Pitäkää peräsimet kiinni

Niinpä, onneksi nykyisin käy ne LED-soihdut, niin ei tarvita enää sitä pyrotekniikkaa. Muutenkin purjevene rantakivikossa herättää tuossa paikassa varmasti nopeasti huomiota.

Bossu kirjoitti:

Niinpä, onneksi nykyisin käy ne LED-soihdut, niin ei tarvita enää sitä pyrotekniikkaa. Muutenkin purjevene rantakivikossa herättää tuossa paikassa varmasti nopeasti huomiota.

Lue lisää

Tai sitten ei. Kaikkien noiden "yksisuuntaisten" hätämerkkien kanssa on se ongelma, että ne ovat 100% riippuvaisia siitä, että joku yleensä a) huomaa b) välittää. Ei se ole niin sanottu, että ohiajavassa veneessä katseltaisiin rannoille tai mietittäisiin, onko joku toinen vaikeuksissa. Viranomaisille jollain telekommunikaatiovälineellä, olipa se sitten kännykkä tai VHF, kohdistetussa hätäilmoituksessa on se etu, että a) he varmasti päivystävät, b) välittävät ja c) osaavat auttamisen.

Tässäkin kuviossa se lähelläolevakin havaitsija oli joutunut ottamaan yhteyttä viranomaisiin.

Oikein hyvä, että "kryssari" oikaisi "KauhiastIhmetellen" kuvitelman kännykän riittävyydestä! Lähin auttaja merellä on usein toinen alus. Miten siihen otetaan yhteys kännykällä??

Itse olen osunut tilanteeseen, jossa avun tarve ilmoitettiin soihdulla. Tapahtuma sattui Englannin kanaalissa tyynenä iltana, kun olin lähtenyt Falmouthista Pohjanmerta kohti. Koneella ajaen ohitin pari mailia lähempnä rannikkoa olleen ja paikallaan lilluneen 45-jalkaisen kilpapurren. Se sytytti hätäsoihdun, jolloin käännyin ja ajoin lähelle. Miehistö viittoili kannella ja pyysi hinausta. Kuulin, että vene ajelehti vuorovesivirran mukana rannikon karikkoja kohti. Moottori oli kunnossa, mutta upouuden veneen potkuri oli ilmeisesti irronnut. Ankkurointi ei onnistunut syvyyden takia. Hinasin veneen Dortmundiin, n. 12 mpk päähän. Hinauksen aikana brittiveneen kippari otti VHF:llä yhteyden rannikkovartiostoon ja perui sinne tekemänsä avunpyynnön. Ymmärsin, että rannikkovartiostolla oli sillä hetkellä kiirellisempiä tehtäviä eikä virran mukana ajelehtivassa aluksessa ollut välitöntä hengenvaaraa.

soihtu.tarvitaan kirjoitti:

Oikein hyvä, että "kryssari" oikaisi "KauhiastIhmetellen" kuvitelman kännykän riittävyydestä! Lähin auttaja merellä on usein toinen alus. Miten siihen otetaan yhteys kännykällä??

Itse olen osunut tilanteeseen, jossa avun tarve ilmoitettiin soihdulla. Tapahtuma sattui Englannin kanaalissa tyynenä iltana, kun olin lähtenyt Falmouthista Pohjanmerta kohti. Koneella ajaen ohitin pari mailia lähempnä rannikkoa olleen ja paikallaan lilluneen 45-jalkaisen kilpapurren. Se sytytti hätäsoihdun, jolloin käännyin ja ajoin lähelle. Miehistö viittoili kannella ja pyysi hinausta. Kuulin, että vene ajelehti vuorovesivirran mukana rannikon karikkoja kohti. Moottori oli kunnossa, mutta upouuden veneen potkuri oli ilmeisesti irronnut. Ankkurointi ei onnistunut syvyyden takia. Hinasin veneen Dortmundiin, n. 12 mpk päähän. Hinauksen aikana brittiveneen kippari otti VHF:llä yhteyden rannikkovartiostoon ja perui sinne tekemänsä avunpyynnön. Ymmärsin, että rannikkovartiostolla oli sillä hetkellä kiirellisempiä tehtäviä eikä virran mukana ajelehtivassa aluksessa ollut välitöntä hengenvaaraa.

Lue lisää

Mitä jokia pitkin ajoitte? Eikö Dortmund ole sisämaassa?

Karpaa-aasi kirjoitti:

Mitä jokia pitkin ajoitte? Eikö Dortmund ole sisämaassa?

