Saksan kenraalit ovat aina olleet hyvin

-----Erfurt ei siis kumoa vähimmässäkään määrin erillissota-asiaa. Suomi kävi omaa sotaansa rinnan Saksan kanssa.-----

Erilllissodan se juuri kumoaakin kuten itse seuraavassa virkkeessä toteatkin !

-----Monissa sodankäyntiä koskeneissa asioissa Suomen ja Saksan intressit olivat samat tai pääosin samat. Useissa näistä asioista toteutui luonnollisesti hyvinkin kiinteä yhteistoiminta----

Jee, eli käytiin yhdessä samaa sotaa samoin intressein hyvässä yhteistyössä. Ei jää mitään tilaa erillissotateorialle kuten huomaat itsekin todistaneesi. Erillisota on pelkkä klisee ja iskulause vailla todellisuutta.

Umpityhmäkö olet. Osa Suomen ja Saksan interesseistä oli samansuuntaisia ja niissä tehtiin yhteistyötä. Muu osa intresseistä ei ollut samansuuntaisia, ja niissä kieltäydyttiin yhteistyöstä.
Tämä on nimenomaan rinnakkaista sotaa osapuolten omien (mutta samalla osin yhteisten) tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteissota olisi ollut kyseessä jos sotatavoitteet ja resursointi olisi suunniteltu ja päätetty yhdessä ja operaatioiden toteutus olisi johdettu yhdessä.
Nimenomaan näin ei toimittu. Päälinjoja selviteltiin kummankin maan asiantuntijakenraalien kesken sodan alla ja kummankin maan sotilasjohto teki sitten omassa päämajassaan itsenäiset operaatio-suunnitelmansa.
Suomessa sen lisäksi oli valtiojohto puuttui asioihin niiltä osin kun kysymys liitty Suomen poliittisiin reunaehtoihin. Sodan aikana koordinointia jatkettiin yhtysupseerien kautta (niinkuin on tapana kaikkialla) ja tarvittaessa korkeiden sotilasjohtajien vierailuilla (esim. Keitel).

Suomen omat poliittiset reunaehdot määräsivät KAIKKI Suomen yhteiskunta-asiat ja hyvin keskeisiä sotilaallisia kysymyksiä, kuten:
- Suomi EI ALOITA SOTAA, mutta puolustautuu jos sitä vastaan hyökätään.
Puolustautuessaan se hyökkää 1940 menetettyjen alueiden palauttamiseksi ja
puolustusasemiensa parantamiseksi (Itä-Karjala).
- Suomi kieltäytyy osallistumasta Leningradiin suuntautuvaan Saksan hyökkäykseen.
- Suomi kieltää joukoiltaan täysin Leningradin ilma- ja maapommittamisen.
- Suomi rauhoittaa Muurmannin radan (partioita lukuunottamatta) Sorokasta pohjoiseen
(eli mahdollisti liittoutuneiden materiaalituonnin Muurmannin sataman kautta).
- Suomi määrää joukkojensa vahvuudet yhteiskuntansa toimivuuden ylläpitämiseksi.
JNE

Rinnakkaisen erillissodan kieltämisen päivänselvä tavoite on nimikkeillä leimata ja parjata omaa maataan sankarillisesti puolustanutta Suomea.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Umpityhmäkö olet. Osa Suomen ja Saksan interesseistä oli samansuuntaisia ja niissä tehtiin yhteistyötä. Muu osa intresseistä ei ollut samansuuntaisia, ja niissä kieltäydyttiin yhteistyöstä.
Tämä on nimenomaan rinnakkaista sotaa osapuolten omien (mutta samalla osin yhteisten) tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteissota olisi ollut kyseessä jos sotatavoitteet ja resursointi olisi suunniteltu ja päätetty yhdessä ja operaatioiden toteutus olisi johdettu yhdessä.
Nimenomaan näin ei toimittu. Päälinjoja selviteltiin kummankin maan asiantuntijakenraalien kesken sodan alla ja kummankin maan sotilasjohto teki sitten omassa päämajassaan itsenäiset operaatio-suunnitelmansa.
Suomessa sen lisäksi oli valtiojohto puuttui asioihin niiltä osin kun kysymys liitty Suomen poliittisiin reunaehtoihin. Sodan aikana koordinointia jatkettiin yhtysupseerien kautta (niinkuin on tapana kaikkialla) ja tarvittaessa korkeiden sotilasjohtajien vierailuilla (esim. Keitel).

