Pieni matkakertomus- Barcelona

Barcelona- pieni matkakertomus Katalonian keskuksesta, pieni siksikin kun kesti vain syyskuisen pitkän viikonlopun. Kirjoittajan ikä käy kohti seitsemääkymmentä. Kerron tämän heti kättelyssä, että te arvoisat lukijat odota likoja tältä matkakertomukselta.
Osallistuin valmismatkalle, mikä on ihanan helppoa ja vaivatonta. Jää paljon aikaa itse kohteeseen. Oppaamme senör Hakala oli ihan superhyvä ; nähtävyydet, ajankohtaisia uutisia Barcelonasta, vinkkejä ja ihan kaikkea mitä oppaalta voi odottaa. Lennolla jo sain viereeni samalla seuramatkalla olevan ystävällisen henkilön. Matkan aikana vaihdoimme monesti kuulumisia matkan kulusta, näin sain mukavasti turvaa, että edes joku tietää missä asun ja nukun Barcelonassa.
Ennen kuin pieni ryhmämme oli koossa; kävin kuvaamassa lentokenttä aulassa Fernando Boteron Caballon (kiva musta heppa). Ja koko seinän kokoinen mural -kuva La Pedreran –talon hahmoista jotka ovat myös Tähtien sota elokuvahahmojen pohjana.
Barcelonan lentokenttä on kahdessa eri rakennuksessa , molemmista terninaaleista pääsee suoraan metroon ja sillä kaupunkiin. Meillä oli bussikuljetus; vaikka oli iltapäivän ruuhkaliikenne, niin matka sujui ilman suurempia pysähdyksiä. Hotellihuone oli valmiina; ihanan leveä parivuode; amme kylppärissä – ja vaahtokylpyyn! Lyhyen mutta rentouttavan kylvyn jälkeen iltaohjelmassa oli Liceu Oopperatalossa Puccinin oopperateos.
Hotellilta lähdin reippaasti kävelin kohti La Ramblaa. El Toro Pensador –patsas (ajatteleva härkä) oli ensimmäinen selvä maamerkki korttelin päässä ja tiesin kohta olevani La Ramblalla. Aivan La Ramblan keskustan puoleisessa päässä oli metroaseman sisäänkäynti ja sen molemmin puolin oli poliisivartiointi; ainakin puolen tusinaa poliisia., koska siinä oli paha tapaus, jossa autolla ajettiin tahallaan kävelijöiden päälle. Ja poliisivalvontaa kaupungissa oli muuallakin paljon. La Ramblalle oli katumyyjät asettumassa myyntipaikoilleen, turistit kävelivät rauhallisesti nauttien tunnelmasta;Barcelonasta! Barcelonaan oopperatalo on Liceu ja just siinä metroaseman kohdalla. Puccinin ooppera Il Viggio A Rein turvatarkastus- ja lipuntarkastuksen jälkeen nousin monen monta rappusta ja luulin jo paikkani löytyneen hattuhyllyltä, vielä mitä istumapaikkani oli toisella parvella ja parvia oli vielä kolme lisää. Ooppera talo oli niin vaatimaton ulkoapäin ja sisältä valtava ja aivan upea. Toiselle puolen istahti senior oopperanystävä ja toiselle puolen myös mieshenkilö, jolla oli seuranaan teini-ikäinen tytär. Muitakin lapsia oli yleisössä. Mitään supinaa ei kuitenkaan kuulunut esityksen aikana. Lyhyesti: ooppera oli nautittava ja yleisö oli mukana juuri oikeaan aikaan! Hieno kokemus. Kotimatka hotellille sujui kävellen ja ennen puoltayötä ennätin hotellille.
Aamiainen oli perinteinen ja hieman espanjalainen mm. perunamunakas ja gazpachokeittoa.. Mukavaa, kun aamiaisaikaa oli runsaasti.
Kaupunkikierros opas Hakalan johdolla lähti kymmeneltä ja kävelimme mukavasti Plaza Catalinalle ja sieltä La Ramblaa pitkin kohti vanhaa kaupunkia: - optinen harha Ramblan kivetys, sateenvarjotalo, vanha kauppahalli. katolinen kirkko, talon ulkoseinään kaiverrettu mural (upea), ja toinen vaikuttava mural: Joan Fontcubertan; El mõn neix en cada besada, siinä oli lomakuvista koottu mosaiikki! Vautsi kuinka hieno! Kirkon lähellä kävimme kahvilassa: kahvia ja brandya (tarjoilija kaatoi suoraan puollosta ja lopetti, kun katsoi sopivan päiväannoksen olevan lasissa), mikäpä sen mukavampaa tauolla. Kauppahallista ostin iltapäivä palaksi; herkulliset falafellit ja kasvispiirakan. Sen sijaan kylpyankkoihin erikoistuneesta kaupasta näin vain hemmetin ison ankkavalikoiman. Ja suolakurkkuihin erikoistuneesta kaupasta onneksi en halunnut mitään. Otin paljon valokuvia. Valokuvista voin palata aina uudelleen Barcelonan kävelyretken tunnelmaan. Mieleenpainuva kävelykierros!
Tuliaisia ostin El Corte Inglesia – tavaratalosta mausteisia suolapurkkeja ja tietysti espanjalaiset saippuat. Niitä käyttäessä voin palauttaa mieleeni pienen palan matkatunnelmasta. Ja piipahdin myös tavaratalon ylimmässä kerroksessa ihailemassa kaupunkinäkymiä! Näkyvyys oli hieno.
Siestan jälkeen oli iltaohjelmassa Flamenco-esitys, ja Ramblalle siis suunnistin jälleen kerran, mutta nyt oli aikaa ostaa muutama kortti ja palapelipuu! Kun ottaa palan pois ja toivoo oikein kovasti jotain, niin toive toteutuu ja pala laitetaan takaisin, tarua vai totta? Saas nähdä. Sali oli täynnä vierivieressä tuoleja ja välissä pieniä pöytiä, sangria tarjoiltiin. Yleisöä oli viimeistä tuolia myöten täynnä ja tunnelma tiivistyi flamencon tunnelmaan eka sävelmistä alkaen. Ja mikä energia lavalla olikaan, kun El Farru heitti flamenco askeleet, soittajat kehottivat huutamalla ”Paso” ”Paso” ja ”Vale” Vale” ( paso=mene, vale=hyvä) vauhti vain lisääntyi El Farrulla- en tiennytkään että olin katsomassa itse maailman parasta flamenco-showta!
jatkuu...