Olisikohan tarkoittanut Darthmouthia? Tosin ihmettelen taas kerran, mitä tekemistä näillä "tapahtui Englannin kanaalissa" -kommenteilla on Suomen lähivesillä tapahtuvan veneilyn keskusteluissa?

10-14 kirjoitti:

Olisikohan tarkoittanut Darthmouthia? Tosin ihmettelen taas kerran, mitä tekemistä näillä "tapahtui Englannin kanaalissa" -kommenteilla on Suomen lähivesillä tapahtuvan veneilyn keskusteluissa?

Lue lisää

Kun kerrotaan kokemuksen olevan peräisin ulkomailta, luodaan mielikuva siitä, että kirjoittaja on kokenut purjehtija. Näin ollen hänen kertomansa esimerkki saa lisää vakuuttavuutta. Vakuuttavuutta koetti sitten joku horjuttaa vihjailemalla, että kirjoittaja ei tunnu erottavan saksalaista sisämaakaupunkia englannissa olevista satamista.

Sinänsä otaksun hätäsoihdun toimivan Englannin kanaalissa merkinantovälineenä siinä missä Suomenlahdellakin. Paikallisolosuhteisiin sopeuttamista ei kertomus siten kaivannut.

Sitä tavallaan ihmettelen, että veneessä saa edes säilyttää tuollaisia pyroteknisiä välineitä, jotka palavat kuumalla liekillä eivätkä sammu edes vedellä.

Kauhiastvaaroi kirjoitti:

Kun kerrotaan kokemuksen olevan peräisin ulkomailta, luodaan mielikuva siitä, että kirjoittaja on kokenut purjehtija. Näin ollen hänen kertomansa esimerkki saa lisää vakuuttavuutta. Vakuuttavuutta koetti sitten joku horjuttaa vihjailemalla, että kirjoittaja ei tunnu erottavan saksalaista sisämaakaupunkia englannissa olevista satamista.

Sinänsä otaksun hätäsoihdun toimivan Englannin kanaalissa merkinantovälineenä siinä missä Suomenlahdellakin. Paikallisolosuhteisiin sopeuttamista ei kertomus siten kaivannut.

Sitä tavallaan ihmettelen, että veneessä saa edes säilyttää tuollaisia pyroteknisiä välineitä, jotka palavat kuumalla liekillä eivätkä sammu edes vedellä.

Lue lisää

Se että vahingossa kirjoitin Dortmund, kun tarkoitin Dartmouthia, ei varmaankaan muuttanut asiaa. Start Pointin majakan itäpuolella ajelehtinut vene oli riskialttiissa tilanteessa, jota en olisi havainnut ilman soihtua. Tietenkin hätäsoihtu toimii Suomenlahdella, mutta täällä en ole vastaavaa tilannetta koskaan kohdannut. Pyroteknisiä välineitä pelkäävä valitsee LED-soihdun, joka varmasti on parempi kuin ei mitään.

10-14 kirjoitti:

Olisikohan tarkoittanut Darthmouthia? Tosin ihmettelen taas kerran, mitä tekemistä näillä "tapahtui Englannin kanaalissa" -kommenteilla on Suomen lähivesillä tapahtuvan veneilyn keskusteluissa?

Lue lisää

Tämä foorumi on mielestäsi tarkoitettu ainoastaan lähivesillä liikkuvien keskusteluun?? Ihmettelit "taas kerran".

rajattukulkualue kirjoitti:

Tämä foorumi on mielestäsi tarkoitettu ainoastaan lähivesillä liikkuvien keskusteluun?? Ihmettelit "taas kerran".

En pidä pahana sitä, että Itämeren ulkopuolella liikkumisenkin kokemuksia tuodaan tänne. Mutta niitä kokemuksia ei voi yleistää Itämeriveneilyn normeiksi. Ja tosiasia on, että vain pari prosenttia suomalaisista veneistä tai veneilijöistä koskaan suuntaa Itämeren ulkopuolelle (ja vain osa edes Suomen aluevesien ulkopuolelle). Siksi on järkevää myös olettaa, että mikä tahansa kysymys tai kannanotto koskee juuri Itämeriveneilyä, ellei erikseen sanota muuta. Tästä myös seuraa, että oletusarvoisesti vaikkapa Englannin kanaalin tai Biskajan tai Karibian tai Tyynenmeren, you name it, olosuhteisiin/kokemukset tai vastaukset eivät ole sellaisiin relevantteja. Erityisesti silloin, kun niitä esitetään yleispätevinä vastauksina. Ei poikkeustapauksen ohje kelpaa yleisohjeeksi.