Suomen omat poliittiset reunaehdot määräsivät KAIKKI Suomen yhteiskunta-asiat ja hyvin keskeisiä sotilaallisia kysymyksiä, kuten:
- Suomi EI ALOITA SOTAA, mutta puolustautuu jos sitä vastaan hyökätään.
Puolustautuessaan se hyökkää 1940 menetettyjen alueiden palauttamiseksi ja
puolustusasemiensa parantamiseksi (Itä-Karjala).
- Suomi kieltäytyy osallistumasta Leningradiin suuntautuvaan Saksan hyökkäykseen.
- Suomi kieltää joukoiltaan täysin Leningradin ilma- ja maapommittamisen.
- Suomi rauhoittaa Muurmannin radan (partioita lukuunottamatta) Sorokasta pohjoiseen
(eli mahdollisti liittoutuneiden materiaalituonnin Muurmannin sataman kautta).
- Suomi määrää joukkojensa vahvuudet yhteiskuntansa toimivuuden ylläpitämiseksi.
JNE

Rinnakkaisen erillissodan kieltämisen päivänselvä tavoite on nimikkeillä leimata ja parjata omaa maataan sankarillisesti puolustanutta Suomea.

Lue lisää

-----omaa maataan sankarillisesti puolustanutta Suomea---

No ei kyllä ollut Suomen puolustamista rynniä Syvärille, Ääniselle, Rukajärvelle julistaen että nyt tehdään Suur-Suomea Itä-Karjala Suomeen yhdistäen. Eikä ollut Suomen puolustamista myöskään Mannerheimin miekkavalan toteuttamiseen lähteminen.

Eikä puolustettu Suomeakaan leirittämällä hengiltä n. 4 500 ns. epäkansallista naista, lasta ja vanhusta. Suomen turvaaminen ei sellaista vaatinut.

Toinenkin umpityhmä ilmoittautui (siis "hyökättiin-kylläkin") !!!
Kuten kirjoitin, Saksallr ilmoitettiin yksiselitteisesti, että SUOMI EI ALOITA SOTAA.
Ja Suomi ei aloittanut sotaa. Sen aloitti Neuvostoliitto, jälleen ilman sodanjulistusta.
Välirauhan aikaista mielivaltaansa jatkaen se hyökkäsi 25.6.41 massiivisesti HALLITUKSENSA 24.6.41 TEKEMÄN HYÖKKÄYSPÄÄTÖKSEN mukaisesti.

Hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan Suomi puolustautui tehokkaasti ja ylivoimaisella taitavuudella, eikä jäänyt uhriksi raukkisvaltioiden (kuten Norja, Puola, Ranska) tapaan
Puolustautumisessa käytettiinn laillisia sodankäyntitapoja, joista hyökkääminen on yksi (muita sodankäyntitapoja ei muuten Stalinin johdolla opetettukaan).

Kuten selkeästi kirjoitin, puolustuksessa ensihyökkäyksen torjunut Suomi ryhmittyi hyökkäykseen (vasta) uusien suunnitelmien ja käskyjen valmistuttua.
Hyökkäys 1940 menetettyjen alueiden palauttaiseksi oli loistavan tehokas.
Se oli todellinen Kannaksen läpijuoksu: Toisaalla tuhottiin sitkeä linnoitettu puolustus, toisaalla punajoukot pötkivät paniikissa pakoon saartorenkaista, johon NL:n kelvoton ylijohto oli ne jättänyt.

Ryöstetyn alueen palautus Suomelle oli sopusoinnussa KAIKKIEN KANSAINVÄLISTEN LAKIEN JA SOPIMUSTEN kanssa, se oli suomalaisten ylivoimaisen enemmistön vakaumus ja se oli jopa liittoutuneiden (USA, Britannia) hyväksymä.

