HALLITUKSELLE, välitättekö yhtään nuorista?

Helsingin sanomissa onnuoren,ahkeran ihmisen kirjoitus siitä hädästä, missä he elävät.

Liikuttaako Sipilää ja kumppaneita lainkaan?

"Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta
Suomi näyttäytyy paikkana, jolle on luonteenomaista ammottava kuilu suurten ikäluokkien varallisuuden ja muruista elävien milleniaalien välillä."

HS Julkaistu: 21.10. 2:00 , Päivitetty: 21.10. 6:18

"TUOMAS NISKAKANGAS otti kantaa koulutettujen nuorten maastamuuttoon ja Suomen tulevaisuudennäkymiin (HS Merkintöjä 15.10.).

Toisin kuin usein ajatellaan, maastamuutossa ei läheskään aina ole kyse halusta päästä etelään ikuisen kesän ja helpon elämän äärelle. Monelle korkeakoulutetulle kolmikymppisille se on ainoa vaihtoehto elämän koostuessa ketjutetuista määräaikaisuuksista ja niitä seuraa­vista ennakoimattoman pitkistä työttömyysjaksoista. Muiden rahoilla kun ei ole mukava elellä.

Asiaa eivät myöskään paranna Helsingin sietämättömät asumis- ja elinkustannukset, joita työttömyyden osuessa kohdalle on mahdotonta kattaa työmarkkinatuella – ansiosidonnainen kun on varattu oikeissa töissä käyville. Ystävien ja perheen taloudellinen tuki on korvaamatonta mutta myös nöyryyttävää aikuiselle ihmiselle, joka on opiskellut, pyrkinyt elämässä aina eteenpäin ja uskonut, että lopulta kova työ palkitaan.

Ei siis ole ihme, että jos työtä on tarjolla muualla, silloin sinne myös lähdetään. Oma haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia aivan tavallinen asunto, löytää elämänkumppani ja perustaa perhe. Kaikkeen tähän Suomessa on kuitenkin alati kapenevat mahdollisuudet. Tiedän, mistä puhun, sillä olen opiskeluaikoina ja valmistumiseni jälkeen ­ehtinyt asua ja työskennellä kahdessa eri maassa. Jostain kumman syystä en saa työtä Suomen työmarkkinoilta, mutta muualta kylläkin.

Suomi näyttäytyykin paikkana, jolle on luonteenomaista ammottava kuilu suurten ikäluokkien varallisuuden ja muruista elävien milleniaalien välillä. Nähtäväksi jää, kuinka Suomea pyöritetään tulevaisuudessa oman ikäluokkani pienillä ja epäsäännöllisillä palkoilla.

Haluaisin kyllä kantaa korteni kekoon, mutta Suomea minun korteni ei kiinnosta. Voikin olla, että seuraava lähtöni on myös viimeiseni. Tämä on surullista, sillä huonosta säästä huolimatta rakastan kotimaatani.

Työtön maisteri "