Voisi olla hyvä idea luoda yksi alafoorumi lisää veneily-ryhmän alle, vaikkapa "kaukopurjehdukset".

10-14 kirjoitti:

En pidä pahana sitä, että Itämeren ulkopuolella liikkumisenkin kokemuksia tuodaan tänne. Mutta niitä kokemuksia ei voi yleistää Itämeriveneilyn normeiksi. Ja tosiasia on, että vain pari prosenttia suomalaisista veneistä tai veneilijöistä koskaan suuntaa Itämeren ulkopuolelle (ja vain osa edes Suomen aluevesien ulkopuolelle). Siksi on järkevää myös olettaa, että mikä tahansa kysymys tai kannanotto koskee juuri Itämeriveneilyä, ellei erikseen sanota muuta. Tästä myös seuraa, että oletusarvoisesti vaikkapa Englannin kanaalin tai Biskajan tai Karibian tai Tyynenmeren, you name it, olosuhteisiin/kokemukset tai vastaukset eivät ole sellaisiin relevantteja. Erityisesti silloin, kun niitä esitetään yleispätevinä vastauksina. Ei poikkeustapauksen ohje kelpaa yleisohjeeksi.

Voisi olla hyvä idea luoda yksi alafoorumi lisää veneily-ryhmän alle, vaikkapa "kaukopurjehdukset".

Lue lisää

Kuten jo todettu, ei tässäkään tapauksessa ole merkitystä taphtuman maantieteellisellä sijainnilla. Ehkä jossain, missä vesiliikennettä ja erityisesti huviveneitä on olemattoman vähän ja kulttuuri erilainen, voisi paikkakin olla jokin tekijä. Vai onko oleellista, viekö virta tai tuuli venettä kohti matalaa?

10-14 kirjoitti:

En pidä pahana sitä, että Itämeren ulkopuolella liikkumisenkin kokemuksia tuodaan tänne. Mutta niitä kokemuksia ei voi yleistää Itämeriveneilyn normeiksi. Ja tosiasia on, että vain pari prosenttia suomalaisista veneistä tai veneilijöistä koskaan suuntaa Itämeren ulkopuolelle (ja vain osa edes Suomen aluevesien ulkopuolelle). Siksi on järkevää myös olettaa, että mikä tahansa kysymys tai kannanotto koskee juuri Itämeriveneilyä, ellei erikseen sanota muuta. Tästä myös seuraa, että oletusarvoisesti vaikkapa Englannin kanaalin tai Biskajan tai Karibian tai Tyynenmeren, you name it, olosuhteisiin/kokemukset tai vastaukset eivät ole sellaisiin relevantteja. Erityisesti silloin, kun niitä esitetään yleispätevinä vastauksina. Ei poikkeustapauksen ohje kelpaa yleisohjeeksi.

Voisi olla hyvä idea luoda yksi alafoorumi lisää veneily-ryhmän alle, vaikkapa "kaukopurjehdukset".

Lue lisää

Ei tätä palstaa ole rajattu mihinkään alueeseen. Täällä kirjoittelevat yhtä hyvin Tahitilla purjehtijat kuin Keiteleelläkin soutelijat. Itse etupäässä soutelen juuri siellä.
Tahitilla seilasin pari vuotta sitten.

jokapaikanhöynä kirjoitti:

Ei tätä palstaa ole rajattu mihinkään alueeseen. Täällä kirjoittelevat yhtä hyvin Tahitilla purjehtijat kuin Keiteleelläkin soutelijat. Itse etupäässä soutelen juuri siellä.
Tahitilla seilasin pari vuotta sitten.

Lue lisää

Siinähän se vika onkin: kun kysymykset on lähes aina Itämeri- tai peräti vain Suomi-veneilyyn liittyviä, niin vastaukset "Tahitilla tarvitaan" ovat epärelevantteja.

Kauhiastvaaroi kirjoitti:

Kun kerrotaan kokemuksen olevan peräisin ulkomailta, luodaan mielikuva siitä, että kirjoittaja on kokenut purjehtija. Näin ollen hänen kertomansa esimerkki saa lisää vakuuttavuutta. Vakuuttavuutta koetti sitten joku horjuttaa vihjailemalla, että kirjoittaja ei tunnu erottavan saksalaista sisämaakaupunkia englannissa olevista satamista.

Sinänsä otaksun hätäsoihdun toimivan Englannin kanaalissa merkinantovälineenä siinä missä Suomenlahdellakin. Paikallisolosuhteisiin sopeuttamista ei kertomus siten kaivannut.

