Kohta tätäkään

työttömyysturva keskustelupalsta pitäisi lopettaa kokonaan työttömät inisevät, valittavat jonnin joutavaa. vuoden 2016 veropäätökset valmistuneet ja mitenkä paljon verorahoja käytetään taitaa kulua työttömyysturvaa, asumistukee toimeentulotukimenot kasvavat koko ajan eli nämä rupusakit joudutaan elättämään ilmaiseksi on suurin valtion menoerä

Mitä siitäkää välittäs mitä joku muu sanoo kun ei mistään tule sitten ainakaan yhtään mitään. Joka paikassa se on samanlaista vaikka joku toista väittäis.

Savolaismiehet olivat Bangkokissa lomalla ja olivat ensimmäisenä päivänä oppaan juttusilla. Opas kertoi, että paikalliset ovat sairasta porukkaa: puolella on aids ja puolella tuberkuloosi.

Toinen savolaismies ei tätä kuullut ja kyseli sitten kaveriltaan että mittee se opas sano.

Toinen vastasi: Naijaan niitä jotka yskii....

Suomessa on itsenäisyyden alkamisen jälkeen ollut monia ja pitkiä kausia, jolloin työttömyys on ollut suoranainen vitsaus. Oikeastaa vain muutama vuosikymmenenä työttömyys ei ole Suomea riivannut. Poikkeuksellisen vähäisen työttömyyden kausi koettiin 1918, kun työttömät teloitettiin.
Seuraavat lähes olemattoman työttömyyden jaksot koettiin sotavuosina 1939-1944 . Näitä seurasi jälleenrakentamisen aika ja sotakorvausten maksaminen, mikä oli huomattava ponnistus. Tuskin kukaan oli työttömänä 1950-luvun puoliväliin asti.

Näiden kausien jälkeen kauppa niin itään kuin länteenkin työllisti suomalaisia vaihtelevasti suhdanteiden mukaan 1980-luvun lopulle, jolloin idänkaupan romahdus johti massatyöttömyyteen. Aikoinaan, kun Kekkonen oli valtiolaivamme kapteenina, nousi työttömyyslukema kerran yli sadan tuhannen työttömän. Tällöin Kekkonen erotti hallituksen ja perustettiin hätätilahallitus. Tällöin hallitus kykeni tekemään päätöksiä eduskunnan ohi.

Idänkaupan romahduksen seurauksena oli Suomessa vuoden 1990 tienovilla työttömiä 500 000 työikäistä ja -kykyistä ihmistä. Tämän jälkeen työttömyyslukemat ovat pyörineet jatkuvasti jossain 200 000 tienovilla. Erilaisilla kurssituksilla on tätä lukemaa manipuloitu pienemmäksi kuin se todellisuudessa on.

Ammattiyhdistysliike kasvoi ja voimistui idänkaupan kultavuosina. Koko ay-kulttuuri itseasiassa perustui juuri toimivaan idänkauppaan. Kun mitä tahansa neukkulaatua pystyttiin myymään itään, saatettiin työläisille vaatia kaikenlaisia vapauksia ja lisäetuuksia. Länteen myyvien teollisuusalojen oli näihin ehtoihin mukauduttava, koska tarvittiin konsensusta. Oli toimittava yhdessä.

Nykyään toimitaan globaaleilla markkinoilla, joilla suuri ja mahtava ei tarjoa helppoa rahaa huonoista tuotteista. Tästä syystä teollisuuden pitää olla optimaaliseksi trimmattua, mistä johtuu ettei suurelle osalle entisestä teollisuustyövoimasta ollut enää kysyntää. Työttömyyteen on vaikuttanut myös tuotannon ulkoistaminen ja julkisen sektorin pienentäminen.

Ainoa entiteetti, joka ei ole idänkaupan kultavuosista muuttunut, on ay-liike.