Kitti ja kroppi?

Toki, luvaajan ei tarvitse tietää, että se on kroppi. Lähinnä se näkyy siinä, että objektiivien kuvakulma on kapeampi. Kun kinofilmillä tai täyskennolla normaali on 45-55 mm, on Canonin kropilla se 28-35 mm.

Siis kroppi näennäisesti kertoo polttovälin kroppikeroimella, joka mm Nikonilla on 1,5 ja Canonilla 1,6. Todellisuudessa tietenkään polttoväli ei mihinkään muutu vaan kyse on rajaamisesta. Tämä on syytä ottaa huomioon objektiiveja valittaessa. Esimerkiksi 50 mm ei enää ole normaali vaan pikkutele, jota voi käyttää muotokuviin. Normaalit objektiivit käyvät Korppiin, esimerkiksi Canonilla kaikki EF-objektiivit, joista ensimmäiset tuli jo 1980-luvun lopulla. Nikonilla periaatteessa yhteensopivuus menee vielä kauemmas, mutta esimerkiksi automaattitarkennuksen toimivuudessa voi tulla joillain ongelmia. Kropalle on tehty myös omia objektiiveja (Canonilla EF-S, Nikonilla DX). Näiden polttoväleissä on jo otatti huomioon kroppikeroin. Esimerkiksi tyypillinen kitti on 18-55 mm, joka vastaa noin 28-85 mm objektiivia täyskennoisessa. Kroppiobjektiivit eivät toimi (Canon) tai toimivat huonosti (Nikon) täyskennoisissa.

Koska kroppikenno on pienempi saa se vähemmän valoa, joten kuvanlaatu kärsii. Käytännössä tämä näkyy sillä, että se kestää vähemmän herkkyyden nostoa. Myös objektiivin virheet tulevat selkeämmin esim, kun kuvaa joutuu suurentamaan enemmän. Toisaalta, jos kuvaa joutuu muutenkin kroppaamaan, niin kroppikenno voi olla parempi suuremman pikselitiheyden takia. Kroppikenno muistuttaakin toiminnaltaan telejatketta.

Ja tuonko vuoksiko kilttejä mollataan ?

Missä menee se ISO raja, missä silminnähden voi sanoa kuvan otetun kitillä?

Kuinka pimeessä kivillä voi vielä kuvata niin että esim. 17" tietokonenäytöltä ei eroa huomaa täyskennoseen verrattuna?

Puhutaankohan me sellaisista tilanteista, joihin suurinosa kuvaajista ei joudu eläissään?

Kittiäkanssa kirjoitti:

Ja tuonko vuoksiko kilttejä mollataan ?

Missä menee se ISO raja, missä silminnähden voi sanoa kuvan otetun kitillä?

Kuinka pimeessä kivillä voi vielä kuvata niin että esim. 17" tietokonenäytöltä ei eroa huomaa täyskennoseen verrattuna?

Puhutaankohan me sellaisista tilanteista, joihin suurinosa kuvaajista ei joudu eläissään?

Lue lisää

Kittejä mollataan pitkälti syyttä. Ei ne toki mitään huippuobjektiiveja ole, mutta kyllä niillä toimeen tulee, etenkin, jos on kuvanvakaaja. Pikselinkyttääjä toki huomaa eron onko kuva otettu kropilla (ei kitillä) vaikka mistä. Kroppi kestää ISO-arvoja varsin mukavasti 1600:n asti. FF:llä vastaava on ISO 4000. Toki senkin jälkeen saa ihan tyydyttävää jälkeä.

Normaalissa katuvalaistuksessa otetusta kuvasta ei monitorilla juuri eroa huomaa.

yes, tämän halusin kuulla...

tänx okaro jälleen...

okaro kirjoitti:

Kittejä mollataan pitkälti syyttä. Ei ne toki mitään huippuobjektiiveja ole, mutta kyllä niillä toimeen tulee, etenkin, jos on kuvanvakaaja. Pikselinkyttääjä toki huomaa eron onko kuva otettu kropilla (ei kitillä) vaikka mistä. Kroppi kestää ISO-arvoja varsin mukavasti 1600:n asti. FF:llä vastaava on ISO 4000. Toki senkin jälkeen saa ihan tyydyttävää jälkeä.