Sitä tavallaan ihmettelen, että veneessä saa edes säilyttää tuollaisia pyroteknisiä välineitä, jotka palavat kuumalla liekillä eivätkä sammu edes vedellä.

Lue lisää

***Sitä tavallaan ihmettelen, että veneessä saa edes säilyttää tuollaisia pyroteknisiä välineitä, jotka palavat kuumalla liekillä eivätkä sammu edes vedellä.***

Led-"soihtu" ei toimi oikein päivällä. Sitä ei oikein tahdo huomata. Tavallinen palava soihtu sen sijaan savuttaa siihen malliin, että se näkyy päivälläkin.
Led-soiduissa on akku tai paristo, joka tyhjenee hiljalleen. Pyrotekninen soihtu syttyy vuosikausia ja toimii jopa käyttöpäivämääränsä jälkeen vaikka kuinka pitkään.
Led-soihtu on kylmä. Tavallisella palavalla soihdulla sytyttää hätätilanteessa nuotion.
Ainoa mikä led soihdussa on parempi, on sen pidempi valaisuaika kuin palavalla soihdulla.

10-14 kirjoitti:

Siinähän se vika onkin: kun kysymykset on lähes aina Itämeri- tai peräti vain Suomi-veneilyyn liittyviä, niin vastaukset "Tahitilla tarvitaan" ovat epärelevantteja.

Joo, näin on. Toisinaan törmää myös umpitolloihin viisastelijoihin, joilla on lajin perustaidot pahasti hakusessa. Aika outoa, eikö olekin?

Tuossa kohtaa pohja nousee yli 60 metristä nopeasti yhteen karikkoon Stormälön länsipuolella. Siinä voi olla pahalla lännen- tai pohjoisenpuoleisella tuulella yli metrinen aallokko, joten ankkurointi voi olla vähintäänkin haasteellista. Stormälön luoteiskulmassa Rumpuddenissa on ainakin kolme eri venetelakkaa, joissa on kesäisin laiturissa ehkä 400-500 venettä, varmaan pari sataa purjevenettä. Sinne vene oli varmaan menossa. Lokakuussakin siinä pyörii veneitä koko ajan.

http://www.retkikartta.fi/?lang=fi&layers=rajoitukset_70:syvyyskartta_100:ilmakuvat_100&x=229383&y=6690607.0015565&zoom=10&

Bossu kirjoitti:

Tuossa kohtaa pohja nousee yli 60 metristä nopeasti yhteen karikkoon Stormälön länsipuolella. Siinä voi olla pahalla lännen- tai pohjoisenpuoleisella tuulella yli metrinen aallokko, joten ankkurointi voi olla vähintäänkin haasteellista. Stormälön luoteiskulmassa Rumpuddenissa on ainakin kolme eri venetelakkaa, joissa on kesäisin laiturissa ehkä 400-500 venettä, varmaan pari sataa purjevenettä. Sinne vene oli varmaan menossa. Lokakuussakin siinä pyörii veneitä koko ajan.

http://www.retkikartta.fi/?lang=fi&layers=rajoitukset_70:syvyyskartta_100:ilmakuvat_100&x=229383&y=6690607.0015565&zoom=10&

Lue lisää

Katselin tuota samaa, paikoittain aika syvää vettä ankkurointiin. Mutta Rajavartiolaitoksen uutinen on päivätty 2.10, joten tapahtuma oli otaksuttavasti samana tai edellisenä päivänä, joka oli sunnuntai. Silloin Turussa oli kaakon ja etelän välistä tuulta, jolloin ankkurointi olisi voinut hyvinkin onnistua, vaikka alue näyttääkin hieman ahtaalta (siis rannat aika lähellä).

Jälkiviisaudella on tietenkin helppo jossitella. Mutta tapaus osoittaa, että on tärkeää tehdä oikeat asiat oikeassa järjestyksessä. Oleellisia kysymyksiä ovat: oliko yhtään muuta venettä niin lähellä, että olisi ehtinyt ottamaan hinaukseen ennen rantakiviä? Olisiko vene ollut ohjattavissa rantakivien ohi syvemmille vesille purjeiden ja/tai hätäperäsinvirityksen avulla, ja olisiko ollut riittävästi aikaa ohjattavuuden palauttamiseksi tällä tavoin?

