Hyvää hallintotapaa koskevissa ohjeistuksissa keskikokoisten taloyhtiöiden kokouspalkkioiksi suositellaan jäsenille noin 150–200 euroa/kokous ja puheenjohtajalle 250–300 euroa/kokous.
Monessako taloyhtiössä maksetaan 200-300 euroa/kokous hallituksen jäsenille? Miettikääs viisi henkeä hallituksessa ja vaikkapa viisi kokousta vuodessa... Hallituksen kokouspalkkiot 5500 euroa.
Tai miettikääs sitä, että isännöitsijä saisi tuollaiset 200-300 euroa jokaisesta pidetystä kokouksesta... Se kuulostaa jo hyvinkin kohtuulliselta. 150 kokousta vuodessa = 30.000-45.000 euroa vuodessa kokouspalkkiot.
Vihdoin ymmärrän, miten alaa kuuluu kehittää. Isännöintityön vetovoima kasvanee heti, kun päästään kohtuullisiin korvauksiin.
Monessako taloyhtiössä maksetaan 200-300 euroa/kokous hallituksen jäsenille? Miettikääs viisi henkeä hallituksessa ja vaikkapa viisi kokousta vuodessa... Hallituksen kokouspalkkiot 5500 euroa.
Tai miettikääs sitä, että isännöitsijä saisi tuollaiset 200-300 euroa jokaisesta pidetystä kokouksesta... Se kuulostaa jo hyvinkin kohtuulliselta. 150 kokousta vuodessa = 30.000-45.000 euroa vuodessa kokouspalkkiot.
Vihdoin ymmärrän, miten alaa kuuluu kehittää. Isännöintityön vetovoima kasvanee heti, kun päästään kohtuullisiin korvauksiin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mielestäni kokouspalkkiot yksittäisistä kokouksista hallitukselle ei ole enää nykypäivää, koska ainakin meillä suurin osa asioista hoidetaan s-postitse, ja vain päätöksistä tehdään pöytäkirja.
Varsinaisia kokouksia, kun mitään suuria korjausremppoja ei ole menossa, on maksimissaan 2 - 3 vuodessa.
Meidän yhtiössä siirryttiin jo muutama vuosi sitten vuosipalkkioihin, jotka ovat tällä hetkellä puheenjohtajalle 1100€/vuosi ja jäsenille 850€/vuosi.
Yhtiössä 65 huoneistoa.
Siis mitä!
Minä olen hallituksen puheenjohtaja ja saan 100 euroa vuodessa "kulukorvausta". Kokouspalkkioita ei tule ollenkaan! Taloyhtiössä 47 huoneistoa ja yksi liiketila.
Älä viitsi kääntää veistä haavassa ihan tuohon malliin!
Olet oikeassa. Kokouspalkkio ohjaa hallituksen toimintaa väärään suuntaan ja rasittaa isännöitsijää. Hallitus alkaa maksimoida pidettyjen kokousten lukumäärää, jotta saavat palkkionsa. Erään taloyhtiön hallitus kokoontui kuukausi sitten. Meillä on seuraava kokous ensi viikolla! Ei mitään tarvetta kokoukselle, mutta kun hallitus ja puheenjohtaja saavat kokouspalkkiot rahana on selvää, että PJ haluaa maksimoida kokousten lukumäärän. Päätös voitaisin tehdä ihan hyvin sähköpostitse.
Tämä siis varoittavana esimerkkinä muille! On tosiaan väärin palkita kokousten lukumäärästä eli kokouspalkkio on todella huono kannustin. Parempi on vuosipalkkio.
Kokouspalkkioon pitäisi kyllä sisältyä myös se, että hallituksen jäsen osallistuu päätöksentekoon ja valmisteluun muutoinkin kuin kokouksissa istumalla. Paljon asioita voidaan hoitaa sähköpostitse. Nykyään kiinnitetään kovin vähän huomiota hallituksen jäsenten kommunikointikykyyn ja -haluun.
Kuten aiemmin sanoin, niin meillä asit pääsääntöisesti hoidetaan s-postitse, joten kokouksille ei ole niin paljon tarvetta.
Ja kyllä niitä asioita piisaa vuoden mittaan, mutta ei ole mitään järkeä kokoontua jokaisen "risahduksen" takia.
Siksi meillä siirryttiin vuosipalkkioon, koska ei ole mitään järkeä maksaa pelkistä kokouksista, koska asioita hoidetaan jatkuvasti muutenkin.
Eikä tuolla noin tonnilla rikastumaan pääse, koska verottajakin haluaa osansa, mutta ainakaan itse en rahan takia näitä hommia tee, vaan haluan olla päättämässä omalta osaltani taloyhtiön asioista.
Ja nimimerkille "näin_Porissa", niin rohkeasti vain ehdotus yhtiökokoukselle palkkiosta. Jonkinlainen korvaus menetetystä vapaa-ajasta on kyllä ihan reilua.
Jos muut osakkaat eivät arvosta hallitustyöskentelyä edes sen vertaa, että eivät suostu kohtuulliseen palkkioon yhteisten asioiden hoidosta, niin ainakin itse sanoisin, että en enää suostu hallitukseen.
