Moniko miettii metsän myynnissä sitä, miten metsän myynnistä saaduille rahoille saa tuottoa myös jatkossa. Tavalliselle pankkitilille metsänmyyntirahoja tuskin kannattaa laittaa, jos rahoille ei ole heti käyttöä.
Myyttekö eniten tarjoavalle ostajalle, vai sen mukaan tarjoaako ostaja metsänmyyntirahoille tuottavaa sijoitusta, kuten korkoa.
Jos vaihtoehtona on vaikkapa metsäyhtiö, jolla on tarjota metsärahoille 3-5% korkotuottoa tai yksityinen pieni metsänostofirma, joka tarjoaa vaikka 5000€ paremman hinnan puutavarastasi.
Minä valitsisin ainakin sellaisen puunostaja firman, jolla on tarjota korkotuottoa puunmyynti tuloille ja jos puunmyynti määrä on suuri, niin äkkiä korkotuotto kuittaa sen välirahan, jonka olisi saanut eniten tarjoavalta puunostajalta.
Myyttekö eniten tarjoavalle ostajalle, vai sen mukaan tarjoaako ostaja metsänmyyntirahoille tuottavaa sijoitusta, kuten korkoa.
Jos vaihtoehtona on vaikkapa metsäyhtiö, jolla on tarjota metsärahoille 3-5% korkotuottoa tai yksityinen pieni metsänostofirma, joka tarjoaa vaikka 5000€ paremman hinnan puutavarastasi.
Minä valitsisin ainakin sellaisen puunostaja firman, jolla on tarjota korkotuottoa puunmyynti tuloille ja jos puunmyynti määrä on suuri, niin äkkiä korkotuotto kuittaa sen välirahan, jonka olisi saanut eniten tarjoavalta puunostajalta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Metsäliiton korkotuotto on tietysti hyvä, mutta kaikkia munia ei kannata koskaan laittaa samaan koriin -> välillä on hyvä tehdä kauppaa muidenkin kanssa. Jos olet ns. varma ostaja, et saa koskaan parasta mahdollista hintaa, koska ostaja tietää että sinulle kelpaa pienempikin hinta.
Siis "jos olet ns. varma myyjä", tarkoitin tietysti kirjoittaa...
Tietenkin näitä kannattaa miettiä. Raha ei kasva pankkitilillä, joten jonnekin se pitää sijoittaa. Mielestäni nuo yhtiöiden tarjoamat korot ovat ihan hyvä vaihtoehto jos metsärahoille on käyttöä vuoden parin sisällä. Mutta jos tällaista kohdetta ei ole näkyvissä, niin suurin osa tuloista kannattaa laittaa muualla tai ainakin hajauttaa. Osakkeet, sijoitusasunnot, lisämetsä - onhan noita. Jotkut käyttävät rahat jopa omaan ja lähipiirin hyvinvointiin ja pitävät sapattivuosia, rakentavat mökin, ostavat auton tai reissaavat. Mukaansa metsärahojakaan ei saa.
Metsärahaa on varaa pitää tuolla korkeakorkoisella tilillä vaikka 10 vuotta, kun pankkitilillä on tarpeeksi käyttörahaa.
Aika varmalta tuo korko on näyttänyt pysyvän samassa vuodesta 1997 lähtien.
Maksettu korko lisätään pääomaan, jolloin korkotuloa saa seuraavana vuotena muutaman satasen enemmän.
Senverran tulisi puunmyynti tuoloja, että aikasemman talletuksen kanssa korkoa kertyisi 10 vuodessa senverran, mitä tästä puukaupasta saa tuloa.
Tuolla talletus tilillä näytti olevan muutaman tuhannen euron mahdollisuus tallettaa vähän pienemmällä korolla, joten ehkä sekin kannattaa hyödyntää.
Olen 47v, että jos antaisi rahan kasvaa vaikka 10-15 vuotta ja kotiuttaisi sitten mukavan summan.
Ei sitä viitsi ihan loputtomiin pitää rahaa talletuksissa, muutoin voi jäädä säästöt kokonaan käyttämättä ja nauttimasta, kun kuolla pötkähtää.
Enemmän puuraha tuolla kasvaa, kuin puissa metsässä.
Minä olen sijoittanut metsästä saamani puunmyyntitulot uusiin metsäkiinteistöihin ja sijoitusasuntoihin. Pankkitilillä en juurikaan rahaa pidä, ainoastaan sen verran, että saan asiat hoidettua ja päivittäiseen elämiseen tarvittavat summat.
