 kirjoitti:

Ei. Kyllä haluaisin tuollaisia kuvia mitä juuri laitoin linkkiin. Eli hyönteinen täyttää koko ruudun ja näkyy karvat ja tuntosarvetkin, eikä vain ole joku ötökkä jossain kuvan nurkassa.

Nyt mulla tulee milloin pienempiä ja milloin isompia, mutta ei se koskaan täytä koko ruutua, ja siksi en ole tyytyväinen. Minua kiinnosti, että saako sillä objektiivilla sellaisia kuvia, kuin siellä oli esitetty, vai onko kyse kuvankäsittelytaidoista yms.

Täytyy yrittää zoomata omia kuvia ja katsoa saako niistä mitään aikaan. Nyt ei vaan ole oikein ötökkä aika enää, niin pitäisi keksiä jotain muuta pientä kuvattavaa.

Vetis 14v.

Lue lisää

Jos haluat, että esim. muurahainen tai paarman pää täyttää koko ruudun, etkä halua rajata kuvaa ollenkaan, on MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro Photo varmaankin paras vaihtoehto. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, ovatko netissä olevat esimerkkikuvat raskaasti käsiteltyjä, vai onko ne otettu "suoraan kamerasta" eli yhdellä ainoalla valotuksella saatuja. Joka tapauksessa useimmissa näissä esimerkkikuvissa suurennussuhde on selvästi yli yhden eli ehkä noin 2-3.

On ostanut hienot kamerat ja vehkeet, nyt ne lojuu nurkissa kun ei tiedä mitä kuvaa. On ehkä ottanut kuvan pihan puusta ja sienestä. Vähemmästäkin turhautuu.

En osaa vastata tähän.

Vetis 14v.

Kuvasuhde ajatellaan siten, että 5 mm murkku on kennon pinnalla 5 mm murkku. Siinä ei vaikuta kennon koko tipan tippaa.

Jos suurennussuhde on vaikkapa 1:1, kuvautuu kohde kennolle (olipa kenno kuinka suuri tai pieni tahansa) yhtä suurena kuin se on luonnossa. Koska kennot ovat kuitenkin eri kokoisia, toiset suurempia ja toiset pienempiä, täyttää sama kohde kennon pinta-alan eri tavalla, eli pienellä kennolla kohde saattaa täyttää kennon koko pinta-alan, mutta samalla suurennussuhteella ja samalla kuvauskohteella isompi kenno jää "vajaaksi" eli kuvaan tulee paljon muutakin kuin pienellä kennolla, kuva on siis "väljempi". Tätä voitaisiin havainnollistaa esim. siten, että paperille piirretään kaksi suorakulmiota, toinen kooltaan 24x36mm (täysi kenno) ja toinen pienempi noin 24x16mm ja sitten näihin suorakulmioihin asetataan jokin pieni esine (esim. pieni paperiklemmari). Klemmarin koko säilyy tietysti samana, se on luonnollisessa koossaan, mutta se täyttää eri kokoiset suorakulmiot eri tavalla: pienemmän suorakulmion se täyttää lähes kokonaan, mutta isomman vain osaksi.

Kiitos tämän olin jo ymmärtänyt, mutta mainoksia en ymmärrä vieläkään. Miksei siellä vain lue kennokoko on tämä ja sitten lukemat. Tuntuu, että meitä aloittelijoita johdetaan helposti harhaan näissä.

Vetis 14v.

Huolimatta selityksestäsi niin kun 5 mm murkku (luonnossa) on myös 5 mm kennolla niin suurennus, jota kaiketi makrokuvauksessa sanotaan kuvaussuhteeksikin, on tasan 1:1 = 1.

Jos kroppirunko muuttaa kuvakulmaa 1,5 kertaiseksi se ei muuta polttoväliä vaan ainoastaan kuvakulmaa ja sama kuva saadaan täyskennoisella (samalla aukollakin) samalta etäisyydeltä jos kuvaa jälkikäteen rajataan tuo sama kokoon.

