Toisessa ketjussa saatujen vihjeiden ja johtolankojen perusteella huomion kohteeksi tarkentui kaupungintalon Strategia- ja kehittämispalveluista hanke nimeltään Renessanssi - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke.
Tässä on hankkeesta laadittu pdf-tiedosto: https://www.innokyla.fi/documents/4424984/98801cb3-1378-4683-8f57-c3ded7acd09f
Vaikuttaisi siltä, että yhdystystoiminta nähdään tässäkin kuntouttavana ja yksilöä kontrolloivana toimintana. Kaupunki ostaa yleishyödylliseltä yhdistykseltä palvelun, jonka puitteissa joku josta "on otettu koppi" voi sitten löytää itsensä tekemässä jotakin.
Käänteentekevää tai uutta en tästä hankkeesta ainakaan heti löytänyt.
Syy miksi kiinnostuin tästä hankkeesta on se, että oma ajatushautomoni on pyörinyt yhdistystoiminnan ympärillä viimeiset pari vuotta. Kylmä fakta on se, että kannattavaa elinkeinoa eli uutta yritystä ei välttämättä enää polkaista pystyyn autotallista näinä päivinä. Vaihtehto firmalle on yleishyödyllinen yhdistystoiminta.
Mielekkäällä yhteiskunnalla on kolme yhtä vahvaa tukipilaria - julkinen hallinto, kaupalliset liiketoimintaa pyörittävät yritykset ja yleishyödylliset liiketaloudellista voittoa tavoittelemattomat yhdistykset (poislukien poliittiset järjestöt). Kun kaikki kolme yhteiskunnan haaraa ovat olemassa itsenäisinä toimijoina, jokainen voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään sosioekonomisen lokeronsa eli oman sarkansa.
Nyt yleishyödylliset yhdistykset eivät näkemykseni mukaan usein toimi kovin itsenäisesti vaan ovat riippuvaisia kaupungintalosta tai muista yhteiskunnan tukieuroista. Yhdistysten tavoitteena ei vaikuta olevan jonkin konkreettisen asian - palvelun tai tuotteen - suunnittelu, kehitys ja valmistus vaan ne koetaan turhan helposti "kuntouttaviksi" tai poliittisen toiminnan jatkeiksi. On vain paikka joillekin ihmisille, minne lähteä arkisin aamulla ja palata iltapäivällä.
Kuntouttavia yhdistyksiä tarvitaan niitäkin mutta näkemykseni yleishyödyllisestä yhdistyksestä on konkreettista asiaa tekevä kehitysyhdistys, joka sijoittuu julkishallinnon ja elinkeinoelämän väliselle alueelle - toiminta ei riipu ainakaan kokonaisuudessaan kaupungintalosta mutta ei myöskään hamua asiakkuuksia liiketoimintaa harjoittavilta elinkeinoelämän yrityksiltä. Vain näin syntyy uusi mahdollisuuksien mukaan omillaanpyörivä vaihtoehtoinen toiminto.
Minkälainen on aito kolmannen sektorin kehitysyhdistys? Käytän tässä mallina kiinnostukseni kohteena olevaa ja kaavailtua ilmailualan yhdistystä.
Yhdistys ei kerää rahoitusta ostaakseen helikopterin tai lentokoneen ja ryhdy lennättämään ketään maksua vastaan - yhdistys ei siis kynnä kaupallisesti toimivan elinkeinon ja yritysten sarkaa. Vaan yhdistys kehittää ilmailualan toimintoa kuten lentokoneen moottoreiden osien valmistusta tai moottoreiden muuntamista toimimaan kotimaisella biopolttoaineella - kyseessä on konkreettinen kehityshanke, jonka tarkoitus on
a) sosiaalisen pääoman kasvattaminen paikkakunnalla - luodaan kehittävä toiminto, joka vaativuudeltaan ja kiinnostavuudeltaan on riittävä mutta ei liian haastava ottaen huomioon paikkakunnalla jo olemassaolevat tai toiminnan puitteissa luotavat uudet resurssit.
b) luoda, kehittää ja valmistaa konkreettinen ja käyttökelpoinen lopputuote, josta yhdistyksen toiminnan onnistumisen seurauksena voi myöhemmin syntyä uutta elinkeinoelämää.
Oleellista on luova ja käyttökelpoista asiaa tekevä prosessi - ihmiset kehittävät, opiskelevat ja valmistavat kohtuullisen vaativaa ja mielenkiintoa herättävää asiaa, mikä voi kasvattaa ja sitoa humaania pääomaa paikkakunnalle. Onnistunut yhdistystoiminta voi luoda edellytyksiä kaupalliselle toiminnalle myöhemmin.
Kirjoituksen tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että yleishyödyllinen kolmannen sektorin yhdistys voi olla muutakin kuin kuntouttavaa toimintaa kaupungintalon kustannuksella ihmisille, joista "on otettu koppi" - toiminta voi olla kohtuullisen vaativan ja kiinnostavan asian kehitystä ja valmistusta sopivasti toteutettuna.