Olen myös ostanut hieman osakkeita ja sijoittanut nykytaiteeseen. Osakkeet ovat tuottaneet hyvin, mutta tuo nykytaide jää sitten nähtäväksi, se onkin ollut lähinnä harrastus.
Sijoitusasunnot ovat olleet varsin hyvä juttu, tuottoa tulee tasaisesti. En ole hankkinut mistään kalliista kohteista asuntoja, vaan halvempia, jotka vuokraan asumistuen saajille. Asuntojen sijaintiin olen silti kiinnittänyt huomiota, että vuokralaiset viihtyvät ja eivät riko asuntojani.
Mukaansahan täältä ei tietenkään saa mitään, joten en ole maksanut suuria eläkemaksuja, jolloin perilliseni saavat aikanaan nämä asunnot, metsät ja muut sijoitukset. Olen laskenut, että pystyn elämään hyvin elämäni loppuun ilman taloudellisia huolia omaisuuteni tuotolla. Aloitin täysin tyhjästä 30 vuotta sitten, jolloin ostin ensimmäisen kiinteistöni velaksi.
upm teki ympäristörikoksen, ajattelin myydä osakkeet pois nyt
Tuottoa metsärahoille. Jos katsot että USA on mennyt liian korkeaksi ja Helsingin pörssi on alennustilassa niin
ehkä Eurooppalais-osakkeisiin ehkä euroopan pohjoismaiden pienyhtiöihin ja tällöin rahastojen kautta
Suomessa voisi ehkä ajatella kiinteistörahastoa?
UPM
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711222200551814_u0.shtml
Pikkuusen tasoottaa tehtyä ympäristö rikosta, kun Repoveden kansallispuisto on suurelta osin perustettu UPMn maille.
Yleensä+pankkitalletusten+korot+on+olemattomia.+Sijoitusasunnon+nettotuotoksi+saa+n.+5+%,+verojen+jälkeen.+Mikäli+rahaa+ei+pysty+sijoittamaan+tai+investoimaan+järkevästi,+sitä+joutuu+pitämään+käyttötilillä.++Olen+seisottanut+rahaa+nyt+Norwegian+bank:ssa.+++Heidän+korko+on+1,75+%.++Talletuksilla+ei+ole+määrä+aikaa+aikä+määrä+summaa.+Pari+päivää+menee+siirtoon.
Tässäkin keskustelussa on todisteltu hyvin, miten "tarpeellista" metsäänsä on ylipäätään hakata. Metsähän on itsessään on paras pankki! Sieltä voi ottaa, jos jotain pakottavaa tarvetta ilmenee. Normalisti ihminen pärjää ja elättää itsensä työllään. Tulee isompi talousmyllerrys, katoo rahat pankista ja arvo osakkakkeista siluvei! Eikä vähäinen arvo ole sekään, että voi ja saa nukkua yönsä rauhassa, silloin kun omaisuus on metsän puissa ja maassa. Metsää ei kannata myöskään ns, "hoitaa", mikäli haluaa se olevan parhaassa kunnossa. Ihmisenhoitamaton metsä on harvinaisin ja arvokkain, parhaiten suojattu myös tulevaa ilmastokatastrofia vastaan.
Suositan myös ihmisille säännöllistä reippailua raikkaassa luonnossa sekä runsasta ajankäyttöä avartavan kirjallisuuden parissa. Pitäkää huoli kehostanne ja aivoistannne, luojan mestariteoksista!
Jos metsän jättäminen lahoamaan pystyyn antaa parhaat yöunet kannattanee kuitenkin miettiä riskejä, jotka lahottamiseen liittyvät, ja jopa lisääntyvät mm. ilmastonmuutoksen vuoksi. Metsä ei ole missään tapauksessa riskitön sijoituksena, luonto näyttää voimaansa jatkuvasti milloin minkäkinlaisin tuhoin.
Johon ei suuri osa metsänomistajista ole varautunut edes vakuutuksin, säästäen aivan väärässä paikassa.
Mutta kommentissa käytetty sanavalinta "luoja" antoikin sen itse asiassa aivan itsestäänselvän selityksen tälle loppumattoman paatokselliselle, jatkuvalle saman asian jankuttamiselle. Asiaan ei ole näinollen tarpeen palata, jos tarkoituksena on elämässä yleensäkin kaiken jättäminen ns. herran haltuun.
Isomman talousmyllerryksen aikana myös puun hinta yleensä romahtaa. Raaka-aineethan heijastelevat suhdanteita vielä jyrkemmin kuin moni muu talouden tekijä.