Meillä saattaa olla eri käsitys asiasta mutta en anna sen haitata tekemisiäni saatikka kuvauksiani sen enempää makroissa kuin laajakulmillakaan. Eikä se haittaa isommillakaan putkien millimäärillä.

Sen se kertoo, että kannattaa varautua kahdella rungolla täyskennoisella ja kropilla. Täyskennoinen on hyvä moneen asiaan mutta jos haluaa pienempää kuvakulmaa niin sen saa kropilla jossa 300mm antaa 450 millisen kuvakulman pelkän rungon hinnalla. Kroppirungon kun saa tonnilla mutta hyvää 450 millistä tuskin, uutena ainakaan.

Osaatteko selittää polttovälin. Olen lukenut, mutta en ymmärrä miksi kuvata pitkällä putkella läheltä ynnä muita höpötyksiä, jotka varmasti ovat asiaa, mutten ole ymmärtänyt/sisäistänyt.

Mikä polttoväli on? Miten sitä käytetään oikein.

Vetis 14v.

En ymmärtänyt mikä polttoväli on. Hmm..

Vetis 14v.

Olen kyllä lukenut netissä. Sekavia ovat ohjeet.

Vetis 14v.

Joo joo. Eiköhän aloittajan tarttis nähdä kukkia ja mehiläisiä ennen törsäämistä makroon. Ja karvat kikkeliin.

On huomattava, että jos kuvat (täyskenno ja pienempi kenno) printataan YHTÄ SUURINA ilman rajausta, vaikuttaa siltä, että pienempi kennoisella otetussa kuvassa suurennussuhde olisi 1,5 kertaa suurempi (1,5:1). Jos suurennussuhde kuitenkin määritellään siten, että se tarkoittaa kohteen kokoa kennolla tai filmillä (esimerkiksi millimetreinä) jaettuna kohteen koolla luonnossa (samoin millimetreinä), ei kennon koolla ole merkitystä suurennussuhdetta laskettaessa. Objektiivihan piirtää kohteen tietyn kokoiseksi kennolle tai filmille ja esimerkiksi filmiltä voidaan kohteen koko mitata helposti esimerkiksi viivottimella. Jos nyt filmiltä viivottimella mitattu kohteen pituus on x ja saman kohteen pituus luonnossa (mitattuna samalla viivottimella) on y, saadaan suurennussuhteeksi x / y. Jos filmiä kuitenkin leikattaisiin saksilla pienemmäksi, ei kohteen pituus filmillä muutu miksikään, vaan suurennussuhde olisi edelleen sama. Saksilla leikkaaminen eli rajaus kuitenkin muuttaisi kuvaa siinä mielessä, että kohteen ympäriltä poistetaan "turhaa" tavaraa, ja jos alkuperäisestä kuvasta ja saksitusta kuvasta tehtäisiin yhtä suuret printit, olisi saksitussa kuvassa kohde suurempi, koska kuvaa on silloin suurennettu printissä enemmän.

Yritin lähettä kommentin, mutta se ei näemmä tullut perille, joten yritetään uudestaan:

On huomattava, että jos kuvat (täyskenno ja pienempi kenno) printataan YHTÄ SUURINA ilman rajausta, vaikuttaa siltä, että pienempi kennoisella otetussa kuvassa suurennussuhde olisi 1,5 kertaa suurempi (1,5:1). Jos suurennussuhde kuitenkin määritellään siten, että se tarkoittaa kohteen kokoa kennolla tai filmillä (esimerkiksi millimetreinä) jaettuna kohteen koolla luonnossa (samoin millimetreinä), ei kennon koolla ole merkitystä suurennussuhdetta laskettaessa. Objektiivihan piirtää kohteen tietyn kokoiseksi kennolle tai filmille ja esimerkiksi filmiltä voidaan kohteen koko mitata helposti esimerkiksi viivottimella. Jos nyt filmiltä viivottimella mitattu kohteen pituus on x ja saman kohteen pituus luonnossa (mitattuna samalla viivottimella) on y, saadaan suurennussuhteeksi x / y. Jos filmiä kuitenkin leikattaisiin saksilla pienemmäksi, ei kohteen pituus filmillä muutu miksikään, vaan suurennussuhde olisi edelleen sama. Saksilla leikkaaminen eli rajaus kuitenkin muuttaisi kuvaa, ja jos alkuperäisestä kuvasta ja saksitusta kuvasta tehtäisiin yhtä suuret printit, olisi saksitussa kuvassa kohde suurempi, koska kuvaan on suurennettu printissä enemmän.