Ankkurointi on kyllä ihan yleisesti suositeltu toimintaohje tapauksissa, jolloin vastaus kahteen edelläolevaan kysymykseen on ei.
Kartan perusteella näyttää myös äärimmäisen epätodennäköiseltä, että pelastusviranomainen olisi mitenkään ehtinyt avustamaan ennen rantakiville joutumista. Toki sen hälyttäminen oli aivan oikein, jos olisi vaikka tarvittu järeämpiä pelastustoimia kuin pelkkä hinaus.

Bossu kirjoitti:

Tuossa kohtaa pohja nousee yli 60 metristä nopeasti yhteen karikkoon Stormälön länsipuolella. Siinä voi olla pahalla lännen- tai pohjoisenpuoleisella tuulella yli metrinen aallokko, joten ankkurointi voi olla vähintäänkin haasteellista. Stormälön luoteiskulmassa Rumpuddenissa on ainakin kolme eri venetelakkaa, joissa on kesäisin laiturissa ehkä 400-500 venettä, varmaan pari sataa purjevenettä. Sinne vene oli varmaan menossa. Lokakuussakin siinä pyörii veneitä koko ajan.

http://www.retkikartta.fi/?lang=fi&layers=rajoitukset_70:syvyyskartta_100:ilmakuvat_100&x=229383&y=6690607.0015565&zoom=10&

Lue lisää

Linkkisi kohdassa on 6 metriä vettä, siinä on jo helppo ankkuroida. En tosiaankaan tiedä missä se karilleajo tapahtui, mutta purkkareissa on kyllä yleensä useita satoja metrejä köyttä, joten ankkuroida voi vaikka 100 metrin syvyiseen veteen jos siihen on pakottavaa tarvetta.

omistanankkurin kirjoitti:

Linkkisi kohdassa on 6 metriä vettä, siinä on jo helppo ankkuroida. En tosiaankaan tiedä missä se karilleajo tapahtui, mutta purkkareissa on kyllä yleensä useita satoja metrejä köyttä, joten ankkuroida voi vaikka 100 metrin syvyiseen veteen jos siihen on pakottavaa tarvetta.

Lue lisää

Jos laitat 30 metrin syvyiseen veteen 100 metriä vettä, on veneesi perä n. 100 metrin päässä ankkurin tiputuskohdasta. Tuon kivikon kohdalla voit siis tiputtaa ankkurin väylällä, mutta vene kolisee silti kivikossa

Bossu kirjoitti:

Jos laitat 30 metrin syvyiseen veteen 100 metriä vettä, on veneesi perä n. 100 metrin päässä ankkurin tiputuskohdasta. Tuon kivikon kohdalla voit siis tiputtaa ankkurin väylällä, mutta vene kolisee silti kivikossa

Lue lisää

Siis laitat ankkuriköyttä 100m...

Bossu kirjoitti:

Jos laitat 30 metrin syvyiseen veteen 100 metriä vettä, on veneesi perä n. 100 metrin päässä ankkurin tiputuskohdasta. Tuon kivikon kohdalla voit siis tiputtaa ankkurin väylällä, mutta vene kolisee silti kivikossa

Lue lisää

Kun lisäksi ottaa huomioon, että 100 m köyttä 30 m syvyydessä tarkoittaa vain 1:3 suhdetta, se johtaa ankkurin luistamiseen. Ja taas ollaan kivikossa, vaikka köysi ei muuten ihan sinne saakka yltäisikään. Purjeveneessä on kyllä köysiä melkoinen määrä, mutta satojen metrien letkaa niistä on vaikea muodostaa.

Ja onhan siinä sellainenkin pointti, että kaikilta ei köyden jatkaminen toisella onnistu, kun solmut on vanhanaikaisina hylätty. Tosin rajoitus koskee tällä palstalla vain yhtä, mutta historia tuntee muutaman muunkin.

ei.edes.pidä kirjoitti:

Kun lisäksi ottaa huomioon, että 100 m köyttä 30 m syvyydessä tarkoittaa vain 1:3 suhdetta, se johtaa ankkurin luistamiseen. Ja taas ollaan kivikossa, vaikka köysi ei muuten ihan sinne saakka yltäisikään. Purjeveneessä on kyllä köysiä melkoinen määrä, mutta satojen metrien letkaa niistä on vaikea muodostaa.

Ja onhan siinä sellainenkin pointti, että kaikilta ei köyden jatkaminen toisella onnistu, kun solmut on vanhanaikaisina hylätty. Tosin rajoitus koskee tällä palstalla vain yhtä, mutta historia tuntee muutaman muunkin.