Viisas myy korkeasuhdanteessa hyvällä hinnalla ja tallettaa tulot huonoja päiviä varten sellaisessa muodossa, joka kärsii vaihteluista mahdollisimman vähän.
Eli hynykät kultaan. harkkoihin, pahan päivän varalle. Mutta nekin voi kadota/ tulla varastetuksi. Itse pidän kuitenkin joutorahani metsässä. Kiitos vaan herralle ja halleluja, se oli kielikuva: olen piinkova ateisti. Suomen metsistä päättää ehkä myös Herra Putin, ja jos hän haluaa mesät, hän myös ne saa.
Ei metsä lahoa pystyyn, koskaan ikinä. Aina tietysti vanhassa metsässä jokunen puu kuolahtaa, mutta uutta punkee vierestä tilalle. Ja jso otetaan ikihonka esimerkiksi, se on kuolleenakin yhä hiilivarasto. Sanotaan nyt vaikkapa kahden kiinnon puu (sitä pienempi oli se taimi), se on ottanut ilmasta varastoon noin 2000 kiloa hiilidioksidia, kuollessaan alkaa tietysti hitaan luovutuksen takaisin, aikaa tuohon mennee vähintään satavuotta, ollaan plusmiinusnolla-tilanteessa silloin kun ikipetäjä on maatunut täysin maaksi.
En pysty ymmärtämäään miten kukaan voi haluta vaihtaa ihanaa metsää esim. uuteen autoon, peltikotterloon!! Metsän puut kasvattavat (rahallistakin) arvoaan vuosi vuodelta, auto alkaa liikkeestä ulos tultuaan matkan jonka määränpää on Kuusakoski. Visu ja isänmaallinen ihminen pitää rahavarannon tässä maassa, uuden auton ostaja on eräässä mielessä turmiollinen maanpetturi antaessaan metsärahat ulkomaille.
Kyllä hoitamattomat kuusikot pakkaavat yli-ikäisinä lahoamaan pystyyn, tulee lahovikaa ja hyönteistuhoa.
Hoitamattoman metsän kierto on aika lailla vastaavaa kuin jatkuvassa hakkuussa ja yläharsinnassa, eli suurinta ja vanhinta puustoa poistuu ja aluskasvustosta kehittyy uutta tilalle.
Avohakkuun kierto taasen on samankaltaista kuin hoitamattomassa metsässä metsäpalon tai laajan hyönteistuhon kautta tapahtuva uudistuminen.
"Hoitamattoman metsän kierto on aika lailla vastaavaa kuin jatkuvassa hakkuussa ja yläharsinnassa, eli suurinta ja vanhinta puustoa poistuu ja aluskasvustosta kehittyy uutta tilalle."
Tosin sillä erotuksella, että lahovikaisessa kuusikossa tai sekametsässä laho iskee jo nuoriin kuusiin, eikä niistä koskaan pääse kasvamaan "suuria ja vanhoja".
Olisiko tuosta "lahovikaisuudesta" ja sen iskemisestä nuoriin kuusiin heittää jotain tutkimusdataa? Vähän vaikea uskoa sen olevan (hiukankaan laajemmassa mitassa) muuta kuin sinun oma mutu-mielipiteesi.
Todennäköisesti laho iskee nuoriin kuusiin kutakuinkin yhtä lailla hoitamattomassa kuin yläharsitussakin metsässä. Esim. Metsäkeskuksen juurikääpäoppaasta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf
s. 27: "Tutkimuksessa todettiin, että keskimäärin 42 prosenttia Etelä-Suomen kuusikoiden
tyvilahopesäkkeissä kasvavista yli kaksimetrisistä alikasvoskuusista oli
juurikäävän tartuttamia."
(istutetussa, lahokuusikosta kuuselle uusitussa taimikossa "vain" puolet tuosta)
s. 30: "Etelä-Suomessa suuri osa kuusen kasvupaikoista on jo juurikäävän tartuttamia.
Siksi näissä metsiköissä ei ole perusteita eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle.
Juurikääpä leviää lahovikaisista ylispuista alikasvoksena syntyneisiin alemman
latvuskerroksen kuusiin, ja tauti kroonistuu. Alikasvoksena syntyneet kuusen taimet
ovat istutustaimia alttiimpia saamaan sekä juurikäävän itiö- että rihmastotartunnan.
Syynä tähän on alikasvoskuusten pinnallinen juuristo sekä puolustuskyvyn
heikentyminen kilpailun seurauksena. Lisäksi alikasvostaimien ryhmittäisyys vanhojen
kantojen ympärillä edistää juurikäävän leviämistä niihin rihmastotartuntana."