1970- luvun kerrostalot tehtiin muistaakseni 30 v kestäviksi. Nyt home- ym huiman kehityksen jälkeen tehdään 100 v kestävä talo tv- mainoksen mukaan. Vainko yksi talo?
Miten tuollainen ikäennätys on nykymenetelmin mahdollinen?
Miten tuollainen ikäennätys on nykymenetelmin mahdollinen?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Massiivitiilinen tai puinen talo ilman tekniikkaa niin helposti päästään useampikin sata vuotta.
Mitenkäs kuuskyt luvun talot omistan sellaisesta asunnon missä vaiheessa pitäisi muuttaa pois?
Pyydä isännöitsijätodistus isännöitsijältä. Todistuksesta ilmenee tehdyt korjaukset, mahdolliset kosteusvauriot jne.. Päättele siitä missä kunnossa talo on.
Putkien uusinta pitäisi olla jo tehty.
Remonttia on kyllä tehty niin paljon et on isot lainat. Lähivuosina ei isoja remontteja tehdä.
Kerrostalojen runkorakenteet tehdään kestämään "ikuisesti". Tuo 30 vuoden suunniteltu käyttöikä on pelkkä urbaani legenda. Ei lähiöiden rakentamisaikaan paljoa mietitty, miten homma toimii vuosikymmenien vieriessä. Ei etenkään ajateltu, että tekniikkaa pitäisi joskus uusia.
Se on aika luonnollista, koska lähiöiden rakentamisen aikaan puolet kansasta eli vielä kantoveden varassa ts. oli puuhuussi ja erillinen saunarakennus pihan perällä. Ei ollut ihmeemmin kokemusta elementeistä (se ei ihan uutta tekniikkaa silloin) eikä kovin laajassa mitassa myöskään talon sisälle sijoitetuista pesutiloista yms.
Vasta myöhemmin on tullut eteen se ylläri, ettei betonijulkisivut pakkasrapautumisen vuoksi kestäkään ikuisesti eikä myöskään putket. Korjaaminen on usein hankalaa, kun tekniikka on surutta haudattu rakenteiden sisään.
Nämä "kestää 100 vuotta" talot ovat suurelta osin pelkkä markkinointitemppu. Kyllä niissäkin säännöllistä huoltoa tarvitaan ja joskus pitää niin julkisivu, vesikatto, salaojat, vesijohdot yms. uusia. Normaali elinikä näille 30 vuotta (vesijohdoille 50), mutta joillakin rakenne- ja materiaaliratkaisuilla saanee vuosikymmenen tai kaksi lisää kestoa. 100 vuoden aikana pitää siis suunnilleen kaikki, kantavaa runkoa lukuun ottamatta, uusia kerran tai kaksi.
Ei+tuo+30+vuotta+ihan+urbaanilegendaa+ole.+Sillä+ei+tarkoiteta+rakenteellista+kestävyyttä+vaan+sitä,+että+ne+on+kaupunkirakenteen+kannalta+ajateltu+väliaikaiseksi.+Kunnes+tuli+öljykriisi+ja+tajuttiin+ettei+se+ole+millään+mittarilla+kestävää+toimintaa.+Mutta+60+%+koko+maan+asunnoista+ehdittiin+kuitenkin+rakentaa.
Perustukset valetaan märkään maahan. Muovit ja patolevyt ovat pieni hidaste kosteudelle.
Teollisuus on surutta kokeillut miten ihmiset kestävät asbestia, formaldehydiä, eläinpohjaisia tasoitteita, märän betonin päälle laitettuja muoveja...
Taitaa kokeilut jatkua. Elementtien saumaus muovilla, vesiputket saumoista ulos. Miten osataan tehdä veden ulosvientiputket tarvitseva seinä?
Monessa uudessa kerrostalossa on katto vuotanut tai muu kosteusvaurio ollut. Työn huolellisuus ei ole riittävä. Suunnittelu hataraa. Rakennusmestarikoulutuskin lopetettiin vuosikymmenet sitten.
Työt ulkoistetaan monelle yrittäjälle, jotka mukamas vastaavat töistään. Pääurakoitsija on kyllä tyytyväinen. Ei kuitenkaan laita nimeään valmiin rakennuksen seinään.
Vanhojen talojen osalta on rautaputkista kyllä tiedetty kestoikä ja ymmärretty betoniin valetun putken olevan vaikea uusia. On myös tiedetty rakenteiden kastumisen pilaavan talon. Ei vain ole välitetty asioista. Eikä välitetä vieläkään. Ja tämä koskee sekä rakentamista, että kunnossapitoa.