Normaalissa katuvalaistuksessa otetusta kuvasta ei monitorilla juuri eroa huomaa.

Lue lisää

Sanoisin, että ainakin pääosa kittizoomeista on niin huonoja, ettei niihin kannata tuhlata rahojaan. Olympus, Fuji ja Nikon paketoivat myös käyttökelpoisia halvemman pään primeja, jolloin tuollainen "kitti" on ihan ok.

Keskikoko on isompi kuin täyskenno. Joo, nää termit ovat hämääviä. Keskikoko on täysin eri maailmansa eri valmistajineen ja aivan eri hintaluokkineen. Täyskenno on sama kuin 35 mm eli kinofilmihän on 35 mm elokuvafilmiä, jota ajetaan vaakasuuntaan ja yhtä kuvaa kohde käytetään kaksi mykkäfilmin ruutua. APS-C on sama kuin kroppi. Nimi tulee vuonna 1996 käyttöön otetusta APS-filmistä, jonka ruutu oli pienempi kuin kinofilmin. (filmin APS-C oli 25,1 mm leveä digillä APS-C kennot ovat 22,3-23,5 mm leveitä. Kinoruutuhan on 36 mm).

Pokkareissa kenno tosiaan on pienempi. Kun APS-C on lävistäjältään n. 27-28 mm, on pokkareissa yleensä 7,7 mm ja paremmissa 16 mm (ns. tuuman kenno). Kännyköissä kennot ovat n. 4-7 mm lävistäjältä.

APS-C hakkaa kirkkaasti filmin.

https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kkMpG36MRp1AxdTwdiA

Siinä on kuva samasta kohdasta Ektachrome 200:lla ja digillä. Pokkarikin voittaa filmin.

okaro kirjoitti:

Keskikoko on isompi kuin täyskenno. Joo, nää termit ovat hämääviä. Keskikoko on täysin eri maailmansa eri valmistajineen ja aivan eri hintaluokkineen. Täyskenno on sama kuin 35 mm eli kinofilmihän on 35 mm elokuvafilmiä, jota ajetaan vaakasuuntaan ja yhtä kuvaa kohde käytetään kaksi mykkäfilmin ruutua. APS-C on sama kuin kroppi. Nimi tulee vuonna 1996 käyttöön otetusta APS-filmistä, jonka ruutu oli pienempi kuin kinofilmin. (filmin APS-C oli 25,1 mm leveä digillä APS-C kennot ovat 22,3-23,5 mm leveitä. Kinoruutuhan on 36 mm).

Pokkareissa kenno tosiaan on pienempi. Kun APS-C on lävistäjältään n. 27-28 mm, on pokkareissa yleensä 7,7 mm ja paremmissa 16 mm (ns. tuuman kenno). Kännyköissä kennot ovat n. 4-7 mm lävistäjältä.

APS-C hakkaa kirkkaasti filmin.

https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kkMpG36MRp1AxdTwdiA

Siinä on kuva samasta kohdasta Ektachrome 200:lla ja digillä. Pokkarikin voittaa filmin.

Lue lisää

Juu , Okaro. Kyllä se keskikoon kinoa isompi koko oli minulla ihan tiedossa. Olen tuollaisen keskikoon ex. omistajakin filmiajoilta.
Yritin vain tuoda esille sitä että tuota ”täyskennoa” isompiakin on ja se ei ole mikään ”täysi”. Suurempiakin on. Eli tiivestettynä, tuo ”täyskenno” nimitys vain vähän tökkii. Myös kuvitelma että vain sillä voi saada hyviä kuvia.
Omistan myös kinokennoisen ja uudenlaadukkaan ”croppikennoisen” digijärkkärin ja täytyy kyllä rehellisesti sanoa etten näe mitään eroa kuvien teknisessä laadussa. Toki voin jossain yökuvauksessa käyttää suurempia isoja kinolla, mutta ovat nuo croppienkin kennot kehittyneet. Riippuu rungon iästä aika paljon. Uudemmalla cropilla pääsee samaan kuin muutaman vuoden takaisella kinolla. Puolensa kullakin.