Väitätte lisäksi, että se piirtyisi isompana. Mutta kun ei piirry. Sehän tässä ärsyttää, väitetään yhtä mikä ei ole kamerassani totta. Zoomikamerassani on pieni kenno ja muurahaiset piirtyvät hyvin pieninä. Eivät koko ruudun täyttävinä. Lähin kuvaus etäisyys on 1 cm.

Vetis 14v.

Jos sinulla on molemmat rungot, kroppi ja täyskennoinen niin täyskennoisen lasit sopivat molempiin. Ne ovat kuitenkin painavampia kuin kropille tehdyt kennot. Sen vuoksi minulla on noiden tayden kennon lasien lisäksi mukana aina pari kropille sopivaa. Jos ei ole mitään erityistä syytä ottaa mukaan painavampaa yhdistelmää niin kroppia kroppikennoineen on kevyempää kantaa. Sitä ei niin huomaa kun on nuori ja vetreä mutta näin vanhemmiten jokainen kilo merkitsee.

Nyt minulla on tuohon kroppiin "vakiona" Nikkor 16 - 80 mm F2.8 - 4 lasi joka on kohtuullisen hyvä piirtoinen koko alueellaan. Olen myös käyttänyt 18 - 200 ja 18 - 140 mm kroppilaseja joista jälkimmäinen mielestäni piirtää paremmin koko alueellaan ja tuo pidempi vain alueen alkupäässä.

Isolle kennolle on vakiona 24 - 105 mm F4 ja jos isompaa näkymää kaipaa niin 16 - 35 mm F4. Noilla pärjää vakiotilanteissa mutta pitdempääkin tavaraa löytyy aina 300 mm asti joka myös on F4 ja edustaa 450 mm kuvakulmaa kropilla. Olen päättänyt jotten pidempää enää edes havittele koska hinnat ja massat tuntuvat kasvavan exponentiaalisesti.

Jos puhutaan vaikka tuosta 16 mm päästä zoom aluetta niin kropilla Nikonissa sen pituus vastaa täyskennolla noin 24 mm kuvakulmaa mutta täyskennollä täyden kennon 16 mm optiikka antaa sen oikean kuvakulman joka 16 mm optiikalla saa. Täyden kennon kamerassa 16 mm antaa isomman alueen maisemakuvassa ja ahtaissa sisätiloissa kuvattaessa.

Lisäksi esim. D800 kuvaa voi huoleta kropata enemmän kuin D500 kuvaa tarpeen vaatiessa kun jotain halutaan ppistaa kuvasta.

Itse pidän tuon D500 ja annan pois edellisen kroppini (D7100) kuvausta harrastavalle tyttärelleni. Sitä nyt olen miettimässä miten saan rahoituksen D850 runkoon ilman velkaa, pitänee hieman malttaa jotta se ensi kesänä olisi följyyssä.

Ei matikka pelaa. Jos Vetis lokakuussa 17 oli 14, niin viime lokakuussa oli 16, joten nyt 16 tai 17.

okaro kirjoitti:

Ei matikka pelaa. Jos Vetis lokakuussa 17 oli 14, niin viime lokakuussa oli 16, joten nyt 16 tai 17.

Aika teoreettinen asia. Emme tiedä kuka hän on emmekä siis todellista ikääkään. Mutta arvaillaan nyt sitten vaikka sitä kun ketään ei kuvaaminen tunnu kiinnostavan.

Anonyymi kirjoitti:

Aika teoreettinen asia. Emme tiedä kuka hän on emmekä siis todellista ikääkään. Mutta arvaillaan nyt sitten vaikka sitä kun ketään ei kuvaaminen tunnu kiinnostavan.

16v 7kk ja 5pv?