olen jättäny ehkäisyn pois syys kuun puolestavälistä miime vuonna eli 2004, eikä ole tärpänny vielä... mies jo pelkää et jommassa kummassa meissä vika.. mut eikai vielä ole edes hälyyttävää ku ei loe tärpänny, vai onko?
mikä mättää
enni
192371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
olen lukenut, että vuosi tai kaksi kannattaa yrittää kotikonstein..
seksiä olisi hyvä harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa, Tästä ainakin oma mieheni on innoissaan..
se vaan että mieheni sit ottaa ton 3/vko niin kovana paineena ittelleen ja pelkää että jos ei kerta tärppää niin vika on hänessä...jotenki pakko saada se stressi siltä pois...
joo olen samassa tilassa, jätin pillerit kahden vuoden syönnin jälkeen pois viime toukokuussa (04) eikä vieläkään ole tärpännyt, e-vitamiini lisää hedelmällisyyttä,elikkäs sitä pitäisi kai popsia...
mistä sitä vitamiinia saa?
yrittäkää puhua asiasta,näytä hänelle vaikka tätä palstaa. niin hän ymmärtää että on ihan normaalia että kaikki ei tule heti raskaaksi.ei seksi tunnu seksiltä jos stressaa koko ajan... meillä 3krt/vko normaalia,yrimmämisen aikana ollut n4-5krt/vko ja parhaina päivinä joka päivä... ja yritystä 4kk takana...
Itse jätin pillerit pois viime viime vuoden heinäkuussa (2004)
ja yritystä nyt siis takana jo 7kk,eikä ole tärpännyt! Ennen pilsujen poisjättöä,olin niitä kerennyt jo popsimaan jo reilut neljä vuotta.
Kyllä tässä todellakin alkaa jo toivo mennä,ja mielessä käy jatkuvasti,että onko jommassa kummassa vika.Lääkäriin kun ei voi vielä mennä,mitään kun eivät tekisi vielä kuitenkaan.Jankuttavat vaan,että pitää olla vähintään vuosi yritystä ennekuin laittavat testeihin yms.Tässä sitä siis taas vaan yritetään,enkäjaksa kohta tehdä edes sitäkään.Kun ei tärppää niin ei sitten tärppää!
Mutta tsemiä teille muille,jos teillä kävisi flaksi vaikka hieman nopeammin kuin meillä!
Kyllä mä lähtisin ehkä lääkäriin jo puolen vuoden jälkeen joskus. Eihän sille lääkärille tarvii kertoa totuutta milloin on aloitettu. Usein testien tekemiseen tms. menee jonkin verran aikaa ja vielä enemmän aikaa kuluu avun saantiin monesti, joten ehkä on hyvä mennä vähän ajoissa.
Toisaalta voin kertoa että kaveripiirissä löytyy useampi pidemmän aikaa yrittänyt (1-2 vuotta) ja sitten vaan on napsahtanut.
Tosi paljon tsemppiä ja voimia!
ps. itellä vasta kolmas kierto menossa...
Meillä on reilu 2v tyttö ja toista lasta ollaan yritetty jo yli vuosi,jos tulisin herkästi raskaaksi-se olisi voinut tapahtua jo 1,5v sitten.
Joka kuukausi joutuu vain pettymään...
Mikä ihme siinä on, että jo 7 kuukaudessa ollaan toivoa menettämässä? Tiedän moniakin ihmisiä, jotka ovat tärpänneet yli vuoden yrityksen jälkeen ja ilman lääkärissä käyntiä. Vika on siinä stressaamisessa, se voi hyvinkin pidätellä raskautta.
Muutenkin on "vain" 20-25% mahdollisuus kiertoa kohti hedelmöittyä, joten aikaa voi kulua. Ja tietenkin kannattaa elää mahdollisimman terveellisesti, että vauva saa hyvän alun elämälleen.
Itselläni on yritystä huhtikuusta 2004, mutta en epäile mitään vikoja meissä.
mut ei viel mitään hätää..ei ne ota edes tutkimuksiin jos oot nuori ennen ku vuos tai kaks takana..
joo elikkäs apteekista kannattaa käydä kysymässä,myös golden nimisellä yrityksellä on tuote (formula4) missä on kaikki vitamiinit. myös joistain kasviksista saa,netistä löytyy tietoa etsi hakusanalla e-vitamiini.
Ole onnellinen,että on edes yksi lapsi.T:Kolmatta vuotta ensimmäistä yrittävät!!
aikaa jo 14kk ja yhä yritystä, km:n kylläkin koin marraskuussa. Joten kyllä se voi kestää, valitettavasti. Malttia!
joo pakko sitä malttia on löytä, mut joka kuukausi vaan sitä niin toivoo ettei niitä menkkoja sit enään tulis..
itse en edes halua näyttää miehelle et pahalta tuntuu ku itse syytökset sillä kasvaa.. se lopetti tupakan poltton n.4kk sitte ja syyttää ittensä et on pilannu tupakalla kaikki omat siittiönsä...ei oikeen osaa lohduttaa.. omalla äidillä on ollu vaikee tulla raskaaks ja mietin voiko periytyä? eli ns. vikaa meissä molemmissa....
Moi!
Tulin tällekin palstalle vierailemaan vaikkei vielä (uutta) kuumetta olekaan, poika on vasta 7 viikkoa vanha. Ennille sen verran että olen itsekin miettinyt tuota perinnöllistä osuutta raskautumiseen. Äitini tuli aikoinaan helposti raskaaksi, minä tulin heti ekasta kiekasta ja samoin siskoni (minä 27v ja sisko 24v). Kai hedelmällisyys voi ainakin pieneltä osalta olla perinnöllistä.
ei tärpänny sitte taaskaan.. paha mieli on valtava..mieskään ei uskalla näyttää miltä tuntu, ku sanoin et menkat alko niin toinen vaan silitti mua ja lähti muka postia kattoon...
onneks on ystäviä jotka jaksaa tukea ja ymmärtäää...
Varmaan miehesikin oli pettynyt kun kuukautiset alkoi. Postin hakeminen voi olla miehen tapa surra, hän saa sillä aikaa miettiä asiaa itse ja surra. Eli anna hänelle oikeus siihen ja sure sinä omalla tavallasi kuten sanoitkin että ystäviltä saat tukea. Jaksamista teille. Me olemme yrittäneet lähes 6 vuotta. Yksi keskenmeno joulukuussa 2004. Meillä kylläkin on jo 6-vuotias lapsi ja yksi sijaiskotilapsi 2-vuotias että aivan lapsettomia ei olla. Perhe saisi kyllä kasvaa biologisesti tai lainaksi annetuilla lapsilla.
tottakai ymmärrän että mieheni suree postin hakemisella.. tuemme toine toistamme ja just eilinen näytti taas että suhteemme kasvaa yhä vahvemmaksi vain..Mä olin päivällä kirjottanu miehelleni tunteistani kirjeen ja sit illalla ku se luki sen niin se liikuttu kyyneliin...kerroin just mun syvimmät tuntemukset tästä meidän prosessista.. puhuttiin just että tulee se lapsi ku on tullakseen tai sit ei.. kyllä me kahdestaanki pärjätään, mut lapsi olis ihana lisä yhteiseen elämään...