Sairastuminen

Niin sairastuminen on oma valinta niin kauan kuin itse sairastuu.

Höpsöt. Tietenkään sairastuminen ei ole oma valinta. Sehän on itsestään selvää.

Kompa aloituksessa on, että mielisairaudet/psyykkiset sairaudet/psykiatriset sairaudet, ihan mitä nimitystä kukin tykkää käyttää, ovat kielikuvallisia sairauksia eli eivät oikeita sairauksia lainkaan. Esimerkiksi paha mieli/surullisuus/masentuneisuus, iha mitä nimitystä kukin tykkää käyttää, on ihmisreaktio elämäntapahtumiin.

Kiisteltäväksi jää ainoastaan missä määrin kukin yksilö voi hillitä tai vaikuttaa omaan reagoimiseensa elämässään ja sitä kautta paljonko ahdistuminen, masentuminen, iloistuminen jne. ovat omaa valintaa ja miltä osin eivät. Jokaisen reagoiminenhan perustuu elämänarvoihin ja siihen miten elämäntapahtumat ja -tilanteet kokee. Siten omaa asennoitumisstaan milloin mihinkin asiaan voi yrittää muuttaa.

Psykoosi ei ensinkään ole yleisesti minkään spesifin sairauden oire, sen biologisia syntymekanismeja ei ihan aidosti tiedetä eikä sille ihan aidosti ole olemassa toimivaa lääkitystä. Psykiatria on korni lääketieteen haara. Vain psykiatriassa voidaan tehdä hypoteeseja siitä, että skitsofrenia-niminen mielikuvitussairaus on neurodegeneratiivinen häiriö, koska MRI-kuvissa lääkityillä skitsofreenikoilla havaitaan eteneviä aivomuutoksia, jotka eläinkokeiden mukaan johtuvat hoidosta eli lääkityksestä. Sitten tätä "toimivaa" kognitiivista kapasiteetia ja aivoja vauroittavaa lääkettä pakkosyötetään ihmisille, jotka usein vielä kärsivät täysin erilaisista oireista ja täysin eri syistä perustellen sitä sillä, että ne hidastavat tälle mystiselle aivosairaudelle nimeltä skitsofrenia tyypillisten aivomuutosten etenemistä. Vuosikymmenien "toimivaa" lääkitystä suositellaan kätyettäväksi tutkimsuten pohjalta, jotka kestävät pari kuukautta ja vertailevat lääkeriippuvaisia kroonikkoskitsofreenikkoja toisiinsa. Tutkimusastelma on seuraava: A-ryhmän lääkeriippuvaiset koehenkilöt pidetään samalla lääkityksellä kuin ennenkin, mutta B-ryhmän lääkeriippuvaiset yksilöt vieroitetaan vaarallisen nopeasti lääkkeistä. Ja sitten mitatan tuloksia.. Tutkijat hämmästyvät varmaan aina suuresti huomatessaan, että lääkeriippuvaisista ne ,jotka kärsivät lääkkeiden vieroitusoireista, kärsivät enemmän henkisestä epävakaudesta kuin lääkkeellä pysyvät. Lääkitys ei hoida mitään sairautta, se vain vaimentaa tiettyjä yhteyksiä aivoissa jotka välittävät mm. ahdistukseen ja pelkoreaktioihin liittyviä singaaleja. Se myös vaimentaa tiettyjä yhteyksiä hermojärjestelmässä, joka mahdollistaa normaalit kongitiiviset toiminnot ja häiritsee muun muassa normaalia aivojen tahdonalaisten liikkeiden säätelyä. Kun sitä syö vuosikymmeniä, niin saat suurella varmuudella erilaisia fyysisiä sairauksia ja mahdollisesti aivovaurion, joka ei palaudu vaikka lopettaisit lääkkeiden syönnin. Psykiatrisessa hoidossa suurin ongelma on se, että siellä tykätään hoitaa sairauksia, joita ei ole olemassa. Ei ole olemassa mitään dopamiiniylituotannon ongelmaan liittyvää biologista sairautta nimeltä skitsofrenia. Jos psykiatrisia potilaita suojaisi kuluttajansuojalaki, niin he voisivat haastaa lääkeyhtiöt ja psykiatrit ja itse asiassa koko alan oikeuteen harhaanjohtavata markkinoinnista ja asiakkaan harhaanjohtamisesta. Väite että potilaiden aivoissa on jokin biologisen tason häiriö, on härskiä potilaiden harhaanjohtamista ja aivopesua lääketieteellisen auktoriteetin turvin. Ihmisellä ei ole valtaa valita sitä, miten reagoi elämänkriiseihin ja miten yhteiskunnassa ne tulkitaan. Jos väliaikainen elämänkriisi tulkitaan suorastaan krooniseksi aivosairaudeksi, niin tämäkään ei ole valinta, vaan se on psykiatriassa harjoitettua vallankäyttöä, jossa muokataan kroonisesti sairaita ihmisiä neurologisia vammoja aiheuttavilla lääkkeillä ja puhetavoilla.