Jatko-opiskelijaksi vai ei?

Jatko-opiskelijako

Teen tutkimusaiheista diplomityötä ja mielessä on ja jonkin aikaa alkanut pyöriä ajatukset jatko-opiskelujen mahdollisuudesta. En ole äärimmäisen kiinnostunut "akateemisesta maailmasta" sen kaikkine ominaispiirteineen, mutta sen sijaan oma tutkimuksen kohteeni kiinnostaa erittäin paljon ja haluaisin syventyä siihen lisää diplomityön jälkeenkin.

Opiskelen muuhun yliopistomaailmaan nähden aika käytäntöpainotteista tekniikan alaa, jos niin voi sanoa, ja tutkimusaiheenikin on aika käytännönläheinen. Se koskee pääpiirteissään ihmislähtöistä ympäristösuunnittelua.

Jatko-opiskelu kuitenkin kiinnostaa, mutta muutama asia siinä mietityttää.

Ensinnäkin, saako tutkimusaiheen valita täysin vapaasti vai kuinka tarkkaan siihen puututaan hakuprosessissa?

Onko väitöskirjan tekeminen kuinka vapaata? Eli miten paljon yliopisto tai ohjaaja asettaa vaatimuksia sen suhteen?

Haluaisin olla jonkinlainen "vapaa tutkija", eli tehdä juuri sellaista tutkimustyötä kuin haluan. Pelkään sitä, että akateeminen maailma lannistaa intohimoni ja kiinnostukseni aiheeseen kaikella "ylimääräisellä". Ymmärrän kyllä, että tarkoituksena on tieteellisen työn laadun takaaminen ja tavallaan juuri sen tuoma uskottavuus on se mitä minäkin haluan.

Ymmärtääköhän tästä kukaan mitä yritän ajaa takaa?

Haluaisin tehdä ihmisläheistä tutkimusta, mistä olisi suoraa hyötyä käytännön suunnittelutyöhön. Mielummin kirjoittaisin selkokielisiä kirjoja kuin tieteellisiä, ammattilaisille suunnattuja artikkeleita.

Ehkä varsinainen kysymys onkin, että onkohan akateeminen maailma minua varten? Vai pitäisikö minun vain tutkia aihetta omalla tavallani, opiskella valetohtoriksi, epätieteelliseksi asiantuntijaksi. Vai onko yliopistoissa tilaa myös oman tiensä kulkijoille?

12

1231

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jatko-opiskelijako

      Niin ja selvennyksenä vielä, että ajatuksena olisi tehdä tutkimustyötä päätyön ohella, eli mitään rahoitusta en oleta saavani.

      • jotainsanoakseni

        Jos ajattelet tohtorin tutkintoa, niin väitöskirja yksin ei riitä. Väitöskirja ei voi olla millainen tahansa. Muut opinnot määräytyvät yksilöllisesti ja valmentavat akateemiseen työhön.

        Vaikuttaa siltä, että sinulle sopii itsenäinen tutkimustyö ilman yliopiston määräilyä ja tukea. Saat tehdä mitä haluat. Siitä tosin ei tohtoriksi valmistu.

        Sinulla on vielä diplomityö kesken. Kunhan se valmistuu, voit hyvin keskustella työn tarkastajien kanssa jatko-opintojen mielekkyydestä kohdallasi. Paljon vaikuttaa diplomityön arvosanakin. Korkeimmilla arvosanoilla sinulle saatetaan jopa ehdottaa jatko-opintoja.


      • Jatko-opiskelijako
        jotainsanoakseni kirjoitti:

        Jos ajattelet tohtorin tutkintoa, niin väitöskirja yksin ei riitä. Väitöskirja ei voi olla millainen tahansa. Muut opinnot määräytyvät yksilöllisesti ja valmentavat akateemiseen työhön.

        Vaikuttaa siltä, että sinulle sopii itsenäinen tutkimustyö ilman yliopiston määräilyä ja tukea. Saat tehdä mitä haluat. Siitä tosin ei tohtoriksi valmistu.

        Sinulla on vielä diplomityö kesken. Kunhan se valmistuu, voit hyvin keskustella työn tarkastajien kanssa jatko-opintojen mielekkyydestä kohdallasi. Paljon vaikuttaa diplomityön arvosanakin. Korkeimmilla arvosanoilla sinulle saatetaan jopa ehdottaa jatko-opintoja.

        Ehkä ilmaisin asian vähän epäselvästi. Toki ymmärrän, että väitöskirjalla on tietyt vaatimukset ja samoin tohtorikoulutettavilla omat velvollisuutensa.

        Lähinnä ehkä haen sitä, että puututaanko itse työn sisältöön kuinka paljon vai onko vapaus tehdä sellaista tutkimusta kuin haluaa ja itse näkee parhaaksi?

