Kiusaaminen

Joskus kavereiden puute on valitettavasti oma syy, eikä ihminen huomaa sitä itse, jos sitä ei hänelle kukaan ulkopuolinen kerro. Aina voi koettaa kysyä muilta, että mitä itsessä on vikana.

Kiusaaminen on tietysti aina väärin. Kerro vanhemmillesi tai jollekin muulle aikuiselle. Heiltä voi asiaan puuttumisen lisäksi saada neuvoja siihen, että miten sosiaalisten suhteiden hoitamisessa voi tulla mahdollisimman hyväksi.

Sun kiusaajiasi ei kiinnosta pätkääkään sun kiusaamisesi... Mutta jos he hyötyvät sun mollaamisesta siten että heidän asemansa koulussa parantuu... Niin kyllähän he sinua kiusaavat. Jos haluat välttyä tuollaisesta kiusaamisesta, niin muuta tapojasi.

Tiedän, kiusaaminen on perseestä... Mutta se loppuu lukio/amis ikäisenä. Silloin kiusaajia pidetään noloina. Mutta ne neuvot mitä voin antaa.

1. Jos haiset (Käy suihkussa)
2. Jos sun kuteet haisee (Pese ne joka päivä)
3. Jos olet ruma (Koita parantaa ulkonäköäsi, muuttamalla hiustyyliä... Yleensä lukio ikäisenä rumat ovat muuttuneet komeiksi/kauniiksi)
4. Jos olet ''outo'' eli anime nörtti, figuuri nörtti, gootti, helvetin palvoja, tai muuten vaan outo... Ja syleilet sitä outouttas... Niin sille kiusaamiselle en voi antaa neuvoja. Lapset on julmia ikävä kyllä.
Mutta se outous ei edistä sun parisuhde kumppanin löytämista sitten pätkääkään... Outo saa olla, mutta kyllä siitä ulkonäöstäkin kannattaa pitää huolta.
5. Jos sua kiusataan fyysisesti, niin haasta ne pellet oikeuteen... Sen jälkeen kukaan ei uskalla tehdä sulle mitään koskaan. Ja jos jatkaa, niin uudestaan oikeuteen jonka jälkeen he eivät käy enään samaa koulua kuin sinä.

Ystäviä ei saa oleskelemalla kotona tai olemalla omissa oloissaan koulussa. Painu ulos, juttele avoimesti ihmisille. koulussa juttele muille, eivät he sinulle tule juttelemaan. kohta huomaat kuinka sinulla on ystäviä.

Yhdyn kahteen edelliseen kommenttiin, mutta haluan huomauttaa että älä silti mene liikaa itseäsi muuttamaan. Esim. minä kypsyin vasta yhdeksännellä luokalla ja tajusin vasta sillon ulkonäköasioista jotain ym. No sitten kun ohensin hiukset ja vaihdoin kukkafarkut normaaleihin niin liian myöhäistähän se siinä kohtaa oli. Kun oli jo kiusattu niin tyylin muuttaminen ei oikeestaan enää auttanut. Se kyllä auttoi löytämään uusia ystäviä koulun ulkopuolelta. Ulkonäöstä, hajusta ym. huolehtiminen on hyvä juttu, mutta älä liikaa muuta itseäsi muita varten :)

Ja tosiaan se ei ole kiusaamista, ettei ole kavereita. Jos sinua ihan oikeasti sanallisesti kiusataan tai levitetään perättömiä juoruja tai käännetään selkä sulle jos yrität keskustella niin se on kiusaamista. Eli nyt kannattaa pohtia, että kuinka paljon se on kiusaamista, että olet yksin ja kuinka paljon siinä on vaan kyse siitä, että ehkä olet erilainen jossain asiassa ja siksi muille vaikeaa seuraa? Ehkä sä voisit suoraan kysyäkin joltain.

PS. Seuraavalla kerralla auttaisi lukemista kun käyttäisit edes vähän pisteitä ja pilkkuja. Itsellä lukihäiriö niin vaikea lukea tekstiä, jossa ei ole mitään välimerkkejä.

Terkuin: Nainen 24 vuotta

Kiusaaminen on niin helppoa ja maan tapa virallisissakin piireissä - näköjään.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005375520.html

Minua kiusattiin aikoinaan koulussa, ja näin vuosia jälkeenpäin olen katunut syvästi kahta asiaa:

1.) Kadun että en koskaan kertonut kiusaamisesta vanhemmilleni, enkä muille aikuisille esim. opettajille. Kiusaajat pelottelivat, että "rollikelloille" käy huonosti, ja minä pelkäsin aikuisille kertomisen vain pahentavan tilannetta. Todellisuudessa nämä kiusaajat uhkailivat vain, koska pelkäsivät jäävänsä kiinni, ja aikuisille kertominen olisi erittäin suurella todennäköisyydellä lopettanut kiusaamisen. Älä missään tapauksessa tee samaa virhettä mitä minä. Kerro kiusaamisesta vanhemmillesi, ja kaikille aikuisille esim. opettajille.

