Vapaata koulusta!

Pakkoruotsille ei järkiperusteluja
by SAMPO TERHO on 03/11/2017 · 13 COMMENTS
Share
Siniset on tänään esittänyt, että lukiolain uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta lukioissa. Nuorten menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun muiden vieraiden kielten kustannuksella. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomenkielisistä kannattaa kielivapautta. Jopa Opetushallituksen entiset virkamiehet olisivat vapaaehtoisen ruotsin kannalla, jotta suomalaisten kielitaito laajenisi. Ks. HS: Kielitaitotarpeet muuttuneet radikaalisti

Olen vuosittain julkaissut listan niistä jo kumotuista perusteluista, joilla pakkoruotsia tavallisimmin puolustetaan. Koska tiedän, että vanhoillisissa piireissä Sinisten avaus tulee herättämään vastustusta, päivitän listan nyt.

Luettelo osoittaa, ettei pakkoruotsin puolesta ole järkiperusteluja. Samalla muistutan, että vapaaehtoinen mahdollisuus korvata ruotsin opiskelu jollain suurella maailmankielellä ei veisi ruotsin opiskelumahdollisuutta keneltäkään. Kielivapaus sen sijaan laajentaisi nuorisomme kielitaitoa, tukisi yksilöllistä urasuunnittelua ja samalla myös parantaisi ruotsin kielen imagoa. Siniset kannattavat periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen tasoilla.



Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Toisin sanoen minkään aineen pakollisuutta ei voi perustella sillä, että ”onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan”. Esimerkiksi matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
Ruotsin opiskelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä ensin vuosia ruotsia.
Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa Suomen kiinnittyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi ja ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu.
Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi mieluummin kuin ruotsia?
Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyden. Menneisyyteen ei voi työllistyä, eikä edes lähteä turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä ja halutessaan ruotsin opiskeluun, jos kokee sen itselleen rikkaudeksi. Toisaalta saman valinnanvapauden ansaitsevat nekin, jotka kokevat jonkun muun kielen itselleen suuremmaksi rikkaudeksi. Olisi ylimielistä perustella ruotsin pakollisuutta muille sillä perusteella, että itse kokee sen rikkaudeksi, jolloin asettaa oman kokemuksensa toisen ihmisen kokemusta arvokkaammaksi.
Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Monimuotoisuus ei edisty siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan. Päinvastoin, kieliosaamisemme monimuotoisuus kapenee pakkoruotsin takia.
Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kieliosaaminen ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
“En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – On vanhoillista ajatella, että koko koulutusjärjestelmämme täytyy rakentaa Suomen julkisen sektorin virkavaatimusten mukaisesti. Moni nuori tähtää kansainvälisillä työmarkkinoilla aivan muihin tehtäviin.

Sampo Terho on pyhäinpäivän kunniaksi koululaisten pyhimys. Saint Sampo!
Adjö tvångsvenska!

Otetaan tilalle pakkoarabia? Näinkö?

Mikäli Sampo Terhon aloitetta lukiolain muttamiseksi ei hyväksytä, lukiolaisten pitää mennä lakkoon!

Fyfan vilken psykopat. Många finska barn älskar svenskan! Svenskan är ett coolt ämne nuförtiden. En riktig boom på gång i skolorna