niih...tunteeko kukaan koskaan itteensä
vaan joskus niin v*tun yksinäiseks..?
vaikka kaiken pitäsi muka olla kohallaan
niin silti on vaan joskus nii yksin..
mulla on just tää ongelma..
ja on vaan semmonen masennus koko ajan..
yhtäkkiä vaan purskahan itkuun..
enkä tiiä miks...enkä pysty lopettamaan..
on vaan semmonen olo ettei oo oikein
ketään jolle vois kertoo mitä oikeesti
ajattelee ja miltä tuntuu..ja kenelle
vois purkaa kaikki surut, kun tuntuu
pahalta..onhan mulla niitä kavereitakin..
mut tuntuu et niillä on kaikki niin hyvin
että ne ei välttämättä ymmärtäis miltä
tuntuu..ja sit kun niillä menee hyvin ni
tuntuu et oon ainut joka jää paikalleen..
eikä koskaan pääse eteenpäin...
tekis vaan mieli juosta karkuun täältä..
kauas pois..nonii..mut olis ihana
jakaa näitä ajatuksia jonkun kans joka tietää
tunteen...
vaan joskus niin v*tun yksinäiseks..?
vaikka kaiken pitäsi muka olla kohallaan
niin silti on vaan joskus nii yksin..
mulla on just tää ongelma..
ja on vaan semmonen masennus koko ajan..
yhtäkkiä vaan purskahan itkuun..
enkä tiiä miks...enkä pysty lopettamaan..
on vaan semmonen olo ettei oo oikein
ketään jolle vois kertoo mitä oikeesti
ajattelee ja miltä tuntuu..ja kenelle
vois purkaa kaikki surut, kun tuntuu
pahalta..onhan mulla niitä kavereitakin..
mut tuntuu et niillä on kaikki niin hyvin
että ne ei välttämättä ymmärtäis miltä
tuntuu..ja sit kun niillä menee hyvin ni
tuntuu et oon ainut joka jää paikalleen..
eikä koskaan pääse eteenpäin...
tekis vaan mieli juosta karkuun täältä..
kauas pois..nonii..mut olis ihana
jakaa näitä ajatuksia jonkun kans joka tietää
tunteen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän tunteen, ja moni muukin tietää. Tuskimpa sellaista ihmistä onkaan, joka ei ole joskus tuntenut itseään yksinäiseksi tai masentuneeksi. Ja siinä voit olla sataprosenttisen varma että kavereillasikaan ei mene joka hetki hyvin. Et ole tosiaankaan ainoa ihminen jolla on elämässään ongelmia.
Muista, että pienestäkin ongelmasta voi tehdä ison jos sen antaa kasvaa isoksi mielessään. Ja isotkin vaikeudet voi voittaa jos ajattelee että kyllä minä tästä selviän. Ajattele jotain kehitysmaata, missä on köyhyyttä, nälkää ja sairauksia. Sielläkin ihmiset jaksavat hymyillä, vaikka välillä murhetta riittääkin. Ihan samanlaiset ihmiset kuin sinäkin. Joten etkö sinäkin jaksaisi hymyillä kyynelten läpi? Edes hetken? Vaikka sen takia, että sinun hymysi voisi ilahduttaa jotakuta muuta masentunutta ja yksinäistä?
"Kyllä se siitä" on hirveä klisee, mutta sanon sen silti: kyllä se siitä. Minäkin olen selvinnyt masennuksesta. Jos minä pystyin siihen niin sinäkin pystyt. Tsemppiä.
oot varmasti ihana ihminen...
tuli oikeasti tosi hyvä mieli kun luin
ton sun viestis...oli tosiaanki ihana kuulla etten oo ainut..vaikka sen oikeestaan jo tiesinkin...mut silti..en osaa oikein selittää..
...mut asioilla on tapana järjestyä..
niin kai se on..vaikka joskus toiselta
tuntuuki..
..nii...niinhän se on et pienetki ongelmat
tuntuu tosi isoilta...jos on paha olo...
mut onhan mulla niitä "oikeita isojaki"
ongelmia ollu...mut jokainen ihminen
on eilainen ja niiden ongelmat tuntuu
erilaiselta..jotkut ottaa asiat raskaammin
kuin toiset ja joidenkin suuret ongelmat ei hetkauta toista niin paljoa kuin jotakin toista..
menee vähän sekavaks..mutta toivottavasti
ymmärrät mitä tarkoitan..
...niin...eihän niillä kavereillanikaan varmaan
kaikki ihan kunnossa aina ole...mutta joskus vaan tuntuu että he ovat koko ajan iloisia ja minä
olen masentunut...
mutta kiitos...
olet varmnasti todella ihana ihminen... :)
kiitos...
on joskus tollanen tunne...tai jotain ton tapasta.mul on kyl bestis joka tuntee mut lähes läpikotasin.mut en sitlikään aina viiti vaivaa sitä murheillani.ja kun välillä vaan tulee ahdistunu ja yksinäinen, masentunu olo ilman kunnon syytä.....mut jaksellaan silti, eikös niin!kyllä sitä muutaman masispäivän jaksaa jos kumminkin suurimmaks osaks on ihan ok olo tai jopa hyvä fiilis!=)
oli ihana kuulla etten oo ainut..vaikka sen oikeastaan jo tiesikin..mutta silti on
ihana kuulla että muillakin on tälläisia
päiviä ja tunteita...kiitos...