Sadan vuoden talo ohjelma

Onnistuisikohan ihan vaan nykymääräyksillä oikein ja huolella tehtynä tai jos haluat liioitella niin perustamalla pilareiden/paalujen nokkaan tuulettuvalla onteloalapohjalla?

Maakosteus ei lisäänny vuosien mittaan. Jos talo on tarpeeksi maanpinnan yläpuolella ja maakosteuden nousu on estetty niin tilanne pysyy samana. Vaikkapa Tallinnan vanhimmat talot on keskiajalta ovat edelleen käytössä.

Kapillaarikatkona näytti olevan sepeliä.

Mitä sitten tulee kirvesmiehen käytökseen, niin kyseessä on viihdeohjelma. Oikeassa elämässä pääsuunnittelijalle urputtava, oman pään mukaan suunnitelmia muuttava ja virheitä tekevä kirvesmies käy kassan kautta. Viihdeohjelmassa voi viihdetaitelija esiintyä alan miehenä ja laukoa varmasti vääriä väitteitä sarjatulena, koska niillä on viihdearvoa.

Ei olisi minun työmaallani. Mielipiteen saa ja pitää kertoa, mutta päätöksessä pitää pysyä, eikä suunnitelmia ryhdytä "parantelemaan" ilman päätöstä. Ja se olen minä, joka päätän, koska kannan myös vastuun.

yli500vuotta kirjoitti:

Maakosteus ei lisäänny vuosien mittaan. Jos talo on tarpeeksi maanpinnan yläpuolella ja maakosteuden nousu on estetty niin tilanne pysyy samana. Vaikkapa Tallinnan vanhimmat talot on keskiajalta ovat edelleen käytössä.

Lue lisää

Maakosteus ei lisäänny, mutta rakenteet elävät ja yksikään tiivis liitos ei ole enää tiivis sadan vuoden päästä. Sen takia ehdottomaan tiiviyteen perustuvat talot eivät kestä sataa vuotta.

Jos jollekin on epäselvää, niin maavaraisen laatan alla orgaanisen maan kosteus on 100 % ja siellä on myös yhtä varmasti mikrobielämää, koska niin se luonto toimii. Maanvarainen perustustapa perustuu siihen, ettei kosteus pääse kapillaarisesti nousemaan rakenteeseen. Ok, tuon pystytään estämään, mutta tuo on vain yksi veden olomuodoista. Laatan alapuolisen huokosilman kosteus on myös käytännössä 100 %, jolloin voidaan olettaa, että betonin alapinta on aina jonkin verran kostea ja kosteus pääsee haihtumaan ainoastaan ylöspäin. Eli edes kapillaarikatko ei estä täysin kosteuden siirtymistä laattaan, vaikka näin luullaan. Nyt kun laatan päälle vedetään solumuovi laminaatin alle, tai vesieristetään kylppäri, ollaankin tilanteessa, jossa betoni on märkää, eikä kosteus pääse poistumaan mihinkään. Jokainen varmaan tietää, mitä tuossa tapauksessa käy. No ehkä ei niin voida olettaa, kun kyseessä on S24. Muodostuu riittävän hyvät olosuhteet mikrobien kasvulle.

Kun koneellinen poistoilmanvaihto saa aikaan sisälle alipaineen, korvausilmaa tulee jokaisesta pienestäkin reijästä, mitä ulkovaipassa on. Eli kyllä sieltä lattiarakenteestakin ilmaa tulee, mitä vanhempi rakennus, sitä enemmän.

Maanvaraisia lattioita on alettu käyttää runsaasti 60-luvulta lähtien. Samoihin aikoihin siirryttiin diffuusioavoimista eristeistä kosteutta sietämättömiin villoihin ja alettiin tehdä tiiviitä taloja koneellisella poistolla. Jostain syystä myös sisäilmaongelmia tuon ajan jälkeisissä omakotitaloissa on kaikista eniten ja ne ovat vakavimpia. Nykyrakennustapa on toki ratkaissut joitakin ongelmia, mutta ei näillä menetelmillä satavuotiaita taloja rakenneta.

Taloni alla on hiekkaa ilman minkäänlaista kapilaarikatkoa. Piikkasin kerran pohjalaattaan reiän, kun täytyi tehdä uusi liitos viemäriin, mikä siis meni laatan alla. Hiekka laatan alla oli aivan ruuti kuivaa, että tiedä sitten tuosta 100% kosteudesta kuten väitit.

60-luvulla alettiin myös tuomaan juokseva vesi sisälle rakennukseen, kun aiemmin oli vesi tuotu sisälle ämpärillä tai sauna suihkuineen oli piharakennuksessa.

Erilaiset vesivuodot on aiheuttanut paljon enemmän ongelmia sisäilmaan kuin eristeet, koneellinen ilmanvaihto tai vaikka höyrynsulkumuovi.

Ei tarvitse olla ammattilainen huomatakseen virheitä, kun ohjelman mainosteksti lukee seuraavasti: "Ja kun talon rakennuttaja ei ymmärrä rakentamisesta juuri mitään ja ammattilaiset rupeavat kinaamaan keskenään, on hanke jo lähes mahdoton."


Tosin konfliktit ovat tahallisia ja kuuluvat ohjelman juoneen. Konflikteilla luodaan jännitystä, jonka toivotaan koukuttavan katsojia. Töpeksintä on sekin osa käsikirjoitusta.

Ne sopuisat rakennushankkeet, jotka kulkevat aikataulussa kuin junat, eivät ole tavallista katsojaa kiinnostavia. Suuri osa raudottajista, kirvesmiehistä yms, joita asia voisi kiinnostaa, eivät ymmärrä suomea.

Diletantteja varten tarvitaan draamaa.

Missähän päin Helsingissä on vanhakaupunki? Tallinnan vanhassa kaupungissa on paljon kellariravintoloita ja baareja jotka ovat kokonaan maan pinnan alapuolella. Siis sotaja vuosia vanhoissa taloissa.

Kunnanvaltuusto ei käsittele eikä hyväksy mitään rakennussuunnitelmia. Se päättää mitä rakennetaan. Muut tarkastavat ja hyväksyvät suunnitelmat.