Lue lisää

Ankkurin luistamiseen ei vaikuta vedon suunta vaakasuoraan nähden, vaan vedon suunta meren pohjan suuntaan nähden. Jyrkkään ylämäkeen ankkuria vedettäessä pitoa riittää mainiosti vaikka veto tulee 1:2 kulmassa vaakasuoraan.

SeTotuus kirjoitti:

Ankkurin luistamiseen ei vaikuta vedon suunta vaakasuoraan nähden, vaan vedon suunta meren pohjan suuntaan nähden. Jyrkkään ylämäkeen ankkuria vedettäessä pitoa riittää mainiosti vaikka veto tulee 1:2 kulmassa vaakasuoraan.

Lue lisää

No jaa, jyrkkä ylämäki tuppaa olemaan paljasta kalliota. Ja jos tilaa ei ole, ei ankkurin tarvitse luistaa, jotta perä ehtii mennä kivikkoon.

Joo, kun ei oo koskaan ennen nähnyt.

niin.herää kirjoitti:

Joo, kun ei oo koskaan ennen nähnyt.

Pätee vielä enemmän soihtuihin. Niitähän ei oikeastaan ole ajateltukaan ensimmäisen hätämerkin antoon vaan enemmänkin paikanosoittimeksi sitten, kun muilla keinoin on saatu hätäviesti annettua.

10-14 kirjoitti:

Pätee vielä enemmän soihtuihin. Niitähän ei oikeastaan ole ajateltukaan ensimmäisen hätämerkin antoon vaan enemmänkin paikanosoittimeksi sitten, kun muilla keinoin on saatu hätäviesti annettua.

Lue lisää

Ei nyt ihan noinkaan. Kyllä soihtu on ihan asiallinen ensihälytysväline silloin, kun lähistöllä on jo muita avun antoon kykeneviä aluksia. Turha silloin hälyttää laajalla alueella olevia muita aluksia, jotka eivät kuitenkaan ehdi yhtä nopeasti paikalle kuin lähimpänä olevat.

uhdghdg kirjoitti:

Ei nyt ihan noinkaan. Kyllä soihtu on ihan asiallinen ensihälytysväline silloin, kun lähistöllä on jo muita avun antoon kykeneviä aluksia. Turha silloin hälyttää laajalla alueella olevia muita aluksia, jotka eivät kuitenkaan ehdi yhtä nopeasti paikalle kuin lähimpänä olevat.

Lue lisää

Soihdulla ja hätäraketilla on molemmilla sama perusvika kuin käsimerkeilläkin: yksisuuntaisuus. Käyttäjä ei tiedä, onko merkkejä nähty. Raketti tosin näkyy kauemmas ja kirkkaammin, joten sen havaituksi tulemiseen on paremmat edellytykset.

10-14 kirjoitti:

Pätee vielä enemmän soihtuihin. Niitähän ei oikeastaan ole ajateltukaan ensimmäisen hätämerkin antoon vaan enemmänkin paikanosoittimeksi sitten, kun muilla keinoin on saatu hätäviesti annettua.

Lue lisää

Siis väärin sammutettu tulipalo? Kyllähän soihtu on hyvä härärässä/pimeässä. Päivänvalossa oranssisavu on tehokas. LED-soihdun etu on pitempi paloaika ja hyvä käyttöturvallisuus pyrotekniikkaan verrattuna. Ehkä joku vielä muistaa Hangon hähellä sattuneen moottoriveneen traagisen karilleajon, jossa apua lopulta yritettiin hälyyttää avotulella.

kaikkikeinot kirjoitti:

Siis väärin sammutettu tulipalo? Kyllähän soihtu on hyvä härärässä/pimeässä. Päivänvalossa oranssisavu on tehokas. LED-soihdun etu on pitempi paloaika ja hyvä käyttöturvallisuus pyrotekniikkaan verrattuna. Ehkä joku vielä muistaa Hangon hähellä sattuneen moottoriveneen traagisen karilleajon, jossa apua lopulta yritettiin hälyyttää avotulella.

Lue lisää

On kai se sitä parempi, että hiljaa mielessään toivoo Teräsmiehen lentävän paikalle pelastamaan. Mutta ajan takaa sitä, että soihdulla apua pyytävällä ei ole mitään takeita siitä, että joku yleensä huomaa saati välittää. Jälkimmäisessäkään ei tarvitse olla kysymys edes siitä, että olisi tahallaan piittamatta merihädästä; on erittäin todennäköistä, ettei enemmistö veneilijöistä tunnista soihtua hätämerkiksi. Futismatseissahan niitä useimmiten näkee!

