Meillä on 9,5 vuotias lapinkoira (narttu), jolla todettiin vakava maksasairaus (kasvain). Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että enää ei kannata koiraa kiusata, vaan tänään olisi sen viimeinen päivä.
Miten voi olla varma, että tekee oikein? Koiramme ei pariin viikkoon lääkityksestä huolimatta ole yhtään parantunut, huonontunut vain. Kyllä on kärsimystä katsella eläintä siinä kunnossa, eläintä, joka on aina ennen ollut todella pirteä ja leikkisä. Vielä syksyllä ajoi häntäänsä takaa, leikki vinkulelullaan ja jaksoi hyvin kymmenen kilometrin lenkin isännän mukana. Ja nyt tämä!
Minua nyt vaan vaivaa se, että teemmekö oikein, entä jos sittenkin olisi jokin keino?
Miten voi olla varma, että tekee oikein? Koiramme ei pariin viikkoon lääkityksestä huolimatta ole yhtään parantunut, huonontunut vain. Kyllä on kärsimystä katsella eläintä siinä kunnossa, eläintä, joka on aina ennen ollut todella pirteä ja leikkisä. Vielä syksyllä ajoi häntäänsä takaa, leikki vinkulelullaan ja jaksoi hyvin kymmenen kilometrin lenkin isännän mukana. Ja nyt tämä!
Minua nyt vaan vaivaa se, että teemmekö oikein, entä jos sittenkin olisi jokin keino?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Teet oikein kun päästät sen koirien taivaaseen. Sen elämä ei ole enää koiranelämää vaan kamppailua jatkuvien kipujen kanssa. Jokaisen koiran eteen tulee joskus päivä jolloin vaikea päätös on vain tehtävä. Jäljelle jää kimppu kauniita muistoja ja hetkiä jotka tulet aina muistamaan. Elämä jatkuu pikkuhiljaa..
Parempi päästää koira pois kärsimyksestä kuin antaa sen kärsiä tietäen että pystyisit vaikuttamaan päästämälle sen lepoon...
Tottakai oman koiran lopetus on vaikea
asia :( ,mutta ajattele koirasi parasta.
En ole poissa, vaan luoksesi saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento.
Olen kasteisen aamun pisara hento.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
huiskutan hännällä Hyvää yötä.
Voimia suruun :(
Koirat ovat arvokkaita eläimiä, ja ne ansaitsevat arvokkaan kuoleman. Meiltä ihmisiltä on se evätty. Meidät viedään laitoksiin ja pidämme vaippoja ja istumme pyörätuolissa ja meitä pidetään elossa lääkkeillä niin pitkään kuin mahdollista. Anna Koirallesi arvokas kuolema, turha pitää elossa ja antaa kärsiä.
Kiitos kaikille lohdutuksen sanoista! Eilen koiramme sitten kuoli. Lähtö oli kaunis tapahtuma kotona. Asumme eläinlääkärin kotimatkalla, ja hän tuli kotiin, mikä oli minusta upea teko.
Lähtö oli kivuton, ei vingahdustakaan, ja koko perhe silittelemässä.
Minua vaan itkettää koko ajan. Olen töissä, mutta onneksi en asiakaspalvelussa.
Näin pitäisi sairaan ihmisenkin täältä lähteä. Kun muistan omia isovanhempiani, joita makuutettiin syövän kourissa sairaalassa vaipoissa kovissa kivuissa, niin ei ole ihmiselämän arvoista.