2.) Kadun että en puolustanut itseäni. Jos joku vaikka sanoi, että olen tyhmä, niin minä rupesin itkemään. Olin kiusaajille helppo kohde. Vuosia jälkeenpäin olen ymmärtänyt, miten minun olisi oikeasti pitänyt toimia. Minun olisi pitänyt puolustaa itseäni, eli kun joku tuli haukkumaan, minun olisi pitänyt haukkua kahta kauheammin takaisin, enkä olisi saanut alkaa itkeä. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ollut kiusaajien täydellinen "ignooraaminen", eli en olisi kiinnittänyt kiusaajiini mitään huomiota. Kun en olisi koskaan kiinnittänyt kiusaajiini mitään huomiota, enkä yhtään välittänyt mitä he sanovat, he olisivat todennäköisesti kyllästyneet. He olisivat kyllästyneet, kun olisivat huomanneet, että ei tota tyyppiä kannata kiusata, kun ei se välitä. Kiusaajien tarkoitus on aiheuttaa sulle pahaa mieltä, ja kun se ei onnistukaan, he kyllästyvät. Älä siis tee samaa virhettä, mitä minä, vaan puolusta itseäsi.

Mietit kirjoituksessasi, mikä sinussa on vikana? Vastaus on ei mikään. Loppupeleissä vika on aina kiusaajissa. Osalla heistä voi olla pahoja mielenterveydellisiä ongelmia, jotka he sitten kostavat muille. Ylensä kiusaaja on mielisairas henkilö, joka nauttii toisen kiduttamisesta. Sitten on niitä kiusaajia, jotka menevät mukaan kiusaamiseen, ettei heitä itseään kiusattaisi.

Kerrot ettei sinulla ole kavereita. Rohkeasti vain juttelemaan toisille, ja ole mahdollisimman itsevarma. Pikkuhiljaa huomaat, että kyllä niitä kavereita alkaa löytyä. Itsevarmuus ja itsensä puolustaminen, ja aikuisille kertominen siis äärimmäisen tärkeää! Minä tajusin tämän kaiken vasta aikuisena. Parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Aikuisena ei kukaan uskalla kiusata minua.

Itse en yhdy kolmeen edelliseen kommenttiin -sanoisin että mikä paska täällä haisee jos en olisi näin kohtelias. Ihmiset tykkää puhua eniten aiheista mistä ei ole mitään järkevää käsitystä tai kokemusta josta olisi jotain OPPINUT....

Et kerro ikää, koulutasoa tms tai mistä kiusataan yms. Mutta silti, kiusaaminen on aina ja yksiselitteisesti väärin. Se ei tietenkään sua lohduta, kiusaamisesi pitää loppua.

Miksi kommentoin? Olen ollut kiusattu, olen vielä enemmän pelännyt kiusatuksi tulemista ja näh nyt sitä vierestä todella paljon ja kauan, paska ja iso koulu ilman kunnon aikuisia.

Niin. Monta rintamaa. Muista että vika ei ole sinussa. Ei suihkussa käynneistä-kuten joku älykääpiö jo mölisi ja toinen perässä tuki näkemystä- tuollaiset lampaat tukevat kiusaajien valtaa. Heidänlaisensa ihmiset aikuisina edesauttavat työpaikkakiusaajia ja rikoksentekijöitä. Uhrien eli kaikkien muiden miljardien ihmisten pitäisi mennä piiloon ja maastoutua.

Fuck That! Mutta monta rintamaa, sinä olet joukkojesi sotapäällikkö! Tämä lista ei ole mikään järjestys = tärkeys mutta se mikä kokonaisuutena tukee sinua ja oikeuttasi vapaaseen elämään.
1. Kerro opettajille ja vanhemmille, joka kerta, aina ja joka kerta'
2. Mene koulun ulkopuolella uusiin harrastuksiin, et usko miten se antaa uskoa itseesi, voimaa ja parhaassa tapauksessa uusia kavereita
3.Aloita itsepuollustus/kamppailu-urheiluharrastus. Vaikutuksia ei voi edes selittää tässä, uusia kavereita, itseluottamusta, parissa kuukaudessa jo kävelet eri tavalla(kiusaajat tajuavat näitä signaaleja vaikka normipöllöihmiset ovatkin täysin sokeita.....) ja löydät jopa vertaistukea jos kerrot kokemuksiasi; moni kamppailija on lähtenyt samasta liikkelle pojat/tytöt/miehet/naiset. Lisäksi tulee tekniikka jolla muutamassa kuukaudessa saat taidot joilla kiusaajat taittuvat.

4. Ala suunnitella elämää. En tiedäd mikä koulutaso sinulla on, mutta anyway....maailma ja elämä on liian laaja millekään koulutason kiusaajalle määrittelemään whats up. Kusaajat päätyvät yleentä 5km päähän yläasteestaan ja maksimissaan "bileet" lähipubissa seuraavat 40 vuotta ovat elämän irroittelua. Itse lähdin ja menin, Afrikka, Australia, Karibian Saaret ja monta muuta paikkaa, välillä asuen, välillä lomaa, välillä Suomessa ja välillä töitä, opiskelua. Ja kamppailu-urheilua ;) Nyt naurattas entiset kiusaajat -nauratti jo toki lukiossa kun aloin reenata ja kohtasin kaupungilla. Mikään ei sua estä, mikään ei sua määrittele. Muu kuin sinä. Ei tarvi matkustaa tai tehdä, joku muu voi olla se oma mutta tee se mitä teet itsellesi!

5. Fuck Them!

Rupeet vetää röökii ja tarjoot muille nii kiusaaminen loppuu. 🚬