        Ja mitä tuollainen itsenäinen tutkimustyö sitten oikeastaan on? Eli onko jotakin esimerkkejä menestyvistä tutkijoista yliopistomaailman ulkopuolelta? Tarkoittaako siitä ulkopuolelle jättäytyminen totaalista työn arvon mitätöimistä, huomioidaanko sellaisten saavutuksia ollenkaan?

        Jostain syystä tiedekunnassani tutkimukseen ja jatko-opistoihin ei kannusteta käytännössä lainkaan, mahdollisuuksia ei oikein esitellä, ellei itse satu ottamaan asioista selvää.


    • viisau

      Kiinnostus on tärkeintä.

      Tarvitset rahoitusta ja siinä auttaa jos tutkii jossain ryhmässä. Ryhmätyöskentely voi olla vapaata ja saat itse valita tai se voi olla ihan perseestä ja joudut orjaksi joka tekee kaikki paskahommat.

      Kannattaa keskustella asiasta luotettavien ihmisten kanssa ja sopia heti aluksi selvät pelisäännöt. Hyväksikäyttäjiä löytyy aina.

    • Oikeissakin_töissä_ollut

      Se nyt riippuu siitä, miten järjestelmällistä ja ohjattua jatko-opiskelu kullakin proffalla on. Jos proffalla tai laitoksella on käynnissä iso, ulkopuolisella rahoituksella pyörivä tutkimusprojekti, mitään tämän ulkopuolista aluetta ei varmasti saa läpi väitöskirjan aiheeksi. Muussa tapauksessa pitää olla kyse jostakin uudesta, hyvin merkittävästä innovaatiosta.

      Jos taas on tilanne, jossa tällaista ei ole käynnissä ja aihe-ehdotus saattaisi johtaa laajempaakin tutkimusprojektiin, uusi aihe saatetaan helpostikin hyväksyä. Tosin tilanne vaihtelee hyvin paljon proffa- ja laitoskohtaisesti, ja sanottu antaa vain suuntia.

      Tutkimustyötä tehdään toki yrityksissäkin. Tosin siinä on se ongelma, ettei yrityksessä tehdyllä tutkimuksella voi kovinkaan usein meritoitua, sillä tutkimuksellisesti arvokkaimmat tulokset pidetään varmasti yrityssalaisuuksina, eikä niitä julkaista. Jos tällaiset julkaistaan, niin se tapahtuu vasta vuosien kuluttua, jolloin aiheella ei enää ole meritoitumisen kannalta alkuperäistä arvoa. Tosin myönnetyistä patenteista on kaikinpuolista hyötyä: niistä voi saada sekä rahallista korvausta että akateemista meriittiä.

      • Jatko-opiskelijako

        Tämä juuri mietityttää. Eli pitääkö jokaisen väitöskirjan olla tiedekunnan tutkimuslinjan mukaisia? Vaikka tekisi työtä omalla kustannuksellaan ilman tutkimusryhmää tai rahoitusya ja omissa tai yliopiston yhteisissä tiloissa.

        Sen tiedän että tiedekunnassa ei ole meneillään mitään tuon alan tutkimushankkeita, ja melko löyhästi se menee koko yliopiston strategioihinkaan.

        Tietysti asia selviää helpoiten kysymällä proffalta, mutta lähinnä täällä kyselen yleisiä käytäntöjä kun asia ei ihan vielä ole ajankohtainen.


    • itsetiedät

      "Mielummin kirjoittaisin selkokielisiä kirjoja kuin tieteellisiä, ammattilaisille suunnattuja artikkeleita."

      Teepä sitten niin!

      • Jatko-opiskelijako

        Tarkoitatko että jatko-opiskelu sulkee tuon vaihtoehdon pois? Tiedän tosin että kyseiseltä alalta on paljon tuonkaltaisia julkaisuja, mutta kyseessä on pitkälle ansioituneet tutkijat, jotka ovat varmasti ansainneet akateemisen vapautensa. Esim. Marketta Kyttä

        Kysymys kuuluukin, että onko aloitteleva tutkija jotenkin eri asemassa? Ja onko väitöskirja jotenkin erilainen kuin myöhemmin tehtävät tutkimukset?

        Kävin seuraamassa yhden väitöstilaisuuden ja siitä sain ainakin sellaisen käsityksen, että väitös on vasta todistus tutkijan kelpoisuudesta, jonka jälkeen voi tehdä ”oikeaa” tutkimustyötä.