Essonvaari se vaan yrittää. Ei siihen aikaan, kun lähiöitä rakennettiin, ymmärretty betonin pakkasrapautumista eikä sitä, että raudoitteiden päällä pitää olla tarpeeksi paksu kerros betonia, ettei raudat ala ruostumaan. Nämä kait tajuttiin vasta 80 luvulla ... mutta on siis vielä 80-luvullakin kämmätty näiden kanssa. Tiedän, että osaan 80-luvun taloja jouduttiin ao. syistä tekemään parvekeremontti jo vuosituhannen taitteessa, siis vain 15-20 vuotta talon valmistumisen jälkeen.
Putkistojen osalta taas... ei niiden kestolla kukaan päätään vaivannut silloin joskus. Kaikki on haudattu surutta rakenteisiin. Kuten moni muukin järjestelmä. Yhtälailla on muuntajia kuin iv-koneitakin saatettu rakentaan talon sisään eli kamat on kannettu kellariin ja sitten vaan kattoa/välipohjaa ja väliseinää ympärille niin, ettei niitä sieltä pois saa kuin kilon paloina.
Tehtiin vaan, vailla huolta huomisesta.
Hyvin on opittu uusimaan putkistot ja viemärit ym.
"Tehtiin vaan, vailla huolta huomisesta." Sama jatkuu. Uudemmat rakenteet ja tekniikat vain ovat muuttaneet kohteita.
Happamiksi pitää pihlajanmarjat selittää, kun ei ole varaa kuin vanhaan mörskään.
Kyllä noista vanhoista virheistä jotain on opittu - vesijohtoja ei enää jemmailla miten sattuu rakenteisiin, julkisivuissa pyritään siihen, ettei raudoitukset ruostu jo parissa vuosikymmenessä ja ylipäätään osataan laskuissa ottaa huomioon, että tekniikkaa pitää uusia jollain sykleillä. Paitsi essonvaarien kipparoimissa yhtiössä "ei tässä ennenkään ole remonttia tarvinnut tehdä" & "kestää tämä näinkin siihen asti, kunnes minut kannetaan puupalttoossa pois". Mitään remonttejahan ei kannata tehdä ennakoivasti, vaan vasta "tarpeen mukaan". Nytkin joku valopää huutelee vuotoilmeisimien perään. Eihän sitä kannata kylppäreitä korjata yhtään ennen kuin vesivuoto on tosiasia... Moisessa on sekin etu, että kuukauden remontista tulee 3 kk remontti kuivatuksineen.
Vaikka on sitä jotain uusia miinojakin kehitelty. Huoneistokohtaiset iv-koneet saattavat kuulostaa kivalta idealta, mutku valtaosa tavan tallaajista ei viitsi edes suodattimia näihin vaihtaa riesa vaan pahenee, kun laitteet 20-30 vuoden iässä rupeaa reistailemaan vanhuuttaan. Siinä sitten kivaa pikku projektia uusia 50 kpl koneita.
Ei oleosattu ajatella... tehty vaan, mäiskitty kasaan.
Sitten ollaan tässä http://www.hometalkoot.fi/
Ei tää mittää haittaa, luulevat vaan sairastavansa.
Sanokaas grynterivaarit miten rakennus eristetään maakosteudesta tai kysyn Esson baarista.
Vanha kikka on nostaa lattia irti maasta. Rossipohja on ainoa rakenteellisesti toimiva alapohjarakenne, jos se on tehty oikein. Eli kunnon tuuletuksella, mielellään talo pilareiden varassa.
Pilareita pidentäen saisi hyvät sähköautopaikat talojen alle. Jopa voisi syntyä yksi vieraspaikkakin.
Homerakennusbuumi sisälsi senkin, ettei autopaikkoja ollut edes kaikille asukkaille ja sähköä sai puolen tunnin pätkissä lämmitystolppaan.
Pitäisikö nämä karkulaiset hakea ja asuttaa rossipohjan päälle? http://homepakolaiset.fi/ratkaisuja-sisailmasairaille/sisailmasairaan-polku/
Tuo sadan vuoden talo. Mahtaako valmistua sadassa vuodessa? Teräviä on nurkat ja perustus vielä esittämättä. Maksaakin paljon.
Aatu pisti tulemaan kansanautoja. Rakentamiseen tarvitaan vastaava menettely.