Pystyykö näkökykyä parantamaan

Jos joku saavuttaa näillä keinoin plasebo-vaikutuksen, niin mikäs sen onnellisempaa. :) Minä kyllä hieron silmiäni usein aamuisin, mutta taittovirheeni on ja pysyy. Eri asia on sitten silmien asentovirheiden ja esim. akkommodaatiojouston kuntouttamiseen tarkoitetut ortoptiset harjoitteet - mutta varsinaista taittovirhettä ei millään poppaskonsteilla paranneta.

oculus kirjoitti:

Jos joku saavuttaa näillä keinoin plasebo-vaikutuksen, niin mikäs sen onnellisempaa. :) Minä kyllä hieron silmiäni usein aamuisin, mutta taittovirheeni on ja pysyy. Eri asia on sitten silmien asentovirheiden ja esim. akkommodaatiojouston kuntouttamiseen tarkoitetut ortoptiset harjoitteet - mutta varsinaista taittovirhettä ei millään poppaskonsteilla paranneta.

Lue lisää

Aina löytyy näitä idiootteja.
Jos se ei toimi sinulla niin ok.
Se saattaa toimia 100 muulla.

Jos olet koskaan kuullu että joku tykkää tyttärestä ja joku äidistä jne...


KAIKKI asiat on yksilöllisiä.
Ei kannata antaa noiden paukapäiden masentaa ja
latistaa.
Annetaan niiden olla kaivamassa nenää sohvalla.

Mutta kannattaa kokeilla kaikkia keinoja ennen lääkkeitä tai leikkauksia.

opaskoira kirjoitti:

Aina löytyy näitä idiootteja.
Jos se ei toimi sinulla niin ok.
Se saattaa toimia 100 muulla.

Jos olet koskaan kuullu että joku tykkää tyttärestä ja joku äidistä jne...


KAIKKI asiat on yksilöllisiä.
Ei kannata antaa noiden paukapäiden masentaa ja
latistaa.
Annetaan niiden olla kaivamassa nenää sohvalla.

Mutta kannattaa kokeilla kaikkia keinoja ennen lääkkeitä tai leikkauksia.

Lue lisää

päivittäin kun roikkuu alaspäin puolapuista puolituntia kerrallaan silmiin virtaa enemmän verta ja näkö paranee.

pertti lasse bolliainen kirjoitti:

päivittäin kun roikkuu alaspäin puolapuista puolituntia kerrallaan silmiin virtaa enemmän verta ja näkö paranee.

puoli tuntia???!! tuota tuskin voi suositella kaikille...useimmille ihmisille parikin minsaa on jo liikaa!

Silmälääkärit eivät myy silmälaseja. Optikot myyvät, mutta he ovat myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joita koskee tiukka eettinen säännöstö. Ketään ei _pakoteta_ ostamaan silmälaseja, eikä myynnin edistämiseksi tehdä kenellekään virheellistä refraktiota. Eivät apteekitkaan myy reseptilääkkeitä, jollei niitä varten ole reseptiä ja todellista tarvetta; eikä potilas sairaanakaan ole mitenkään velvoitettu ostamaan ja syömään lääkkeitä.

En nyt oikein päässyt perille kirjoituksestasi, miten silmälasien keksimisestä löytyvän tiedon vähäisyys liittyy asiaan. Voin kuitenkin kertoa, että tietoa on varsin vähän siksi, että se on kiistanalaista - historian kuluessa useampi henkilö on "ilmoittautunut" silmälasien keksijäksi. Tässä artikkeli aiheesta: http://www.tsv.fi/ttapaht/997/lehti.htm

Sitä vastoin silmän anatomiasta, taittovirheistä ja silmäsairauksista tiedetään paljon. Silti silmiin, aivan kuten muuhunkin ihmiskehon toimintaan, liittyy yhä paljon "vanhan kansan uskomuksia", joille ei löydy lääketieteellisiä perusteita. Taittovirhe ei kuitenkaan ole mikään sairaus, jota voisi ennaltaehkäistä tai parantaa. Jos ajatellaan vaikka silmän pituuskasvusta johtuvaa likinäköä, niin väitätkö, että sitä voisi ehkäistä? Muutokset taittovirheissä - huonompaan tai parempaan suuntaan - ovat normaalia näön kehittymistä (esim. mykiön rakenne muuttu _väistämättä_ vanhemmiten). Eihän ihmiskeho ole muiltakaan osin stabiili.