10-14 kirjoitti:

Soihdulla ja hätäraketilla on molemmilla sama perusvika kuin käsimerkeilläkin: yksisuuntaisuus. Käyttäjä ei tiedä, onko merkkejä nähty. Raketti tosin näkyy kauemmas ja kirkkaammin, joten sen havaituksi tulemiseen on paremmat edellytykset.

Lue lisää

"Käyttäjä ei tiedä, onko merkkejä nähty". Tämä ei taida koskea käsisoihtuja (pyro tai LED), koska ne ovat lähietäisyyksien hätämerkkejä. Luulisi, että käyttäjä kyllä huomaa kääntyykö se toinen alus tulemaan kohti vai ei. Ainakin omassa esimerkissäni avunpyytäjät havaitsivat kurssin muutoksen heti, vaikka etäisyys oli n. 2 mailia.
Rakettien kohdalla asia voi olla toinen. Ne voivat nousta 60-400m korkeuteen, joten voivat näkyä kauas. Rajavartioston sivuilla paloajaksi on ilmoitettu 40 sekuntia - yli minuutti (ks. linkki), mutta muutama hätärakettimerkki ilmoittaa paloajaksi 40 sekunniksi. Etäällä ammutun raketin havaitessa sen paikantaminen taitaa jäädä summittaiseksi.
http://www.raja.fi/download/72068_Apua-veneilijan_turvallisuusopas_aukeamittain_final.pdf?1198d67456cdd488

10-14 kirjoitti:

Soihdulla ja hätäraketilla on molemmilla sama perusvika kuin käsimerkeilläkin: yksisuuntaisuus. Käyttäjä ei tiedä, onko merkkejä nähty. Raketti tosin näkyy kauemmas ja kirkkaammin, joten sen havaituksi tulemiseen on paremmat edellytykset.

Lue lisää

Jos osaaminen on sillä tasolla ettei tunnista hätämerkkejä, vaadin veneajokorttia pakolliseksi.

Ihfjtxl kirjoitti:

Jos osaaminen on sillä tasolla ettei tunnista hätämerkkejä, vaadin veneajokorttia pakolliseksi.

Olen aika varma, että väittämäni pätee hyvin suureen osaan vesilläliikkujista. Väistämissäännöt ja merimerkitkin ovat melko suurelle osalla tuntemattomia ja niitä voisi sentään pitää ensisijaisimpina asioina niistä sääntökohdista, jotka pitäisi tuntea.

Ihfjtxl kirjoitti:

Jos osaaminen on sillä tasolla ettei tunnista hätämerkkejä, vaadin veneajokorttia pakolliseksi.

Muuan autolla liikkuja, joka erästä liikennemerkkiä kysyttäessä vastaa kärkikolmio, ei kuitenkaan ollessaan tulossa sen takaa ymmärrä olevansa väistämisvelvollinen. On sillä pöljällä kuitenkin ajokortti.

10-14 kirjoitti:

Olen aika varma, että väittämäni pätee hyvin suureen osaan vesilläliikkujista. Väistämissäännöt ja merimerkitkin ovat melko suurelle osalla tuntemattomia ja niitä voisi sentään pitää ensisijaisimpina asioina niistä sääntökohdista, jotka pitäisi tuntea.

Lue lisää

Oletko oikeasti "aika varma", ettei "hyvin suuri osa vesilläliikkujista" ymmärtäisi aallokossa kivikkoon hakkaavasta veneestä laukaistua käsisoihtua ja raketteja hätämerkeiksi? Mielestäsi tämä keskusteluun otettu tapaus oli siis harvinaisuus, koska veneilijä poikkeuksellisesti ymmärsi kivikkoon ajautuneen tarvitsevankin apua eikä vain huvikseen ammuskellut jotain ilotulitusraketteja ;-)

10-14 kirjoitti:

Soihdulla ja hätäraketilla on molemmilla sama perusvika kuin käsimerkeilläkin: yksisuuntaisuus. Käyttäjä ei tiedä, onko merkkejä nähty. Raketti tosin näkyy kauemmas ja kirkkaammin, joten sen havaituksi tulemiseen on paremmat edellytykset.

Lue lisää

Ja sama perustava etu: Heti laajaan tietoon. Instant broadcast.

