Onpa tullut viime aikoina tarvittua erinäisiä logiikkapiirien datasivuja ja huomasin erään mielenkiintoisen asian: Vanhoissa ECA-taulukoissa olevat datasheetit ovat kertaluokkaa paremmin ymmärrettäviä kuin monen firman pdf-sivut. Esimerkki koskee 74ls161:tä, jossa 4bit binäärilaskuri. Tämä on kuvattu ECA:ssa RS-kiikun tavoin, jossa load-toiminto(set) ja reset. Lisäksi on pari piirin enable-tuloa(FE). Ylivuotoa kuvaa Û ja kello on T. Sen sijaan esim. motorolan versiossa em. piiristä on mitä kummallisimpia termejä, jotka viittaavat mielestäni jossakin määrin kuviteltuun yläpuolen logiikkaan(CP=clk pulse, PE=programming enable, ylivuoto TC=terminal count ja enable tulot CEP ja CET). Piirin käyttö on kuvattu ennestään tuntemattomilla termeillä ja on siitä syystä aavistuksen epäselkeä.
Eipä muuten, mutta perusversio em. piiristä pystyy jo 35MHz laskentaan ja jakaa siis signaalin 16:lla. Pystyy jo käsittelemään tuon reilun 2MHz laskennan 12MHz avr:llä ja saa silti tarkan tuloksen. Load:lla pystyy myös kikkailemaan eli voi asettaa jakajan aika kivuttomasti. F-versio taisi pystyä peräti yli 100MHz:iin, jos muistan oikein!
Eipä muuten, mutta perusversio em. piiristä pystyy jo 35MHz laskentaan ja jakaa siis signaalin 16:lla. Pystyy jo käsittelemään tuon reilun 2MHz laskennan 12MHz avr:llä ja saa silti tarkan tuloksen. Load:lla pystyy myös kikkailemaan eli voi asettaa jakajan aika kivuttomasti. F-versio taisi pystyä peräti yli 100MHz:iin, jos muistan oikein!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Matalamman jännitteen piirejä kannattaisi käyttää...
???
Matalajännitteiset datasivut ovat selkeämpiä?
Aikoinaan logiikkapiirejä käyttäneenä ihmettelin, miksi skooppi
tahdistuu pulssien välillä olevaan kohtaan. Joidenkin valmistajien piireissä
on logiikkaan kuulumattomia pulsseja. Hyvin lyhytkestoinen ja normaalikorkuinen
pulssi saattaa esiintyä piirin sisäisen muutoksen kohdalla.