Hyvästä ravinnosta ja terveistä elämäntavoista ei ole kenellekään haittaa, mutta taittovirhettä ne eivät paranna. On toki olemassa yleissairauksia, esim. diabetes, jotka vaikuttavat näköön, ja silloin on näkökyvynkin kannalta tärkeää kyseisen sairauden kokonaisvaltainen hoito. Tiesitkö, että silmän voimakkaimmin taittavat osat ovat verisuonettomia? Verenkierrolla on siis taittovirheen kanssa hyvin vähän tekemistä. Verkkokalvo, näköhermo ja näköaivokuori tarvitsevat verta, mutta vaikka näillä alueilla verenkierto paranisikin, niin varsinaista taittovirhettä se ei paranna.

"Pupillien sulkijalihas" ei joudu töihin, kun tarkennetaan katse kaukaa lähelle. Toiminnasta vastaa mykiö, joka akkommodoi mykiötä säätelevien, rengasmaiseen lihakseen kiinnittyneiden ripustinsäikeiden avulla. Runsas lähityö voi aiheuttaa krampin, ns. akkommodaatiospasmin, jolloin kaukonäkö tuntuu huonontuneen. Tämä ei ole todellista likinäköisyyttä, vaan puhutaan ns. valelikinäöstä. Valelikinäköä voidaan "laukaista" erilaisin silmälasiratkaisuin. Silmiä voi tosiaankin lepuuttaa katsomalla kaukaisuuteen lähityön lomassa, mutta mitään silmien normaalitoimintaa tehokkaampaa "silmäjumppaa" näkökyvyn parantamiseksi ei ole. Poikkeuksena ylempänä mainitsemani ortoptiset harjoitteet, joilla puututaan silmän toiminnallisuteen, ei taittovirheeseen.

Yleensä silmälääkärit eivät myy laseja. Itse olen satoja lasireseptejä kirjoitellut, mutta yksiäkään laseja ei ole tullut myytyä. Ja koko ikäni olen kuukausipalkalla ollut töissä eli minulle ei ole mitään väliä sillä, ottavatko ihmiset laseja vai eivät. Sen verran laiska kyllä olen, että jos potilas ei halua uusia laseja niin en sitten sitä lasimääräystäkään kirjoita.

Silmälasien historiasta ei ehkä löydy netistä paljoa, koska ne on keksitty jo vähän ennen internetin kehittämistä... Kuten kaikki tietävät, "kehitti" USA:n varapresidentti Al Gore internetin (tai ainakin väitti kerran niin, todellisuudessa netti keksittiin jo vähän ennemmin).

On täyttä puppua, että silmät eivät saisi liikuntaa kirjaa lukiessa. Siinähän ne heiluvat vasemmalta oikealle rivejä lukiessa. Sädekehän lihaskin saa kunnon jännitystä kun tarkentaa näköä lähietäisyydelle. Tosiasia on, että tästä voi seurata akkommodaatiospasmi, yleensä kylläkin alikorjatuille kaukonäköisille (eli eivät käytä (sopivia) laseja).

Kirjojen lukeminen tai tietokoneen tuijottelu eivät heikennä näköä (muuten minäkin olisin jo sokea tai en näkisi nenänpäätäni pitemmälle!!!), mutta voivat toki väsyttää pitemmän päälle, etenkin kaukonäköisiä tai ikänäön vaivaamia, joilla on puutteellinen lasikorjaus.

Muut mainitsemasi asiat oculuksen vastaus kattaa kiitettävästi.