      • Oikeissakin_töissä_ollut
        Jatko-opiskelijako kirjoitti:

        Tarkoitatko että jatko-opiskelu sulkee tuon vaihtoehdon pois? Tiedän tosin että kyseiseltä alalta on paljon tuonkaltaisia julkaisuja, mutta kyseessä on pitkälle ansioituneet tutkijat, jotka ovat varmasti ansainneet akateemisen vapautensa. Esim. Marketta Kyttä

        Kysymys kuuluukin, että onko aloitteleva tutkija jotenkin eri asemassa? Ja onko väitöskirja jotenkin erilainen kuin myöhemmin tehtävät tutkimukset?

        Kävin seuraamassa yhden väitöstilaisuuden ja siitä sain ainakin sellaisen käsityksen, että väitös on vasta todistus tutkijan kelpoisuudesta, jonka jälkeen voi tehdä ”oikeaa” tutkimustyötä.

        Väitöstä vain pidetään tuollaisena porttina. Tämä tietysti pitää paikkansa kun väittelijä on nuori, eli selvästi alle kolmenkymmenen. Monella vanhempana väitelleillä lisensiaateilla on taas väitökseen mennessä sen verran akateemisia meriittejä, että nuorena väitellyt maisteri antaisi toisen pallinsa tai rintansa, että pääsisi samaan tilanteeseen.

        Nykyisin on tietysti luonnollista, että pääosa tutkimustyöstä tehdään väitöskirjan jälkeen. Tosin väitöskirja on vain vaihe, jossa työtä arvostellessa niuhotaan maksimaalisesti. Monet lehti- ja etenkin konferenssiartikkelit hyväksytään paljon pienemmällä niuhoamisella.

        Mutta jos tutkijaksi aiot, niin neuvoni on: julkaise, julkaise ja julkaise. Siinä saat tunnettuutta ja opit homman. Jos julkaiset riittävän laadukkaasti, saat julkaisuistasi samalla nippuväitöskirjan.


    • asfadgadg

      Jos haluat tehdä vain itseäsi kiinnostavia juttuja, ei suomalaisen yliopiston tutkimusryhmä ole oikea paikka. Ensinnäkin erittäin harva pystyy väittelemään muun työn ohella. Ja jos haluat palkkaa väitöstyöstä, teet sitä mitä käsketään. Omien juttujen aika koittaa vasta väitöksen jälkeen. Jos siis onnistut saamaan rahoitusta kilpaillessasi siitä muiden kanssa. Tällä hetkellä kilpailu on erittäin kovaa ja sanon suoraan, että jos sinulla ei ole hyvi verkostoja, et saa rahaa.

    • huulabaaloo

      Sanotaan, että tärkein pointti on, että aihe kiinnostaa ja kenelle teet. Itsellä on kokemusta ohjaajasta, joka ei sattunut tykkäämään minusta. Laittoi tekemään kahta aivan toisiinsa liittymätöntä aihetta, josta toisessa ei ollut mitään järkeä, eikä hän oikein kuuden vuoden jälkeenkään sitä aihetta ymmärtänyt, ja toisessakin ongelmia, joista hän ei koskaan ollut kiinnostunut keskustelemaan tai kielsi ne. Jos harvoin oli asiaa, soitteli sitten minulle yleensä lähellä keskiyötä, kun hänellä ei kuulemma ole aikaa. Palkkoja jätti maksamatta. Ei laittanut edes väitöskirjakomiteaa tai suositellut puhumaan muitten ryhmänjohtajien kanssa, jotta en pilaisi hänen mainettaan. Oli tapaamisissa kiinnostunut minun esityksistäni, että oli kielioppi kunnossa (solubiologian väitös) että kaikki näyttää hyvältä ulospäin. No kyllähän se valmiiksi tuli, kun ei estänytkään tekoa, mutta olisi saanut muutaman vuoden nopeammin valmiiksi jos edes vähän kiinnostusta olisi johdossa ja järkevä aihe alussa. Kannattaa katsoa ainakin, että paljonko on edellisten opiskelijoiden valmistunisajat ja millaista tulosta on saanut aikaan, ehkä jutella entisten alaisten kanssa, jos mahdollista. Väitöskirjantekijä on hyvin halpa hyödyke yliopistolle, ja voit tulla kohdelluksi arvosi mukaisesti, kun valvontaa ei liiemmälti ole. Jos ei ole kiinnostunut olemaan professori (tämä ei ole samaa kuin väitöskirjan teko ja siihen pitäisi kait pyrkiä), voi tehdä muutakin kuin väitöskirjan. Tietysti voi siirtyä tekemään muutakin sitten väitöskirjan jälkeen. Rahakasta homma ei ainakaan ole ja vain alle joka kuudennelle väitöskirjantekijälle on tarjolla pysyvä homma yliopistolla.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      309
      7062
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2106
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1807
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1317
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1267
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1190
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1186
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1106
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1051
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      992
    Aihe