Moottoriveneilijä avaa skumppapullon hätäraketin nähdessään. ....Bileet hei....

apuva.apuva kirjoitti:

Oletko oikeasti "aika varma", ettei "hyvin suuri osa vesilläliikkujista" ymmärtäisi aallokossa kivikkoon hakkaavasta veneestä laukaistua käsisoihtua ja raketteja hätämerkeiksi? Mielestäsi tämä keskusteluun otettu tapaus oli siis harvinaisuus, koska veneilijä poikkeuksellisesti ymmärsi kivikkoon ajautuneen tarvitsevankin apua eikä vain huvikseen ammuskellut jotain ilotulitusraketteja ;-)

Lue lisää

Kyllä melkein kaikki sen varmaan hätätilanteeksi ymmärtävät, mutta varmasti moni päättäisi tilanteen huomattuaan kiikaroida ihan toiseen suuntaan, jottei joutuisi ottamaan mitään vastuuta tilanteesta. Etenkin kun se nyt oli ilmeisesti muutaman sadan metrin päässä Airistohotellista ja niistä venetelakoista.

Bossu kirjoitti:

Kyllä melkein kaikki sen varmaan hätätilanteeksi ymmärtävät, mutta varmasti moni päättäisi tilanteen huomattuaan kiikaroida ihan toiseen suuntaan, jottei joutuisi ottamaan mitään vastuuta tilanteesta. Etenkin kun se nyt oli ilmeisesti muutaman sadan metrin päässä Airistohotellista ja niistä venetelakoista.

Lue lisää

Se olisi kuitenkin lain vastainen teko. Meripelastuslaki:
"10 § Velvollisuus osallistua meripelastustoimeen. Jokaisen on viipymättä välitettävä vaaratilannetta koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sekä ilmoitettava sitä koskevat havainnot ja toimenpiteet asianomaiselle meripelastuksen johtokeskukselle.
Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä, on velvollinen, jos se häntä itseään tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi."

sjxhfgsaklfh kirjoitti:

Se olisi kuitenkin lain vastainen teko. Meripelastuslaki:
"10 § Velvollisuus osallistua meripelastustoimeen. Jokaisen on viipymättä välitettävä vaaratilannetta koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sekä ilmoitettava sitä koskevat havainnot ja toimenpiteet asianomaiselle meripelastuksen johtokeskukselle.
Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä, on velvollinen, jos se häntä itseään tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi."

Lue lisää

Niinhän se on, mutta milläpä todistat?

10-14 kirjoitti:

Niinhän se on, mutta milläpä todistat?

Todistella voi monin keinoin, mutta jos osoitetaan auttamisvelvollisen olleen lähietäisyydellä silloin kuin hätämerkki on annettu, aika huonosti käy selitykseksi se, ettei tunnista näkemäänsä hätäsoihtua hätämerkkksi tai ettei sitä huomannut, kun ei tullut tähystettyä.

En myöskään usko Bossun skenaarioon, että moni päättäisi kiikaroida toisaalle ja jstkaa kylmästi eteenpäin.

Toohottimet kirjoitti:

Moottoriveneilijä avaa skumppapullon hätäraketin nähdessään. ....Bileet hei....

Purjehtija sen sijaan pyrkii katselemaan vain omaan napaansa...

On se aika surkeeta, jos ei voi auttaa hädässä olevaan kun pelkää veneen naarmuuntuvan. H****tti kun hävettää lukea tuollaisia kommentteja.
Purjeet alas, moottori käyntiin, tuulitaakse ja apuun. Ihan turha selittää ettei kykyne. Jos ei kykene, niin opettele hallitsemaan veneesi.

"Purjehtija sen sijaan pyrkii katselemaan vain omaan napaansa... " niin kuin vanha tappi mainitsi.

eiavuton kirjoitti:

On se aika surkeeta, jos ei voi auttaa hädässä olevaan kun pelkää veneen naarmuuntuvan. H****tti kun hävettää lukea tuollaisia kommentteja.
Purjeet alas, moottori käyntiin, tuulitaakse ja apuun. Ihan turha selittää ettei kykyne. Jos ei kykene, niin opettele hallitsemaan veneesi.

"Purjehtija sen sijaan pyrkii katselemaan vain omaan napaansa... " niin kuin vanha tappi mainitsi.

Lue lisää

Kenen luulet noita kommentteja kirjoittellevan? Purjeveneellä on hyvin fyysinen rajoitus matalikolla olevan veneen auttamisessa ja paaluvedoltaankaan ne eivät mitään hinaajia ole. Minkäänlaisia ongelmia liikehtimisessä tai hallinnassa yleensä ei ole. Eikä taida historia tuntea tapausta, jossa purjevene ei sille mahdollista apua olisi antanut. Ihmisten pelastamisessa ongelma on ihmisiin, ei veneeseen tulevat naarmut.