Irtautuminen

Hei!

En ole mikään ekspertti tässä, mutta vastaushan näyttäisi löytyvän Buddhan mukaan niistä Neljästä jalosta totuudesta jotka alle vapaamuotoisesti suomennan:

1. Kaikessa on kärsimystä
2. Kärsimys johtuu halusta
3. Kärsimys voi loppua
4. Tie kärsimyksen loppumiseen on ns. jalo 8-osainen tie.

Eli otetaanpa tarkemmin tuo toinen jalo totuus syyniin: "Kärsimys johtuu halusta":
Halu saada jotain tai päästä eroon jostakin aiheuttavat yhtä lailla turbulenssia mielessä, ja erilaisten kemikaalien vapautuksen verenkiertoon, mikä tuntuu levottomuutena. Eli nyt huomataan että sinullahan on halu päästä eroon "jostakin". Tämä halu päästä eroon omassa mielessäsi itse pystyttäneestäsi rakennelmasta (ajatuksesta) pitää sitä pystyssäkin. Toista ei voisi olla ilman toista.

Et ole toi "näennäisminä", jolle tolla mielikuvitusongelmalla on painoarvoa ja merkitystä.

Yleensä nää pseudospirituaaliset kysymykset kumpuavat alitajuisesta yrityksestä päästä jotain tiettyä emootiota karkuun tai peittää se jollain lailla (ajattelemisella, aktiviteeteilla kuten etsimisellä ja spirituaalisten konseptien pyörittämisellä ym.).

Kohtaa se tunne, joka pistää sut etsimään ja pakenemaan konsepteihin. "Kohtaamisella" tarkoitan vain emootioiden pintaantulemista ilman uskomista ajatuksiin kyseisistä emootioista ja kehotuntemuksista. Ja ilman mielipiteitä kys. emootioista myöskään. Antaa niiden olla läsnä niin kauan kuin ovat läsnä, niin sanotusti.

Ja vaikka ylläoleva tekstissä esiintyy minä- ja sinä-pronomineja, ei se tarkoita että toi jako subjektiin ja objekteihin olisi todellinen. Tai että olisi todellista minää, jolla olisi valta valita mitä tekee tms. Tää on vaan suomenkieltä, ja kieli ei vaikuta todellisuuteen mitenkään.

Se joku, mieli tai mikä lie ei vain lakkaa tuottamasta turhaa emotionaalista puppua. Varsin voimallista. Mehän teemme itse tunteemme, ei niitä mikään ulkopuolinen tuo sisäämme. Olen yrittänyt pysyä faktoissa, siinä mitä todella tapahtuu, objektiivisesti järkeistää, vaan ei toimi ja älyvapaita emootioita pukkaa, kurkkua kuristaa. Liikaa odotuksia, toiveita myös vastineen halua ja sen vuoksi pettymyksiä. Tosin olen saanut turhia lupauksiakin joihin olen uskonut, emootioni ovat erittäin voimakkaita ja negatiivisia.

Peter Levine on kuulemma todella hyvä traumaexpertti/-lääkäri. En tiedä paljoakaan kyseisestä kaverista koska vasta eilen sattui tulemaan vastaan. Mutta on kirjoittanut kuulemma kirjan "Waking the Tiger", jota on laajalti kehuttu. Ja muutaman katsomani youtube-videon perusteella kys. henkilö vaikuttaa todella osaavalta ja järkevältä näiden asioiden kanssa.

Ja "turha emotionaalinen puppu" on mielipide. Mielipiteet eivät ole totta, mutta niitä yleensä ajaa emootiot. Ja tuontyyppiseen toistuvaan ajatus ja tunnemalliin pääsee tunteen/emootion tasolla, ei loputtoman ajattelun ja järkeilyn avulla.