Meillä on kokouspalkkiona kulukorvaus 50 e/v, puheenjohtajalla 100 e. Tosin neljävuotisen hallituksessaoloaikanani tuokin on maksettu vain kerran.
Rahalla ei saa päteviä päättäjiä. Monet hallituksen jäsenet, vuosia siellä istuneetkaan eivät tunne edes lyhennettyä yhtiölakia pääpiirteittäin, saati ymmärtää niitä asioita joista päätetään. Ei edes Suomen rikoslakia. Asuneetkin taloyhtiössä hyvin lyhyen aikaa. Mistä pitäisi maksaa. Yhteisestä kahvin juonnista pari kertaa vuodessa ? Tai nopeilla pikapäätöksillä asukkaiden elämän pilaamisesta ja talousasioiden sotkemisesta. Isännöitsijä on erikseen, häneltä vaaditaan ammattitaitoa ja laintuntemusta, tosin liian usein isännöitsijät laiminlyövät tehtävänsä tai jopa ovat talousasioissa epäluotettavia. On myös järjen vastaista että isännöitsijä on samaan aikaan juoksupoika ja komennettavissa ja kuitenkin hänelle kuulluu päätösten laillisuuden valvonta.
Hyvä isännöitsijä ymmärttää lain vaatimukset, rakennusalan teknilliset toteutukset ja asukkaiden ihmissuhteiden kieumurat. Tai tulisi ymmärtää. Monilla jatkuvilla istuntopalkkioilla olisi jo moneen kertaa toteutettu jotkut taloyhtiön tarvitsemat työt, etenkin kiireelliset.
Laki vaatisi kyllä täsmennystä ja kuten nykyisin tilintarkastajilta, myös isännöitsijöiltä pitäisi vaatia melko vaativa tutkinto. Myös hallituksen jäsenilta , ainakin lyhyt kurssi ja loppukokeen hyväksytyksi suoritus. Sitten voisi puhua jo palkkioistakin, Kokouksissa ei riitä henkilöiden päätösvaltaisuus ja niiden pitäminen tietyssä asiajärjestyksessä
Jos teillä on tuollainen hallitus ja isännöitsijä, niin vaihtoon heti.
Melkoista yleistystä sinulta. Ja kai olet itse pyrkinyt hallitukseen, että saatte asiat kuntoon?
Hallituksen jäsenten ei tarvitse olla ammattilaisia. Terve maalaisjärki riittää. Hyvä isännöitsijä on kyllä hyvä olla. Ja jos yhtiössä tarvitaan vaikkapa yleisiä korjauksia varten jonkin alan ammattilaista, niin se hankitaan sitten ostamalla.
Väitän, että suurin osa taloyhtiöiden hallituksista toimii oikeinkin hyvin. Poikkeuksia tietysti aina löytyy, mutta silloin on osakkaiden tehtävä vaihtaa hallitus.
Pitää aina muistaa, että osakkaat yhtiökokouksen kautta, päättävät yhtiön asioista. Hallitus vain toteuttaa yhtiökokouksen päätöksiä. Joten valta taloyhtiössä ei ole hallituksella, eikä varsinkaan isännöitsijällä, vaan osakkailla yhtiökokouksen kautta. Siellä ne varsinaiset päätökset tehdään.
Tuntuu, että nimimerkki "Mistämaksetaan" ei itse tunne as oy lakia, jos on siinä luulossa, että ylin valta taloyhtiössä on hallituksella, tai vieläpä isännöitsijällä.
Ei luule, mutta moni hallituksen jäsen luulee, että hallitus voi päättää mistä tahansa, kun hallituksen jäsenet eivät ole perehtyneet as. oy lakiin. Alla suora lainaus uuden as. oy. laista eli kohta ko. hallituksen valtaoikeuksista :
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat ryhtyä epätavallisiin, mittavampiin tai asumiseen ja asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttaviin toimiin vain yhtiökokouksen päätöksen nojalla.
Hallitus voi myös toimia ilman yhtiökokouksen päätöstä mikäli toimenpide on merkitykseltään vähäinen tai se kiireellisyytensä takia ei voi odottaa yhtiökokouksen päätöstä.
Hallituksen yleistehtävänä on uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 2 §:n mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen yleistehtävänä on lainkohdan mukaan myös velvollisuus huolehtia kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta.
Toimivaltaa on kuitenkin rajoitettu siten, ettei hallituksella ole oikeutta ryhtyä ilman yhtiökokouksen päätöstä toimiin, jotka
1. yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia tai
2. jotka olennaisesti vaikuttavat osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston käyttämiseen tai
3. vaikuttavat olennaisesti vastikkeenmaksuvelvollisuuteen tai muihin osakehuonHallituksen jäsen tai hallitus ei saa noudattaa sellaista yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen ja sen vuoksi pätemätön. eiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Yllä vain pääpiirteittäin hallituksen tehtäviä
Tärkeä kohta on myös, että
Hallituksen jäsen tai hallitus ei saa noudattaa sellaista yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen ja sen vuoksi pätemätön.