Hyökkäys Itä-Karjalaan oli hyökkäys tukialueille, joilta NL Talvisodassa yritti tuhota Suomen. Erityisen uhkan Suomelle toi Muurmannin radan alkuosa, jonka salli nopeat ja massiiviset neuvostojoukkojen keskitykset Laatokan pohjoispuolelle .

Ilman Neuvostoliiton aloittamaa sotaa ei Suomi tietenkään olisi sinne hyökännyt.
Turvalliset puolustusasemat, suoja ilmapommituksilta sekä Saksan pyyntö siitä riippuvaiselta maaltamme teki tämän hyökkäyksen väistämättömäksi.
NL:n aloittama sota ja Talvisodan aikaiset sotarikokset oikeuttivat tähän hyökkäyksen.

Näilläkin sivuilla lukemattomat kerrat vääriksi osoitetut väitteet nälkiintyneinä ja sairaina Puna-armeijan Itä-Karjalaan jättämien vanhusten ja lasten kohtalosta sekä lillukanvarsiasia
(hölmö päiväkäsky) sivuutetaan tässä yhteydessä.

Ja ensimmäinen uhri tälle mielivallalle oli SKDL. Fagerholmia ei lasketa, koska taipui myöhemmin nuolemaan Kekkosen peräaukkoa.

Kyllä niitä on historiankirjoissa, tosin aika harvassa kun on pikkasen häpeellinen asia.

Zdanovilla ei kuitenkaan ollut lupaa kunnolla sekaantua sisäisiin asioihin. Stalin ojenteli sitä Molotovin välityksellä homman mentyä liian syvälle. Tornin veripaskassa olleet lakanat siivottiin suomalaisten omilla toimilla, vaikka valvojien juopottelua ei tarvinnut maksaa. Zdanovilla ja von der Goltzilla oli tietty raja jota ei sasnut ylittää.

.....Kyse oli liittolaisesta, jota suuresti arvostettiin....

Pitihän se arvata, että palstalla on ainakin yksi joka lähtee puolustamaan Suomen alistamista Saksan vasalliksi. Meillä on senkin jälkeen ollut paljon arvostettuja liittolaisia mutta monestikohan niiden kenraaleita on istunut Eduskunnan edessä ministerien ja muiden joukossa, oikein etuerivissä. Juttusi on varmaan tämän palstan pohjanoteerauksia mutta sopii hyvin isänmaan myyjälle.

------" Ei neukku syksyn -44 jälkeen edes ehdottanut moista törkeyttä."
Ei tarvinnut ehdottaa. Siellä ne parvella kököttivät.----

Parvella voi istua kuka vaan mutta ei Suuressa salissa edessä, se on eri asia. En muuten usko neukun kenraaleja istuneen parvellakaan sotilaspuvussa, keksit taas koko jutun, onneton rääpäle kun olet.

-------"Toinen juttu on se kun Valdemar Ehrfurth oli kesällä -41 ja senkin jälkeen Päämajassa Mikkelissä. Ei istu kovin hyvin erillissotateoriaan. "
Valde oli yhteysupseeri. Sellaisia oli mm. Talvisodan aikana Ranskasta ja Englannista.----

Eivät puuttuneet sotatoimiin eivätkä ehdotelleet mitä pitäisi tehdä. Ehrfurthin rooli oli ihan eri, hän oli synkroimassa Suomen sotatoimia Saksan sotatoimiin.

"Pitihän se arvata, että palstalla on ainakin yksi joka lähtee puolustamaan Suomen alistamista Saksan vasalliksi. "

Siis missä?

V.d. Goltz oli kutsuvieras. Hän oli mm. vapauttanut Helsingin punikkien hirmuvallasta.

"Eivät puuttuneet sotatoimiin eivätkä ehdotelleet mitä pitäisi tehdä."

Ei sitä tehnyt v. d, Goltzkaan. Talvisodan yhteysupseerit nimenomaan ehdottelivat apujoukkojen tuloa ja niiden sotatoimia.

" Ehrfurthin rooli oli ihan eri, hän oli synkroimassa Suomen sotatoimia Saksan sotatoimiin."

Erfurth ehdotteli, Marski päätti.

Olet tavanomainen jälkistallari sotkemassa keskenään toisiinsa kuulumattomia asioita.