Tärkeää on matala kynnys - yhdistyksen toimintaan pitää voida tulla, lähteä ja palata joustavasti tarpeen mukaan.
Tässä on hankkeesta laadittu pdf-tiedosto: https://www.innokyla.fi/documents/4424984/98801cb3-1378-4683-8f57-c3ded7acd09f
Vaikuttaisi siltä, että yhdystystoiminta nähdään tässäkin kuntouttavana ja yksilöä kontrolloivana toimintana. Kaupunki ostaa yleishyödylliseltä yhdistykseltä palvelun, jonka puitteissa joku josta "on otettu koppi" voi sitten löytää itsensä tekemässä jotakin.
Käänteentekevää tai uutta en tästä hankkeesta ainakaan heti löytänyt.
Syy miksi kiinnostuin tästä hankkeesta on se, että oma ajatushautomoni on pyörinyt yhdistystoiminnan ympärillä viimeiset pari vuotta. Kylmä fakta on se, että kannattavaa elinkeinoa eli uutta yritystä ei välttämättä enää polkaista pystyyn autotallista näinä päivinä. Vaihtehto firmalle on yleishyödyllinen yhdistystoiminta.
Mielekkäällä yhteiskunnalla on kolme yhtä vahvaa tukipilaria - julkinen hallinto, kaupalliset liiketoimintaa pyörittävät yritykset ja yleishyödylliset liiketaloudellista voittoa tavoittelemattomat yhdistykset (poislukien poliittiset järjestöt). Kun kaikki kolme yhteiskunnan haaraa ovat olemassa itsenäisinä toimijoina, jokainen voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään sosioekonomisen lokeronsa eli oman sarkansa.
Nyt yleishyödylliset yhdistykset eivät näkemykseni mukaan usein toimi kovin itsenäisesti vaan ovat riippuvaisia kaupungintalosta tai muista yhteiskunnan tukieuroista. Yhdistysten tavoitteena ei vaikuta olevan jonkin konkreettisen asian - palvelun tai tuotteen - suunnittelu, kehitys ja valmistus vaan ne koetaan turhan helposti "kuntouttaviksi" tai poliittisen toiminnan jatkeiksi. On vain paikka joillekin ihmisille, minne lähteä arkisin aamulla ja palata iltapäivällä.
Kuntouttavia yhdistyksiä tarvitaan niitäkin mutta näkemykseni yleishyödyllisestä yhdistyksestä on konkreettista asiaa tekevä kehitysyhdistys, joka sijoittuu julkishallinnon ja elinkeinoelämän väliselle alueelle - toiminta ei riipu ainakaan kokonaisuudessaan kaupungintalosta mutta ei myöskään hamua asiakkuuksia liiketoimintaa harjoittavilta elinkeinoelämän yrityksiltä. Vain näin syntyy uusi mahdollisuuksien mukaan omillaanpyörivä vaihtoehtoinen toiminto.
Minkälainen on aito kolmannen sektorin kehitysyhdistys? Käytän tässä mallina kiinnostukseni kohteena olevaa ja kaavailtua ilmailualan yhdistystä.
Yhdistys ei kerää rahoitusta ostaakseen helikopterin tai lentokoneen ja ryhdy lennättämään ketään maksua vastaan - yhdistys ei siis kynnä kaupallisesti toimivan elinkeinon ja yritysten sarkaa. Vaan yhdistys kehittää ilmailualan toimintoa kuten lentokoneen moottoreiden osien valmistusta tai moottoreiden muuntamista toimimaan kotimaisella biopolttoaineella - kyseessä on konkreettinen kehityshanke, jonka tarkoitus on
a) sosiaalisen pääoman kasvattaminen paikkakunnalla - luodaan kehittävä toiminto, joka vaativuudeltaan ja kiinnostavuudeltaan on riittävä mutta ei liian haastava ottaen huomioon paikkakunnalla jo olemassaolevat tai toiminnan puitteissa luotavat uudet resurssit.
b) luoda, kehittää ja valmistaa konkreettinen ja käyttökelpoinen lopputuote, josta yhdistyksen toiminnan onnistumisen seurauksena voi myöhemmin syntyä uutta elinkeinoelämää.
Oleellista on luova ja käyttökelpoista asiaa tekevä prosessi - ihmiset kehittävät, opiskelevat ja valmistavat kohtuullisen vaativaa ja mielenkiintoa herättävää asiaa, mikä voi kasvattaa ja sitoa humaania pääomaa paikkakunnalle. Onnistunut yhdistystoiminta voi luoda edellytyksiä kaupalliselle toiminnalle myöhemmin.
Kirjoituksen tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että yleishyödyllinen kolmannen sektorin yhdistys voi olla muutakin kuin kuntouttavaa toimintaa kaupungintalon kustannuksella ihmisille, joista "on otettu koppi" - toiminta voi olla kohtuullisen vaativan ja kiinnostavan asian kehitystä ja valmistusta sopivasti toteutettuna.
Tärkeää on matala kynnys - yhdistyksen toimintaan pitää voida tulla, lähteä ja palata joustavasti tarpeen mukaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.