Vieläkö se on Suomen miesten suosituin vihannes?
Netin artikkelin mukaan lenkkimakkaran koostumus on muuttunut usean kertaan vuosien mittaan.
Onko maku parantunut, vai vieläkö kaivataan sitä vanhaa kunnon lenkkiä, joka paistettiin kiukaalla ja popsittiin saunakaljan kanssa kuistilla?
Netin artikkelin mukaan lenkkimakkaran koostumus on muuttunut usean kertaan vuosien mittaan.
Onko maku parantunut, vai vieläkö kaivataan sitä vanhaa kunnon lenkkiä, joka paistettiin kiukaalla ja popsittiin saunakaljan kanssa kuistilla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä meillä ainakin on kerran, pari kuukaudessa lauantai-iltaisin uunilenkkiä kasvisten kanssa. Isot viillot ja jotain juuston lisäksi. Ai miten hyvää !
Yhteen aikaan vitsailtiin, että lenkkimakkara luokitellaan EU-direktiivien mukaan leivonnaiseksi, koska se sisältää niin paljon jauhoja. En ole koskaan itse kiukaalle makkaraa laittanut, mutta joskus joutunut kylpemään niissä hmm ... ruokaisissa tuoksuissa. Varhainen makkaramuisto on partioleiriltä, jossa käristemakkaraa tikun nenässä nuotiolla noettiin ja kärtsättiin suoraan liekeissä, hiillosta ei maltettu odottaa. Mutta olihan siinä tunnelmansa, kun kuusten kuiske soi, kipunat kohti tähtiä kiiri, lähipuutkin punervoi.
Erikoisen makkaraherkun muistan 60-luvun lopulta : paksusta berliininmakkarasta valmistetut makkarakupit. Paksuhkot viipaleet paistettiin pannulla, luonnonsuolikuoret kutistuivat paistettaessa, ja niin muodostui kupit. Ne täytettiin esimerkiksi herneillä ja munakokkelilla, tarjottiin perunamuusin kera.
Huomasin kaupassa 100-vuotisjuhlakirjan nimeltä Ruoka-Kalevala, jota varten yleisö sai lähettää omia makumuistojaan ja ruokatarinoitaan.
Minäkin tein lapsille suurena herkkuna berliininmakkarakuppeja. Varmaan se paistaminen oli se huippu tässä reseptissä! Muistaakseni tein munakokkelin sitten makkarakuppiin.
Ei taida nykyisin olla sellaista makkaraa tiskissä, josta makkarakupin pysyisi paistamaan.
Lähes hyvästit olen jättänyt makkaralle, aniharvoin ostan ohuenohuita metvurstisiivuja. Ainoa liha on nykyään kanannäköinen raato, se virkistää ainaista kala-ateriaa joka alkaa joskus tympimään. Siinä se ja vihanneksia lisukkeena, salattia, hedelmiä ja sieniä jonkinverran. Syön niin terveellisesti ettei parannettavaa ole, vihreä tee, Arvid Nordquistin Reko-kahvia. Ainoa pahe on kahvileivät, pulla kumppanit ☺️ ☕️
Eiköhän se lenkki kelpaa vanhoillepiioillekin ? ;-D
Vaikea todeta edellisen perusteella. Ei ole kukaan maininnut olevansa sitä valittua säätyä..