Ja "me" emme luo tunteita. Tunteet tapahtuvat spontaanisti. Tietyt tunteet (lapsuuden ja nuoruuden traumat ym.) jäävät yleensä kiertämään ja toistumaan kunnes ne näkee ja kokee ilman tuomitsemista ja ilman minkäänlaista subjektiivista käsitystä omasta itsestä.

Ja loppujen lopuksi "kokemuksellisesti" ei ole ketään, joka antaisi, tai ei antaisi, tunteiden olla. Kaikki mikä ilmenee vain ilmenee, mukaan lukien ajatukset ja myös näennäinen minä-tunne. Mitään näistä aisoista ei tapahdu kenellekään. Mutta tämä ei ole mikään lopullinen totuus koska myös "totuus" on vain ajatus. Kuten myös tämä teksti.

Oma kokemukseni: ihmisellä on tunnekeho ja mentaalikeho. Tunnekehoon voi jäädä käsittelemättömiä asioita aiemmista kokemuksista, jos tunteita ei ole pystynyt käsittelemään siinä hetkessä. Tunteet ovat vahvasti yhteydessä ihmisen uskomuksiin: voit siis omien reaktioidesi kautta päästä käsiksi omiin harhaisiin uskomusmalleihin. Esimerkki: tunnet vihaa - uskomus: "Minua on kohdeltu väärin". Vapautuminen tapahtuu kun hyväksyt kaikki tunteet mitä sinulla on, älä anna niille käsitteitä "oikea" tai "väärä"' vaan anna tunteen tulla läpi. Meditoi ja anna tunteen olla, hyväksy se ja rakasta sitä. Silloin huomaat että on kaksi "minua": se joka rakastaa jokaisessa hetkessä ja se joka kokee tunteet. Eli voit päästä tilaan jossa samaan aikaan tunnet vihaa, surua, pelkoa ja samaan aikaan hyväksyt ja rakastat itseäsi ja näitä tunteita. Kun hyväksyt tunteet niin kärsimys lakkaa: tunteet "sulavat" pois. Kärsimys ei synny tunteesta, vaan kieltämisestä: siitä että kiellät tämän hetken. Järkeily ei poista tunnetta, on astuttava mielen yli. Tee anteeksiantoharjoituksia: anna anteeksi itsellesi, anna anteeksi muille. Yksi hyvä keino vapauttaa tunteita ja muuttaa uskomuksia on EFT-emotional freedom technique. Googlettamalla löydät lisätietoa. Sen avulla kykenet pääsemään irti vihasta, pelosta, surusta ja uskomuksista jotka luovat näitä tunteita.

Jatkoa vielä.. on tärkeää päästää irti tuomitsemisesta: itsesi, muiden tai menneisyyden tuomitsemisesta. Ajatuksesta että pitäisi olla jotakin muuta mitä tässä hetkessä on. Jokainen hetki on täydellinen - sellainen kuin sen kuuluu olla. Kaikessa rujoudessaan ja rumuudessaankin - sillä jokainen kokemus palvelee valoa. Oma asenteesi asioihin on se jolla luot merkityksiä. Itse asiat, tapahtumat ja ihmiset ovat mutta mielesi antaa käsitteitä, määritelmiä, tuomitsee asiat joko "oikeaksi" tai "vääräksi". Päätä vaihtaa asennettasi asioihin ja katso kuinka olosi muuttuu. Sinä luot todellisuutesi, et ole uhri - olet vain luullut niin ja luonut todellisuutesi sellaiseksi. Voit koska tahansa luoda todellisuutesi uudelleen - mielesi ja uskomuksesi synnyttävät ja luovat todellisuudesta paikan jossa uskomusjärjestelmäsi tulee todeksi. Siksi voit valita elätkö helvetissä vai taivaassa. Rakkaudessa vaiko pelossa. Sinä olet ikuisesti rakastettu, viisas, ikuinen ja sydämessäsi on kaikki tieto. Olet vain valinnut hetkellisen unohduksen jotta voit kokea kaksinaisuutta.